Hossa täydentää kansallispuistoverkostoamme

Hossa täydentää kansallispuistoverkostoamme

Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan. On hienoa, että voimme antaa näin juhlavuonna itsenäiselle maallemme upean lahjan – uuden kansallispuiston. Eduskunta hyväksyi eilen lain, jolla Hossaan perustetaan kansallispuisto. Kansallispuisto sijaitsee Kainuussa Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken alueella ja on pinta-alaltaan 11 094 hehtaaria.

Kainuun alueelle on jo pitkään kaivattu uutta kansallispuistoa. Hossan alue on suosittu virkistys- ja matkailukohde. Hossan alueelle perustettava kansallispuisto täydentää Kainuun kansallispuistoverkostoa. Hossan alueella on sekä monimuotoista luontoa että merkkejä ihmisen elämästä, kuten 3500 vuoden ikäisiä Värikallion kalliomaalauksia ja jääkauden jäljet ovat selvästi näkyvissä. Vanhimmat asuinpaikat ovat lähes 10 000 vuoden ikäisiä.

Kansallispuistojen merkitys aluetaloudelle on suuri. Alueen tunnettuus, vetovoima ja arvostus kasvavat. Parhaimmillaan kansallispuisto on vetovoimatekijä, joka tuo matkailijoita ympäri maailmaa ihastelemaan suomalaista luontoa. Suomen kansallispuistoihin tullaan ulkomailta erityisesti niiden luontoarvojen vuoksi. Suomen kansallispuistot ovat kansainvälisessä maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) luettelon II luokassa tarkoitettuja suojelualueita, joiden hoidossa keskitytään ekosysteemin suojeluun sekä virkistyskäytön turvaamiseen.

Kansallispuistot perustetaan luonnonsuojelulain perusteella ensisijaisena tavoitteenaan turvata alueen luontoarvot.

Erilaiset poikkeukset esimerkiksi rauhoitussäännöksiin vaativat aina riittävät perustelut. Hossan osalta poikkeus tullaan tekemään paikallisten metsästysoikeuden säilyttämisellä alueella. Lisäksi suurpetojen poistossa alueelta voidaan apuna käyttää erikoisosaajia metsähallituksen luvalla. Tämänkaltaisissa hankkeissa on tärkeää, että mukana on vahva paikallisten toimijoiden tuki. On hienoa, että paikalliset ovat ottaneet hankkeen omakseen ja seisovat kansallispuiston perustamisen takana.

Eduskuntakäsittelyn aikana keskustelua aiheutti metsästyksen salliminen ainoastaan paikallisille. Metsästys on alueella suosittu harrastus ja osa alueen matkailijoista tulee sinne juuri metsästystarkoituksessa. Kävijätutkimuksesta (2011-2012) kävi kuitenkin ilmi, että vain noin yksi prosentti alueen kävijöistä on kertonut metsästyksen olevan käynnin syy. Lisäksi kansallispuiston perustaminen rajaa alueen metsästyksen käytössä olevien alueiden ulkopuolelle noin kolme prosenttia nykyalueista. Näistä ja muista syistä ympäristövaliokunta ei pitänyt perusteltuna laajentaa metsästysoikeutta koskemaan hallituksen esityksestä poikkeavasti myös ulkopaikkakuntalaisia.

Erityistä huomiota tulisi kansallispuisoissamme ja muilla retkeily- ja virkistysalueillamme kiinnittää siihen, että meillä opasteiden tyyli ja laatu vaihtelevat huomattavan paljon. Voisimme ottaa mallia esimerkiksi Uudesta-Seelannista, jossa tämä asia on hoidettu ensiluokkaisen hyvin. Kävijän on todella helppoa valita itselleen soveltuvat reitit joko päiväpatikointiin tai usean päivän retkelle. Uudessa Seelannissa luontomatkailu on erittäin suosittua, mutta maassa on samalla pystytty huolehtimaan luonnon kantokyvystä erinomaisen hyvin.

Hossan alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa tuleekin huomioida lisääntymän kävijämäärän tuoma paine ja kansallispuistolle on varattava riittävät resurssit alueen ylläpitämiseksi. Suomi saa satavuotislahjaksi yhden kansallispuiston lisää jo olemassaolevien hienojen kansallispuistojemme joukkoon!

 

Sari Multala