by Sari Multala | 08.03.2023 | Yleinen
Suomi on monella tapaa erittäin hyvä paikka syntyä tytöksi – kiitos aiempien sukupolvien työn tasa-arvon eteen. Meidät tunnetaan maailmalla koulutuksen ja mahdollisuuksien tasa-arvon maana. Suomi on usein listattu maailman parhaaksi maaksi äideille. On valtava määrä tyttöjä ja nuoria naisia, joilla olisi maailmalle annettavaa. Heidät kuitenkin sivuutetaan sukupuolensa takia. He joutuvat myös Suomessa muun muassa väkivallan, syrjinnän ja vihapuheen kohteeksi. Suomessa suurin tasa-arvon epäkohta on perhe- ja lähisuhdeväkivalta: liian moni tyttö ja nainen kokee edelleen Suomessa väkivaltaa kotona. Naisten päivä on hyvä aika muistuttaa epäkohdista, joita tytöt ja naiset edelleen kohtaavat. Suomi on yksi Euroopan Unionin vaarallisimmista maista naisille. Täällä joka kolmas nainen kokee elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa. Turvakodit pursuilevat asiakkaista. Niihin mennään, kun omassa kodissa pelottaa. Viimeisenä oljenkortena. Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, ns. Istanbulin sopimus, velvoittaa Suomea suojelemaan esimerkiksi seksuaaliväkivallan ja silpomisen riskissä olevia tyttöjä. Suomi ratifioi Istanbulin sopimuksen elokuussa 2015 ja sen myötä edistysaskelia on otettu. Vielä on kuitenkin tehtävää. Yksi esimerkki tästä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen. Silpominen on määritelty naisiin kohdistuvan väkivallan muodoksi ja ihmisoikeusloukkaukseksi useissa ihmisoikeussopimuksissa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa naisten sukuelinten silpomista ei ole kielletty erillislailla. Silpominen mielletään usein vain merten takaiseksi ongelmaksi, mutta se on ongelma myös länsimaissa. Esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöissä nuoria tyttöjä saatetaan edelleen lähettää silvottaviksi lähtömaihinsa, tai operaatio saatetaan tehdä uudessa kotimaassa, vaikka se olisi laiton. Euroopan Parlamentin arvion mukaan EU:n alueella eläisi noin 500 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista ja vuosittain 180 000 tyttöä ja naista on vaarassa joutua silvotuksi. Helmikuussa 2023 silpomisen kieltävä lainsäädäntö pysähtyi oikeusministeriöön. On suuri pettymys, ettei tyttöjen sukuelinten silpomista haluttu täsmällisesti kriminalisoida. Suomella on velvollisuus suojella silpomisen riskissä...
by Sari Multala | 21.02.2023 | Yleinen
Sain viime vuonna kunnian keskustella Vantaan veteraanipäivän juhlassa erään veteraanin kanssa. Hän oli puolustanut Suomea niin Talvisodassa, Jatkosodassa kuin Lapin sodassakin. Sota Ukrainassa on saanut meidät kaikki ymmärtämään, miten rauha voi muuttua sodaksi yhdessä yössä. Silloin ei kysytä, halusimmeko sotaa. Sitä ei kysytty myöskään tapaamaltani sotaveteraanilta tai siltä sukupolvelta, joka soti itsenäisyytemme puolesta. Kun kysyin, miltä se silloin tuntui, kun sota syttyi, sain vastauksen: ’’oli pakko lähteä, ei ollut vaihtoehtoja’’. Me näemme nyt, miten järkyttävää ja raakaa sota on. Ei ole jäänyt epäselväksi, kenen joukoissa Suomi seisoo: olemme osa länttä ja autamme Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin. Kansanedustajina vastuullamme on tehdä päätöksiä, jotka edistävät rauhaa. Meidän tehtävämme on tehdä välttämättömät ratkaisut rauhan puolesta. Jotta lastemme lastenkaan ei tarvitsisi tietää, mitä sota omassa kotimaassa tarkoittaa. Ratkaisu Natoon liittymisestä on ratkaisu rauhan puolesta. Elämme ajassa, jossa pitkään itsestäänselvyytenä pidetystä rauhasta Euroopassa on jäljellä rauniot. Suomi antaa vahvan tuen Ukrainan itsenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle. EU:n on pidettävä yllä ja jäsenmaiden noudatettava Venäjä-pakotteita, kunnes Venäjän sotatoimet päättyvät ja Venäjän sotilaat ovat poistuneet maasta. Ukrainan tukemista on jatkettava niin kauan, kunnes Venäjän joukot on työnnetty pois maasta. Emme valitettavasti voi luottaa siihen, että Venäjän käyttäytyminen muuttuu tulevaisuudessa. Venäjä kunnioittaa kovaa voimaa. Naapuristamme maa ei tule poistumaan. Kaiken kaikkiaan Nato-jäsenyys tarkoittaa meille riittävintä mahdollista turvaa ja aiempaa merkittävämpää vastuuta ja vaikutusvaltaa kansainvälisen turvallisuuden rakentamisessa – siis mahdollisuuksia edistää maailmalla demokraattista arvopohjaamme nykyistä paremmin. Nato-ratkaisu on siten merkittävimpiä aikakautemme päätöksiä – ja suomalaisten yhteinen. Suomen turvallisuuden, koskemattomuuden ja itsenäisyyden vankistamista tärkeämpää päämäärää ei ole. Emme tiedä vielä varmaksi, milloin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemukset ratifioidaan Turkissa ja Unkarissa. Meidän pitää kuitenkin jo valmistautua tulevaan: Suomen siirtyminen aktiiviseksi jäseneksi...
by Sari Multala | 20.02.2023 | Yleinen
Suomen väestö ikääntyy. Samalla myös palveluiden tarve kasvaa. Pääministeri Sanna Marinin hallitus lupasi palauttaa luottamuksen vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Sen sijaan pitkään vaivannut hoitajapula on entisestään syventynyt, mikä on johtanut vanhuspalveluissa yhä vaikeampaan tilanteeseen. On epäinhimillistä, että yhä useampi, usein moni- ja muistisairas ihminen jää vaille palveluja, joihin hänellä olisi oikeus. Jonot kotihoitoon ovat pidentyneet. Myös kynnys päästä ympärivuorokautiseen hoivaan on noussut. Kotona asuu moni vanhus, joka siellä ei enää pärjää. Vaikutukset heijastuvat myös muihin, erityisesti terveydenhuollon palveluihin, jotka ovat ruuhkautuneet ja hoitoon pääsy on laajasti vaikeutunut. Kun vanhuksille ei ole tarjota hoivapaikkaa tai muuta jatkohoitopaikikaa, ovat sairaaloiden ja päivystysten osastot ruuhkautuneet. Vanhuspalvelut on laitettava kuntoon kokonaisuutena. Kaikille ikääntyneille on turvattava hyvä hoito ja hoiva, sekä inhimillinen kohtelu. On varmistettava, että hoivaan pääsy on yhdenvertaista kaikkialla Suomessa ja hoivaan pääsyn määräajoista on käytössä valtakunnallisesti yhteneväinen tilastointi. Kokoomus on sitoutunut toimiin, joilla lisätään hoitotyön houkuttelevuutta, saadaan lisää hoitajia ja osaavia tekijöitä kaikkiin sote-palveluihin. Kokoomus haluaa turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Me haluamme kehittää suomalaisia sosiaali- ja terveyspalveluita edelleen, jotta ihmiset pääsevät hoitoon oikeaan aikaan, hoito on sujuvaa ja jatkuvaa, sekä palvelut saumattomat. Samaan aikaan, kun parannetaan hoitoon pääsyä on huolehdittava siitä, että mahdollisimman moni pystyy elämään omatoimista elämää niin halutessaan. Siksi toimintakyvyn säilymiseen läpi elämän on panostettava niin yksilötasolla, kunnissa kuin hyvinvointialueillakin ja valtion kannustettava tähän panostamisesta nykyistä...
by Sari Multala | 25.01.2023 | Yleinen
Kokoomus on esittänyt syksyllä 2022 rahapelaamisen digimarkkinan lisenssimalliin siirtymistä. Lisenssimallin avulla rahapelitoiminnasta nykyistä suurempi osa saataisiin Suomen sääntelyn piiriin, kun tällä hetkellä noin puolet digipelaamiseen käytetystä rahasta valuu ulkomaisille nettikasinoille, pelihaittojen jäädessä Suomeen. Tällä viikolla Rahapeliala ry:n paneelissa myös SDP:n, Keskustan ja Perussuomalaisten edustajat näkivät mahdollisena lisenssimalliin siirtymisen. Rahapelimarkkinan lisenssijärjestelmä voisi olla käytössä jo 2025. Muutos vaatii kuitenkin muilta puolueilta vielä omaa kannanmuodostusta. Sisäministeriön käynnistämän rahapelimarkkinaa koskevan selvityshankkeen tulosten odotetaan valmistuvan huhtikuun puolen välin tienoilla. On hienoa, että hallitus käynnisti selvityshankkeen pikaisella aikataululla Kokoomuksen toiveiden mukaisesti. Hallitusneuvotteluissa meillä on toivottavasti edellytykset linjata yhdessä lisenssijärjestelmään siirtymisestä. Tarvittavat lainsäädäntömuutokset vievät kuitenkin aikansa. Ensi hallituskauden puolivälissä voisi olla sellainen kohta, jolloin lisenssimalliin siirtyminen voisi realistisesti tapahtua. Euroopasta löytyy esimerkkejä maista, joissa lisenssijärjestelmä on otettu käyttöön. Esimerkiksi Ruotsissa rahapeliyrityksiltä vaaditaan toimilupa ja sellaisen saaneet yritykset maksavat peliveroa. Tällä hetkellä ulkomaiset peliyhtiöt eivät maksa verojaan Suomeen eivätkä noudata suomalaista sääntelyä, mitä tulee esimerkiksi pelihaittojen rajoittamiseen. Voi jo kysyä, onko meillä oikeasti enää yksinoikeusjärjestelmää. Tarvitsemme tilanteeseen pikaisen...
by Sari Multala | 24.01.2023 | Yleinen
Tänään vietetään järjestyksessään viidettä kansainvälistä koulutuksen päivää. Tähän teemapäivään sisältyy vahva viesti siitä, että koulutuksella on rauhan, demokratian, tasa-arvon ja kehityksen vahvistumisessa perustavanlaatuinen rooli. Koulutuksella ja osaamisen tasolla on kuitenkin myös suora yhteys Suomen talouskasvuun ja työllisyyteen sekä maamme houkuttelevuutensa investointien kohteena. Siksi meidän on tehtävä töitä koulutusmahdollisuuksien ja osaamistason nostamisen eteen. Suomessa tämä tarkoittaa etenkin entistä tasa-arvoisempaa ja laadukkaampaa koulutusta kaikille – kaupunginosasta, kansanosasta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Koulutusjärjestelmämme on aiemmin tuottanut erinomaisia oppimistuloksia, lisännyt mahdollisuuksien tasa-arvoa sekä mahdollistanut maksuttoman koulutuksen aina ylimmälle tasolle asti. Ilmassa on kuitenkin hälyttäviä signaaleja. Suomalaisten oppimistulokset ovat PISA- tutkimusten mukaan olleet laskusuunnassa jo vuodesta 2006. Lisäksi koronapandemia on osaltaan lisännyt lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivajetta. Tämä on huolestuttava kehityssuunta, johon emme ole osanneet puuttua riittävällä tavalla . Ongelmiin on yritetty puuttua esimerkiksi määräaikaisilla hankerahoilla, joita on jaettu varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen sekä ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen. Jatkossa on keskityttävä oppilaiden perustaitojen parantamiseen ja siirryttävä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen vakaaseen perusrahoitukseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin. Tämä tarkoittaa enemmän aikaa ja rauhaa perustaitojen opettamiseen alakoulussa. Lisäksi tarvitaan osaamistakuu: on varmistettava, että oppilaat osaavat riittävät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot ennen siirtymistä eteenpäin. Ennen kaikkea koulutuksen järjestäjät ja opettajat tarvitsevat työrauhaa ydintehtäviensä toteuttamiseen. Myös oppimisen tukea on uudistettava. Pelkästään lukiolaisista joka kolmas koki vuoden 2022 lukiobarometrissä tarvitsevansa lisää tukea opiskeluun. Tuen keinovalikoiman on oltava laaja ja pienryhmäopetuksen mahdollista silloin, kun se on paras tapa tukea oppimista. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki tulisi korjata koulujen ja oppilaitosten arkea tukevaksi ja samalla varmistaa yhteistyön toimivuus hyvinvointialueiden kanssa. Uskon, että parempi maailma rakennetaan...
by Sari Multala | 13.01.2023 | Yleinen
Olen hakenut vaalitukea Pro Markkinataloudelta. Avoimuuden vuoksi julkaisen vastaukset hakemuksessa esitettyihin kysymyksiin. Voit lukea vastaukseni alta. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.Suomen talouskasvu ja kilpailukyky syntyy siitä, että työnteko ja yrittäjyys on kannattavaa. Sekä Suomessa että Euroopan unionissa on huolehdittava reilusta kilpailusta ja vakaasta toimintaympäristöstä välttämällä poukkoilevaa politiikkaa. Työn verotusta tulee laskea ja yrittäjyyden verotuksen on oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä ja Suomessa investointeihin ja kasvuun kannustavaa. Yrittäjien eläketurvaa tulee kehittää, mutta siten, että se perustuu työtuloihin, ei mediaaniansioihin. Suomen velkaantumista on vähennettävä määrätietoisesti tulevilla hallituskaudella ja tehtävä työn vastaanottamisen kannusteita parantavia työllisyysuudistuksia, kuten ansiosidonnaisen porrastaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen.Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?Ansiotuloverotusta eikä yritysverotusta saa kiristää. Lähtökohtana tulee olla verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen. Lisäksi kokonaisveroaste ei saa nousta. Tämä tarkoittaa, että ansiotuloverotusta tulisi keventää ja yritysverotuksen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä. Verokannustimin tulee tukea investoimaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?Yksityiset yritykset ovat tärkeä osa palvelutuotantoa niin lakisääteisissä palveluissa täydentämässä julkista palvelua ja tuomassa kustannustehokkuutta palveluiden tuottamiseen. Hyvinvointialueilla kaikki sellainen tukipalveluiden tuotanto, jolle löytyy toimivat markkinat ja joka ei ole laissa säädetty julkisesti tuotettavaksi tulee avata kilpailutukselle. Inhouseyhtiöitä ei siis tulisi käyttää esimerkiksi siivous- tai ateriapalveluissa. Lakisääteissä palveluissa palvelusetelit ovat erinomainen tapa mahdollistaa palveluiden tuottaminen myös yrityksissä.Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?Rakenteelliset työllisyysuudistukset, kuten ansiosidonnaisen porrastaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen ja työntekoon kannusta sosiaaliturva, ovat tärkeitä työllisyysasteen vahvistamisessa. Koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen on panostettava. Suomeen tulee luoda esimerkiksi ’’minitutkintoja’’ tai...
