Nämä asiat on muutettava läheisen kuoleman kohdatessa

Nämä asiat on muutettava läheisen kuoleman kohdatessa

Henkilökohtainen on poliittista. Äitini menehtyi joulun alla saattohoidon päätteeksi syöpään. Kokemus oli raskas ja vaikutti koko viime vuoden elämääni voimakkaasti. Olen kiitollinen äitini saamasta hyvästä ja inhimillisestä saattohoidosta ja siitä, että me läheiset saimme olla loppuun asti vieressä. Kuoleman jälkeen läheisten suru on suuri. Surun keskellä toivoisi, että asioiden hoitaminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Nyt näin ei ole. Omaisen kuollessa pankkitilit jäädytetään ja jokaiseen tahoon on oltava erikseen yhteydessä. Ensi vaalikaudella on vauhditettava omaisten taakkaa luomalla sähköinen järjestelmä, joka kokoaisi tiedot yhteen palveluun. Sen kautta kuolinpesän asioiden hoitaminen olisi sujuvaa mm. verohallinnon, Digi- ja väestötietoviraston sekä pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Toinen muutettava asia on perintövero. Erityisesti tilanteessa, jossa omaisuus on lähinnä velaton asunto, johon leski jää asumaan eikä mitään omaisuutta myydä, voi perintöveron seuraamus olla jälkeläisille kohtuuton. Tällaisia tilanteita tullaan näkemään enenevässä määrin, kun oman talon tai asunnon säästämiseksi ahkeroineet suuret ikäluokat ovat tulossa vanhuusikään. Ensi vaiheessa perintöveron maksatus tulisi voida jaksottaa pidämme aikavälille, esimerkiksi viidelle vuodelle. Maksuaikaa toki voi nytkin anoa, mutta siitä maksetaan viivästyskorkoa. Seuraavassa vaiheessa tulisi selvittää siirtyminen luovutusvoittoveroon ja perintöveron alarajan nostaminen ylemmäs 20 000 euron alarajasta. Näin perintöveron määrä pienistä perinnöistä jäisi kohtuullisemmaksi. Luovutusvoittoveroa taas maksettaisiin, kun omaisuus realisoidaan ja olisi jotain, mistä maksaa. Nykytilanteessa perilliset (esimerkiksi lapset) maksavat veroa siitä, että omainen kuolee, vaikka rahaa ei tilille tule pennin hyrrää. Kun suurista ikäluokista aika jättää, on heidän lastensa joukossa myös pienituloisia ja yksinhuoltajia. Aivan tavallisesta kodista pääkaupunkiseudulla perintöveroseuraamus saattaa olla tuhansia euroja. Ei ole kohtuullista, että omaisen kuolema lisää myös omaa taloudellista...
The War in Ukraine and its implications for Europe

The War in Ukraine and its implications for Europe

The European Peoples’ Party (EPP) had a summit in Helsinki on the 9th of March. I participated on the working lunch on the topic The War in Ukraine and its implications for Europe.  The war ends when Ukraine wins. We all can help. As countries, as Europe and as individuals. One year ago Russia started its cruel, illegal war of aggression against Ukraine. One year on, Ukraine continues to courageously fight for its freedom and independence. Ukraine’s concern is ours. We are both neighbors with long borderlines of a country, that starts wars.  Russia’s war of aggression has led to the worst humanitarian crisis Europe has seen since the Second World War. Millions of Ukrainians have had to leave their homes and the number of casualties keeps rising as Russia continues its attacks on Ukraine’s cities and critical infrastructure. Finland will continue to strongly support Ukraine in different ways as long as necessary. Finland has welcomed people fleeing Ukraine and offered them temporary protection, and we will continue to do so. We will do our utmost to make those who have fled the war feel welcome and safe in our country. And we will help Ukrainians rebuild their beautiful homeland. Finland supports Ukraine and its neighboring countries affected by the war. This support takes many forms. Since February 2022, Finland has given about EUR 930 million in support of Ukraine. Humanitarian assistance and development cooperation accounts for nearly EUR 140 million of this sum and defense material assistance and other material assistance for about EUR 760 million. Humanitarian assistance, material assistance and development cooperation funds has been delivered to Ukraine through different...
Hyvää naistenpäivää!

Hyvää naistenpäivää!

Suomi on monella tapaa erittäin hyvä paikka syntyä tytöksi – kiitos aiempien sukupolvien työn tasa-arvon eteen. Meidät tunnetaan maailmalla koulutuksen ja mahdollisuuksien tasa-arvon maana. Suomi on usein listattu maailman parhaaksi maaksi äideille. On valtava määrä tyttöjä ja nuoria naisia, joilla olisi maailmalle annettavaa. Heidät kuitenkin sivuutetaan sukupuolensa takia. He joutuvat myös Suomessa muun muassa väkivallan, syrjinnän ja vihapuheen kohteeksi. Suomessa suurin tasa-arvon epäkohta on perhe- ja lähisuhdeväkivalta: liian moni tyttö ja nainen kokee edelleen Suomessa väkivaltaa kotona. Naisten päivä on hyvä aika muistuttaa epäkohdista, joita tytöt ja naiset edelleen kohtaavat. Suomi on yksi Euroopan Unionin vaarallisimmista maista naisille. Täällä joka kolmas nainen kokee elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa. Turvakodit pursuilevat asiakkaista. Niihin mennään, kun omassa kodissa pelottaa. Viimeisenä oljenkortena. Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, ns. Istanbulin sopimus, velvoittaa Suomea suojelemaan esimerkiksi seksuaaliväkivallan ja silpomisen riskissä olevia tyttöjä. Suomi ratifioi Istanbulin sopimuksen elokuussa 2015 ja sen myötä edistysaskelia on otettu. Vielä on kuitenkin tehtävää. Yksi esimerkki tästä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen. Silpominen on määritelty naisiin kohdistuvan väkivallan muodoksi ja ihmisoikeusloukkaukseksi useissa ihmisoikeussopimuksissa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa naisten sukuelinten silpomista ei ole kielletty erillislailla. Silpominen mielletään usein vain merten takaiseksi ongelmaksi, mutta se on ongelma myös länsimaissa. Esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöissä nuoria tyttöjä saatetaan edelleen lähettää silvottaviksi lähtömaihinsa, tai operaatio saatetaan tehdä uudessa kotimaassa, vaikka se olisi laiton. Euroopan Parlamentin arvion mukaan EU:n alueella eläisi noin 500 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista ja vuosittain 180 000 tyttöä ja naista on vaarassa joutua silvotuksi. Helmikuussa 2023 silpomisen kieltävä lainsäädäntö pysähtyi oikeusministeriöön. On suuri pettymys, ettei tyttöjen sukuelinten silpomista haluttu täsmällisesti kriminalisoida. Suomella on velvollisuus suojella silpomisen riskissä...
Nato-Suomen rakentaminen on avaintekijä Suomen turvalliseen huomiseen

Nato-Suomen rakentaminen on avaintekijä Suomen turvalliseen huomiseen

Sain viime vuonna kunnian keskustella Vantaan veteraanipäivän juhlassa erään veteraanin kanssa. Hän oli puolustanut Suomea niin Talvisodassa, Jatkosodassa kuin Lapin sodassakin. Sota Ukrainassa on saanut meidät kaikki ymmärtämään, miten rauha voi muuttua sodaksi yhdessä yössä. Silloin ei kysytä, halusimmeko sotaa. Sitä ei kysytty myöskään tapaamaltani sotaveteraanilta tai siltä sukupolvelta, joka soti itsenäisyytemme puolesta. Kun kysyin, miltä se silloin tuntui, kun sota syttyi, sain vastauksen: ’’oli pakko lähteä, ei ollut vaihtoehtoja’’.  Me näemme nyt, miten järkyttävää ja raakaa sota on. Ei ole jäänyt epäselväksi, kenen joukoissa Suomi seisoo: olemme osa länttä ja autamme Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin. Kansanedustajina vastuullamme on tehdä päätöksiä, jotka edistävät rauhaa. Meidän tehtävämme on tehdä välttämättömät ratkaisut rauhan puolesta. Jotta lastemme lastenkaan ei tarvitsisi tietää, mitä sota omassa kotimaassa tarkoittaa. Ratkaisu Natoon liittymisestä on ratkaisu rauhan puolesta. Elämme ajassa, jossa pitkään itsestäänselvyytenä pidetystä rauhasta Euroopassa on jäljellä rauniot. Suomi antaa vahvan tuen Ukrainan itsenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle. EU:n on pidettävä yllä ja jäsenmaiden noudatettava Venäjä-pakotteita, kunnes Venäjän sotatoimet päättyvät ja Venäjän sotilaat ovat poistuneet maasta. Ukrainan tukemista on jatkettava niin kauan, kunnes Venäjän joukot on työnnetty pois maasta. Emme valitettavasti voi luottaa siihen, että Venäjän käyttäytyminen muuttuu tulevaisuudessa. Venäjä kunnioittaa kovaa voimaa. Naapuristamme maa ei tule poistumaan. Kaiken kaikkiaan Nato-jäsenyys tarkoittaa meille riittävintä mahdollista turvaa ja aiempaa merkittävämpää vastuuta ja vaikutusvaltaa kansainvälisen turvallisuuden rakentamisessa – siis mahdollisuuksia edistää maailmalla demokraattista arvopohjaamme nykyistä paremmin. Nato-ratkaisu on siten merkittävimpiä aikakautemme päätöksiä – ja suomalaisten yhteinen. Suomen turvallisuuden, koskemattomuuden ja itsenäisyyden vankistamista tärkeämpää päämäärää ei ole. Emme tiedä vielä varmaksi, milloin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemukset ratifioidaan Turkissa ja Unkarissa. Meidän pitää kuitenkin jo valmistautua tulevaan: Suomen siirtyminen aktiiviseksi jäseneksi...
Arvokas vanhuus ja hyvä hoito on perusoikeus

Arvokas vanhuus ja hyvä hoito on perusoikeus

Suomen väestö ikääntyy. Samalla myös palveluiden tarve kasvaa. Pääministeri Sanna Marinin hallitus lupasi palauttaa luottamuksen vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Sen sijaan pitkään vaivannut hoitajapula on entisestään syventynyt, mikä on johtanut vanhuspalveluissa yhä vaikeampaan tilanteeseen. On epäinhimillistä, että yhä useampi, usein moni- ja muistisairas ihminen jää vaille palveluja, joihin hänellä olisi oikeus. Jonot kotihoitoon ovat pidentyneet. Myös kynnys päästä ympärivuorokautiseen hoivaan on noussut. Kotona asuu moni vanhus, joka siellä ei enää pärjää. Vaikutukset heijastuvat myös muihin, erityisesti terveydenhuollon palveluihin, jotka ovat ruuhkautuneet ja hoitoon pääsy on laajasti vaikeutunut. Kun vanhuksille ei ole tarjota hoivapaikkaa tai muuta jatkohoitopaikikaa, ovat sairaaloiden ja päivystysten osastot ruuhkautuneet. Vanhuspalvelut on laitettava kuntoon kokonaisuutena. Kaikille ikääntyneille on turvattava hyvä hoito ja hoiva, sekä inhimillinen kohtelu. On varmistettava, että hoivaan pääsy on yhdenvertaista kaikkialla Suomessa ja hoivaan pääsyn määräajoista on käytössä valtakunnallisesti yhteneväinen tilastointi. Kokoomus on sitoutunut toimiin, joilla lisätään hoitotyön houkuttelevuutta, saadaan lisää hoitajia ja osaavia tekijöitä kaikkiin sote-palveluihin. Kokoomus haluaa turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Me haluamme kehittää suomalaisia sosiaali- ja terveyspalveluita edelleen, jotta ihmiset pääsevät hoitoon oikeaan aikaan, hoito on sujuvaa ja jatkuvaa, sekä palvelut saumattomat. Samaan aikaan, kun parannetaan hoitoon pääsyä on huolehdittava siitä, että mahdollisimman moni pystyy elämään omatoimista elämää niin halutessaan. Siksi toimintakyvyn säilymiseen läpi elämän on panostettava niin yksilötasolla, kunnissa kuin hyvinvointialueillakin ja valtion kannustettava tähän panostamisesta nykyistä...