Äitiyslain säätäminen askel tasa-arvoisempaan Suomeen

Äitiyslain säätäminen askel tasa-arvoisempaan Suomeen

Äitiyslakia koskeva kansalaisaloite on tänään eduskunnan keskustelussa. Laki on erityisen tärkeä naispareille ja heidän syntyville lapsilleen. Olen iloinen, että äitiyslaki etenee vihdoin myös eduskunnan täysituntokäsittelyyn sillä tätä on odotettu jo useamman vuoden ajan. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan äitiyslain ja siihen liittyvien lakien säätämistä. Lakiehdotuksessa äitiyden määräytymisestä säädettäisiin siten, että lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen. Laissa on lisäksi säännökset lapsen synnyttäneen äidin naispuolisen kumppanin äitiyden vahvistamisesta niissä tilanteissa, kun lapsi on hankittu yhteisesti hedelmöityshoitojen avulla. Käytännössä näissä tapauksissa syntymätön lapsi saisi syntyessään kaksi vanhempaa ilman adoptiota. Laissa on rajattu pois tilanteet, joissa isyys on vahvistettu. Lakiehdotus on siis parannus naisparien ja heidän lastensa tilanteeseen. Äitiyslakia koskeva esitys turvaa tiivistetysti naisparin syntymättömän lapsen oikeuden molempiin vanhempiinsa. Kansalaisaloitteen esityksen mukaisesti naisparit välttyvät jatkossa heidän vanhemmuutensa kyseenalaistavalta prosessilta. Uusi äitiyslaki parantaa myös syntymättömän lapsen oikeusturvaa, kun äitiys voidaan jatkossa tunnustaa jo neuvolassa. Tämä on merkittävä edistysaskel kohti tasa-arvoisempaa Suomea. Emme vielä tunnista riittävällä tavalla lainsäädännössä seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä jo perustuslain mukaan. Oikeustodellisuus ei kuitenkaan valitettavasti vastaa kaikilta osin tähän edellytykseen – siksi on jo aikakin, että äitiyslaki päivitetään tälle vuosikymmenelle. En valitettavasti pääse tänään salikeskusteluun puolustamaan tätä erinomaista aloitetta. Uskoakseni siellä tullaan kuitenkin käyttämään puheenvuoroja, joissa vedotaan siihen, että lapsella on oikeus sekä isään että äitiin. Lakiehdotus ei tule kuitenkaan olemaan keneltäkään pois. Päinvastoin: kun kyseessä on hedelmöityshoitojen avulla hankittu ja pitkään odotettu lapsi, kyseessä on lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa. Meidän on tehtävä jatkuvasti töitä sen eteen, että saavuttaisimme entistä yhdenvertaisemman yhteiskunnan. Tähän tähtää myös esitetty äitiyslaki. Kannatan vahvasti tämän lain hyväksymistä lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti.   Sari...

Seksuaalista häirintää ei tule sallia

Tällä viikolla eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä. Keskustelu oli monipuolinen ja koko eduskunta jakoi huolen ilmiöstä. Seksuaalisessa häirinnässä on kyse fyysisestä ja henkisestä alistamisesta – vallasta ja sen väärinkäytöstä. Tarinat, joita viime aikaisten kampanjoiden myötä olemme saaneet lukea, ovat karmaisevia. Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvat tapaukset, joissa usein tuttu, jopa läheinen aikuinen käyttää hyväksi luottamussuhdettaan, ovat järkyttäviä. Suomella on monella tavoin hyvä lainsäädäntö ja tasa-arvoinen työelämä. On tärkeää, että me kaikki osallistumme seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisyyn. Tämä käynnissä oleva keskustelu on sille alku: nyt piilevä ongelma on tehty näkyväksi eikä kenellekään voi enää olla epäselvää, että seksuaalinen häirintä on yksiselitteisesti väärin. Tulevien sukupolvien – lasten – tiedot ja asenteet ovat pitkälti kiinni meistä aikuisista. Meidän on kerrottava jokaiselle lapselle, mikä on sallittua ja mikä ei – mikä on oikein ja väärin, mikä taas ei. Ja meidän tulee myös rohkaista lapsia kertomaan siitä, jos joku toimii itseä tai toista kohtaan väärin. Neuvoloissa tehdään jo työtä perheiden auttamiseksi terveen kehonkuvan ja hyvän itsetunnon rakentamiseksi lapsille. Tätä työtä voisi tehdä vieläkin määrätietoisemmin osana neuvolan ja perheiden yhteistyötä ja lisäksi varhaiskasvatuksen, koulun ja kotien yhteistyössä. Uskon, että tehokkaimmin puutumme ja ennalta ehkäisemme asenteiden muutosta puuttumalla näkemäämme häirintään ja rohkaisemalla puuttumiseen ja puhumiseen. Ennen kaikkea on asenteista ja siitä, että arvostamme toisiamme ja toistemme oikeuksia koskemattomuuteen. Haluan sanoa kaikille, jotka olette kertoneet kokemuksistanne seksuaalisen häirinnän vastaisissa kampanjoissa: Kiitos, teit oikein. Ei se ole heikko, joka uskaltaa tästä puhua vaan se, joka häirintään sortuu. Puuttumattomuus on sallimista ja hyväksymistä. Meidän tulee päästä eroon pelon ja hiljaisen hyväksynnän kulttuurista. Uskon, että tänä syksynä käydyllä keskustelulla on siihen erittäin merkittävä vaikutus niin meillä kuin maailmallakin.   Sari...
Kohti uutta ammatillista koulutusta

Kohti uutta ammatillista koulutusta

Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi Suomen koulutushistorian suurimmista uudistuksista, jota on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kentän kanssa. Sivistysvaliokunta käsitteli esitystä koko kevään ja käsittelyyn osallistui laaja joukko asiantuntijoita. Sivistysvaliokunta sai kuulla asiantuntijakuulemisissaan kentältä laajaa kannatusta nyt toteutettavalle reformille – tämä on enemmän kuin tervetullut uudistus. On hyvä, että asia saatiin vielä ennen istuntotaukoa käsiteltyä, jotta koulutuksen järjestäjät voivat toden teolla alkaa valmistautua reformin tuomiin muutoksiin. Ammatillisen koulutuksen uudistamisen tavoitteena on parantaa koulutuksen läpäisyä sekä vastata tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin. Uudistuksen keskiössä on opiskelija, jonka ehdoilla esitystä on määrätietoisesti valmisteltu. Osaamisperusteisuus, henkilökohtaistaminen, työelämässä oppiminen, vaikuttavampi rahoitusjärjestelmä ja selkeämpi toimintaa ohjaava lainsäädäntö ovat uudistuksen keskeisiä elementtejä. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamisella tähdätään entistä laaja-alaisemman osaamisen hankkimiseen. Jatkossa opiskelijat erikoistuvat tutkintojen sisällä. Tutkintorakenteen uudistus lisää opiskelijoiden valinnanvapautta opintojen suunnittelussa. Jatkossa ammatillisessa koulutuksessa on mahdollista luoda entistä yksilöllisempiä opintopolkuja. Tällä pystytään motivoimaan opiskelijoita sekä parantamaan koulutuksen läpäisyä. Jatkossa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaan laadintaan osallistuvat tahot, jotka ovat tekemisissä opiskelijan ohjauksen, opetuksen tai tuen kanssa – myös työelämän edustajat ovat tässä työssä mukana. Uudella kehittämissuunnitelmalla varmistetaan jokaiselle riittävän yksilöllinen opinpolku ja riittävä tuen saaminen. Erilaisissa selvityksissä on havaittu opintojen aikaisten työelämäkontaktien vahvistavan työllistymistä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Sen vuoksi reformin tavoitteena on lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tämä vahvistaa opiskelijoiden ammattiosaamisen kehittymistä. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen ei siirrä koulutuksen järjestäjän vastuuta opiskelijoista työpaikoille. Opiskelijoiden ohjaamista vahvistetaan yhteistyön kehittämisellä opettajien ja työpaikkaohjaajien välillä. Uusi koulutussopimusmalli tarjoaa myös erinomaisen välineen työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi. Koulutussopimuksella korvattaisiin nykyisenmallinen työssäoppiminen. Lainsäädännössä määriteltäisiin yhtenäiset käytännöt koulutuskorvausten maksamiseen. Tällä hetkellä lainsäädäntöä ei ole, mikä on johtanut siihen, että alat ovat epätasa-arvoisessa asemassa keskenään. Rahoitusjärjestelmän uudistaminen tähtää vaikuttavuuden vahvistamiseen. Jatkossa pelkästään opiskelijoiden...
Ympäristövaliokunnan matka Pietariin ja Kaliningradiin 16.-19.5.2017

Ympäristövaliokunnan matka Pietariin ja Kaliningradiin 16.-19.5.2017

Eduskunnassa valiokunnat tekevät neljän vuoden aikana kaksi matkaa: yksi lyhyempi Euroopan matka ja toinen hiukan pidempi kaukomatka. Matkojen tavoitteena on rakentaa yhteyksiä muiden maiden saman alan poliittisiin ja muihin toimijoihin, ottaa oppia muilta ja/tai viedä meidän tietämystämme ulkomaille. Ympäristövaliokunnan matkamme suuntautui Venäjälle, missä tutustuimme erityisesti Itämeren tilaan vaikuttaviin hankkeisiin. Vuosi 2017 on Venäjällä julistettu ympäristönsuojelun ja ekologian vuodeksi. Ympäristövuoden suunnitelmassa on yli 200 toimenpidettä ja tapahtumaa. Pitkään huolta on aiheuttaneet muun muassa jätevesien päästäminen Itämereen puhdistamattomina, mikä on osaltaan lisännyt Itämeren ravinnekuormaa ja rehevöitymistä merkittävästi. Pääsimme näkemään, mikä tilanne tällä hetkellä on. Tässä pieni päiväkirjanmuotoinen matkaraporttini. Tiistai: Matkamme alkoi Pietarista, missä vierailimme ensin Pietarin lakia säätävässä kokouksessa Zaksissa. Päätöksenteko Zaksissa koskee paikallisia asioita ja muiden alueiden tilanteesta kysyessämme vastaus oli ympäripyöreä. Tällä hetkellä Leningradin alueen suurimmat haasteet liittyvät Krasnyi Borgin vaarallisten jätteiden kaatopaikan kunnostamisen sekä ylipäänsä jätteiden lajittelun, sijoittelun ja kierrätyksen. Pietarin ympäristön kaatopaikat ovat ääriään myöten täynnä eikä uusista ole tietoa. Lajitteluvelvoitetta- tai edes mahdollisuutta ei tällä hetkellä ole. Tavoitteet ovat nykytasoon nähden merkittävä parannus, mutta vielä kaukana Suomen ja EU:n tavoitteista. Konkreettisia toimenpiteitä ei juurikaan vielä osattu mainita. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi käytti puheenvuoron, jossa pääviestinä oli se, että Suomi tavoittelee tilannetta, jossa jätettä ei päätyisi lainkaan kaatopaikoille. Ympäristön kannalta Krasnyi Borg on tämän hetken kriittisin haaste, jonka ratkaisua tällä hetkellä vaikeuttaa erityisesti rahoitusongelmat. Pietarin kaupunki on tehnyt tiekartan, jonka mukaan kunnostus pyrittäisiin toteuttamaan vuoteen 2025 mennessä. Ekokem on myös luovuttanut kokonaisvaltaisen suunnitelman ongelmien ratkaisemiseksi. Toivoa sopii, että kunnostuksessa päästään eteenpäin pian, sillä altaissa on 1,5-2 miljoonaa tonnia nestemäisiä ja kiinteitä vaarallisia jätteitä, joiden tarkkaa koostumusta ei tunneta. Seuraavaksi söimme lounasta Pietarin juuri toukokuun alussa aloittaneen pääkonsulin Anne...
Hossa täydentää kansallispuistoverkostoamme

Hossa täydentää kansallispuistoverkostoamme

Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan. On hienoa, että voimme antaa näin juhlavuonna itsenäiselle maallemme upean lahjan – uuden kansallispuiston. Eduskunta hyväksyi eilen lain, jolla Hossaan perustetaan kansallispuisto. Kansallispuisto sijaitsee Kainuussa Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken alueella ja on pinta-alaltaan 11 094 hehtaaria. Kainuun alueelle on jo pitkään kaivattu uutta kansallispuistoa. Hossan alue on suosittu virkistys- ja matkailukohde. Hossan alueelle perustettava kansallispuisto täydentää Kainuun kansallispuistoverkostoa. Hossan alueella on sekä monimuotoista luontoa että merkkejä ihmisen elämästä, kuten 3500 vuoden ikäisiä Värikallion kalliomaalauksia ja jääkauden jäljet ovat selvästi näkyvissä. Vanhimmat asuinpaikat ovat lähes 10 000 vuoden ikäisiä. Kansallispuistojen merkitys aluetaloudelle on suuri. Alueen tunnettuus, vetovoima ja arvostus kasvavat. Parhaimmillaan kansallispuisto on vetovoimatekijä, joka tuo matkailijoita ympäri maailmaa ihastelemaan suomalaista luontoa. Suomen kansallispuistoihin tullaan ulkomailta erityisesti niiden luontoarvojen vuoksi. Suomen kansallispuistot ovat kansainvälisessä maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) luettelon II luokassa tarkoitettuja suojelualueita, joiden hoidossa keskitytään ekosysteemin suojeluun sekä virkistyskäytön turvaamiseen. Kansallispuistot perustetaan luonnonsuojelulain perusteella ensisijaisena tavoitteenaan turvata alueen luontoarvot. Erilaiset poikkeukset esimerkiksi rauhoitussäännöksiin vaativat aina riittävät perustelut. Hossan osalta poikkeus tullaan tekemään paikallisten metsästysoikeuden säilyttämisellä alueella. Lisäksi suurpetojen poistossa alueelta voidaan apuna käyttää erikoisosaajia metsähallituksen luvalla. Tämänkaltaisissa hankkeissa on tärkeää, että mukana on vahva paikallisten toimijoiden tuki. On hienoa, että paikalliset ovat ottaneet hankkeen omakseen ja seisovat kansallispuiston perustamisen takana. Eduskuntakäsittelyn aikana keskustelua aiheutti metsästyksen salliminen ainoastaan paikallisille. Metsästys on alueella suosittu harrastus ja osa alueen matkailijoista tulee sinne juuri metsästystarkoituksessa. Kävijätutkimuksesta (2011-2012) kävi kuitenkin ilmi, että vain noin yksi prosentti alueen kävijöistä on kertonut metsästyksen olevan käynnin syy. Lisäksi kansallispuiston perustaminen rajaa alueen metsästyksen käytössä olevien alueiden ulkopuolelle noin kolme prosenttia nykyalueista. Näistä ja muista syistä ympäristövaliokunta ei pitänyt perusteltuna laajentaa metsästysoikeutta koskemaan hallituksen esityksestä...