Ympäristövaliokunnan matka Pietariin ja Kaliningradiin 16.-19.5.2017

Ympäristövaliokunnan matka Pietariin ja Kaliningradiin 16.-19.5.2017

Eduskunnassa valiokunnat tekevät neljän vuoden aikana kaksi matkaa: yksi lyhyempi Euroopan matka ja toinen hiukan pidempi kaukomatka. Matkojen tavoitteena on rakentaa yhteyksiä muiden maiden saman alan poliittisiin ja muihin toimijoihin, ottaa oppia muilta ja/tai viedä meidän tietämystämme ulkomaille. Ympäristövaliokunnan matkamme suuntautui Venäjälle, missä tutustuimme erityisesti Itämeren tilaan vaikuttaviin hankkeisiin. Vuosi 2017 on Venäjällä julistettu ympäristönsuojelun ja ekologian vuodeksi. Ympäristövuoden suunnitelmassa on yli 200 toimenpidettä ja tapahtumaa. Pitkään huolta on aiheuttaneet muun muassa jätevesien päästäminen Itämereen puhdistamattomina, mikä on osaltaan lisännyt Itämeren ravinnekuormaa ja rehevöitymistä merkittävästi. Pääsimme näkemään, mikä tilanne tällä hetkellä on. Tässä pieni päiväkirjanmuotoinen matkaraporttini. Tiistai: Matkamme alkoi Pietarista, missä vierailimme ensin Pietarin lakia säätävässä kokouksessa Zaksissa. Päätöksenteko Zaksissa koskee paikallisia asioita ja muiden alueiden tilanteesta kysyessämme vastaus oli ympäripyöreä. Tällä hetkellä Leningradin alueen suurimmat haasteet liittyvät Krasnyi Borgin vaarallisten jätteiden kaatopaikan kunnostamisen sekä ylipäänsä jätteiden lajittelun, sijoittelun ja kierrätyksen. Pietarin ympäristön kaatopaikat ovat ääriään myöten täynnä eikä uusista ole tietoa. Lajitteluvelvoitetta- tai edes mahdollisuutta ei tällä hetkellä ole. Tavoitteet ovat nykytasoon nähden merkittävä parannus, mutta vielä kaukana Suomen ja EU:n tavoitteista. Konkreettisia toimenpiteitä ei juurikaan vielä osattu mainita. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi käytti puheenvuoron, jossa pääviestinä oli se, että Suomi tavoittelee tilannetta, jossa jätettä ei päätyisi lainkaan kaatopaikoille. Ympäristön kannalta Krasnyi Borg on tämän hetken kriittisin haaste, jonka ratkaisua tällä hetkellä vaikeuttaa erityisesti rahoitusongelmat. Pietarin kaupunki on tehnyt tiekartan, jonka mukaan kunnostus pyrittäisiin toteuttamaan vuoteen 2025 mennessä. Ekokem on myös luovuttanut kokonaisvaltaisen suunnitelman ongelmien ratkaisemiseksi. Toivoa sopii, että kunnostuksessa päästään eteenpäin pian, sillä altaissa on 1,5-2 miljoonaa tonnia nestemäisiä ja kiinteitä vaarallisia jätteitä, joiden tarkkaa koostumusta ei tunneta. Seuraavaksi söimme lounasta Pietarin juuri toukokuun alussa aloittaneen pääkonsulin Anne...
Hossa täydentää kansallispuistoverkostoamme

Hossa täydentää kansallispuistoverkostoamme

Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan. On hienoa, että voimme antaa näin juhlavuonna itsenäiselle maallemme upean lahjan – uuden kansallispuiston. Eduskunta hyväksyi eilen lain, jolla Hossaan perustetaan kansallispuisto. Kansallispuisto sijaitsee Kainuussa Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken alueella ja on pinta-alaltaan 11 094 hehtaaria. Kainuun alueelle on jo pitkään kaivattu uutta kansallispuistoa. Hossan alue on suosittu virkistys- ja matkailukohde. Hossan alueelle perustettava kansallispuisto täydentää Kainuun kansallispuistoverkostoa. Hossan alueella on sekä monimuotoista luontoa että merkkejä ihmisen elämästä, kuten 3500 vuoden ikäisiä Värikallion kalliomaalauksia ja jääkauden jäljet ovat selvästi näkyvissä. Vanhimmat asuinpaikat ovat lähes 10 000 vuoden ikäisiä. Kansallispuistojen merkitys aluetaloudelle on suuri. Alueen tunnettuus, vetovoima ja arvostus kasvavat. Parhaimmillaan kansallispuisto on vetovoimatekijä, joka tuo matkailijoita ympäri maailmaa ihastelemaan suomalaista luontoa. Suomen kansallispuistoihin tullaan ulkomailta erityisesti niiden luontoarvojen vuoksi. Suomen kansallispuistot ovat kansainvälisessä maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) luettelon II luokassa tarkoitettuja suojelualueita, joiden hoidossa keskitytään ekosysteemin suojeluun sekä virkistyskäytön turvaamiseen. Kansallispuistot perustetaan luonnonsuojelulain perusteella ensisijaisena tavoitteenaan turvata alueen luontoarvot. Erilaiset poikkeukset esimerkiksi rauhoitussäännöksiin vaativat aina riittävät perustelut. Hossan osalta poikkeus tullaan tekemään paikallisten metsästysoikeuden säilyttämisellä alueella. Lisäksi suurpetojen poistossa alueelta voidaan apuna käyttää erikoisosaajia metsähallituksen luvalla. Tämänkaltaisissa hankkeissa on tärkeää, että mukana on vahva paikallisten toimijoiden tuki. On hienoa, että paikalliset ovat ottaneet hankkeen omakseen ja seisovat kansallispuiston perustamisen takana. Eduskuntakäsittelyn aikana keskustelua aiheutti metsästyksen salliminen ainoastaan paikallisille. Metsästys on alueella suosittu harrastus ja osa alueen matkailijoista tulee sinne juuri metsästystarkoituksessa. Kävijätutkimuksesta (2011-2012) kävi kuitenkin ilmi, että vain noin yksi prosentti alueen kävijöistä on kertonut metsästyksen olevan käynnin syy. Lisäksi kansallispuiston perustaminen rajaa alueen metsästyksen käytössä olevien alueiden ulkopuolelle noin kolme prosenttia nykyalueista. Näistä ja muista syistä ympäristövaliokunta ei pitänyt perusteltuna laajentaa metsästysoikeutta koskemaan hallituksen esityksestä...

Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautukset Afganistaniin

Sisäministeriön faktapaperi 4.4.2017 Mitä Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapahtui eilen? Kyseessä oli täysin normaali palautuslento. Vastaavia lentoja tehtiin 2016 noin 30 kpl ja tänä vuonna on tehty 6, joista kolme Afganistaniin. Tämä ei ollut ensimmäinen lento Afganistaniin. Eilinen lento sujui hyvin ja rauhallisesti. Kaikki palautettavat pääsivät hyvin kotimaahansa ja heidät otettiin vastaan. Koneessa ei poliisi tietojen mukaan ollut raskaana olevia eikä ala-ikäisiä. Koneessa oli mukana lääkäri – jota ei tarvittu – sekä vähemmistövaltuutetun ja Frontexin tarkkailijat. Kukaan palautettavista ihmisistä ei vaatinut suomalaisen avustajansa tai edustajansa tapaamista. Kabulissa palajia oli vastassa Suomen suurlähetystön edustaja sekä IOM:n (Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö) edustaja. Helsingin poliisilaitos oikoi jo tänään ko. lentoon liittyviä väärinkäsityksiä. Palautuslentoihin liittyvistä yleisemmistä kysymyksistä vastaa Poliisihallitus. Suomi on eurooppalainen oikeusvaltio, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia   Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä. Ketään ei lähetetä kuolemaan. Maahanmuuttoviraston päätöksistä valtaosa on pysynyt tuomioistuimissa. Maahanmuuttoviraston virheen takia päätöksistä kumoutui viime vuonna vain 4 %. Suomi kantaa vastuunsa ja osallistuu aktiivisesti yhteisen eurooppalaisen ratkaisun löytämiseksi tilanteeseen. Ulkomaalaisella ei ole automaattisesti oikeutta oleskella Suomessa. On viranomaisten lakisääteinen tehtävä puuttua laittomaan maassa oleskeluun. Ei ole kenenkään kannalta hyvä antaa ihmisille väärää toivoa mahdollisuuksista elää Suomessa ilman oleskelulupaa. Palautukset ovat osa turvapaikkaprosessia. Joka viikko noin 100 ihmistä palaa Suomesta lähtömaahansa, myös Afganistaniin Palautuksia pannaan Suomessa täytäntöön noin 100 joka viikko. Tämä sisältää sekä vapaaehtoisesti lähteneet että poliisin tekemät palautukset. Viime vuonna noin 6000 ja toissa vuonna noin 3000 ihmistä palautettiin kotimaahansa. Noin 150 henkilöä hyödyntää vapaaehtoista paluuta joka kuukausi. Poliisi palautti viime vuonna kielteisen päätöksen saaneita yli 100 maahan. Toisiin maihin palautus onnistuu helpommin kuin toisiin. Palautussopimuksia Suomella on vain muutamien maiden kanssa. Palaajien inhimillisestä kohtelusta on sovittu Afganistanin kanssa Yhteistyöpöytäkirja kielteisen...
Helpotuksia opiskelija-asuntojen rakentamiseen

Helpotuksia opiskelija-asuntojen rakentamiseen

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi perjantaina 17.3. asuntopoliittisen raportin. Raportissa esitellään 66 konkreettista toimenpidettä ja ehdotusta sujuvamman rakentamisen sekä edullisemman ja paremman asumisen edistämiseksi. Raportissa on useita avauksia, joilla helpotetaan opiskelija-asuntojen tarjontaa rakentamisen säätelyä keventämällä. Metropolialueella on huutava pula sekä opiskelija-asunnoista että yleisesti pienistä asunnoista. Nykyisin virallisia opiskelija-asuntoja riittää vain noin kolmasosalle kaikista opiskelijoista. Rakentamisen normit ja sääntely ovat sopineet todella huonosti yhteen opiskelijoiden tarpeiden ja vaatimusten kanssa. Nyt esitämmekin purettavaksi joukon normeja, jotka ovat jarruttaneet pienien ja edullisten opiskelija-asuntojen tuotantoa hyville sijainneille. Raportissa ehdotetaan, että nykyisestä 20 neliön asuntojen minimikokomääräyksestä luovutaan. Markkinoita tulisi lisäksi avata esimerkiksi moderneille moduulikotiratkaisuille asunnottomuuden ja opiskelija-asuntopulan helpottamiseksi. Esimerkkinä toimii hyvin Vantaan Martinlaakso, jonne rakennetaan parhaillaan aseman viereen Saton pilottikohdetta. Loppuvuodesta 2017 valmistuvaan rakennukseen tulee 16 neliön ja neljä metriä korkeita yksiöitä. Pilottikohteiden kuukausivuokra tulee olemaan 500 euroa eli merkittävästi alle alueen yksiöiden markkinahinnan. Kohde vaati toteutuakseen poikkeusluvan ja kaavamuutoksen. Meidän on kevennettävä sääntelyä, jotta vastaavia kohteita saadaan lisää rakenteille. Moni opiskelija arvostaa asunnon koon sijaan enemmän sijaintia ja edullisuutta. Tähän toiveeseen on vastattava. Meidän poliitikkojen tai virkamiesten tehtävänä ei ole määritellä opiskelijoiden asumistarpeita. Annetaan opiskelijoille ja opiskelija-asuntojen tuottajille enemmän vapauksia toteuttaa asuntoja opiskelijoiden lähtökohdista. On aika kääriä hihat ja aloittaa rakentamisen norminpurkutalkoot!   Sari Multala   Koko raporttiin pääset tutustumaan täällä:...
Kalastusrajoituksia ei tule höllentää

Kalastusrajoituksia ei tule höllentää

Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan lohiasetusta. Asetusesitys oli lausunnoilla alkuvuodesta. Asetusluonnoksessa ehdotetaan kalastusrajoitusten höllentämistä. Kyse on valtioneuvoston asetuksesta, joka ei tule eduskunnan käsiteltäväksi. Aiheeseen liittyvässä maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa todetaan ”Nykyiset säätelypäivämäärät ja -vyöhykkeet pidetään voimassa sillä poikkeuksella, että 1 -ryhmän kaupalliset kalastajat saavat kalastaa rajoitetulla pyydysmäärällä koko kalastuskauden alun.”  Huoli liittyy nimenomaisesti siihen, että kalastuskautta oltaisiin pidentämässä, vaikkakin tiettyjen rajoitusehtojen täyttyessä. On uhkana, että aikaistettu kalastus verottaisi liikaa lohien alkuvaellusta. Asetusesityksen perusteluissa todetaan, että Itämeren luonnonlohikannat ovat kehittyneet myönteisesti. Myönteistä kehitystä ei tulisi nyt vaarantaa löyhentämällä olemassa olevia rajoituksia. Esityksen tavoitteet ovat puhtaan elinkeinopoliittiset ja liittyvät kalastajien tulojen sekä lohen hinnan nousuun. Tässä kohtaa tulisi kuitenkin asettaa Itämeren luontoarvot ja kalakantojen myönteinen kehitys etusijalle. Onkin tärkeää, että hallituksessa tiedostetaan lohenpyynnin rajoitustarpeet eikä asetusta viedä ehdotetussa muodossa eteenpäin.   Sari...
”Olisi kauheata, jos maapallo särkyisi. Se on niin kaunis.” – Agenda2030

”Olisi kauheata, jos maapallo särkyisi. Se on niin kaunis.” – Agenda2030

Täysistunnossa käsiteltiin tänään valtioneuvoston selontekoa kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (http://vnk.fi/ajankohtaista/paatos?decisionId=0900908f80518bcb). Alla ryhmäpuheeni: Kokoomuksen ryhmäpuhe: Agenda 2030 puhe – Sari Multala Arvoisa puhemies, ”Olisi kauheata, jos maapallo särkyisi. Se on niin kaunis.” Nämä huolestuneet sanat lausui Nuuskamuikkunen teoksessa Muumipeikko ja pyrstötähti. Suomessa olemme monessa Agenda2030-tavoitteessa jo pitkällä. Siitä pitää olla ylpeä. Mutta tämän ylpeyden on näyttävä ainoastaan kovempana kunnianhimona päästä tavoitteissamme vielä pidemmälle. Suomi-neito saa luvan olla se maailmaa muuttava kympin tyttö, joka saavuttaa pilkulleen asetetut tavoitteet. Vähempi ei riitä. Agenda2030:n kantavana teemana on, että kukaan ei saa jäädä kehityksestä jälkeen. Kansallinen toimeenpano rakentuu kahden painopisteen varaan, joissa meillä on eniten kirittävää ja toisaalta mahdollisimman paljon annettavaa muulle maailmalle. Nämä kaksi kärkeä ovat hiilineutraalius ja resurssiviisaus, sekä yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja osaaminen. Aivan samalla tavoin kuin olemme huolissamme julkisen talouden kestävyydestä, on meidän huolehdittava siitä, että luonnonvarojen käyttö pysyy –  tai paremminkin palautuu luonnon kantokyvyn rajoihin. Tuoreessa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on päätetty luopua kivihiilen käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Hiilijalanjälkemme suhteutettuna asukaslukuun on valitettavasti edelleen yksi maailman korkeimmista. Hiilineutraali Suomi on tavoite, josta on tosissaan pidettävä kiinni. Energiankulutuksen vähentäminen ja ennen pitkää fossiilisista polttoaineista luopuminen kokonaan ovat ympäristön, ihmisten hyvinvoinnin ja kestävän maailman kannalta välttämättömiä askelia. ”Meidän huolehdittava siitä, että luonnonvarojen käyttö palautuu luonnon kantokyvyn rajoihin!” Vastuu lankeaa monella tapaa etenkin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen harteille. Vaikka Suomi on yksi vähiten kaupungistuneista länsimaista, on selvää, että jokainen etenkin tulevaisuutta ja suuria ihmismassoja koskeva ongelma ratkaistaan pääosin kaupungeissa. Kaupunkisuunnittelu, julkiset hankinnat ja hiilineutraaliutta tavoittelevat suuret kaupungit ovat aivan avainasemassa tehtäessä koko Suomesta hiilineutraalia. Kaupunkien olisi myös hyvä mahdollisimman nopeasti ja tulevaisuutta ennakoiden korvata kivihiili kaukolämmön tuotannossa ympäristöystävällisemmillä ratkaisuilla. Arvoisa puhemies, Hallitus on kehityspoliittisessa selonteossa sitoutunut tyttöjen...