Kohti uutta ammatillista koulutusta

Kohti uutta ammatillista koulutusta

Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi Suomen koulutushistorian suurimmista uudistuksista, jota on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kentän kanssa. Sivistysvaliokunta käsitteli esitystä koko kevään ja käsittelyyn osallistui laaja joukko asiantuntijoita.

Sivistysvaliokunta sai kuulla asiantuntijakuulemisissaan kentältä laajaa kannatusta nyt toteutettavalle reformille – tämä on enemmän kuin tervetullut uudistus. On hyvä, että asia saatiin vielä ennen istuntotaukoa käsiteltyä, jotta koulutuksen järjestäjät voivat toden teolla alkaa valmistautua reformin tuomiin muutoksiin.

Ammatillisen koulutuksen uudistamisen tavoitteena on parantaa koulutuksen läpäisyä sekä vastata tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin. Uudistuksen keskiössä on opiskelija, jonka ehdoilla esitystä on määrätietoisesti valmisteltu. Osaamisperusteisuus, henkilökohtaistaminen, työelämässä oppiminen, vaikuttavampi rahoitusjärjestelmä ja selkeämpi toimintaa ohjaava lainsäädäntö ovat uudistuksen keskeisiä elementtejä.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamisella tähdätään entistä laaja-alaisemman osaamisen hankkimiseen. Jatkossa opiskelijat erikoistuvat tutkintojen sisällä. Tutkintorakenteen uudistus lisää opiskelijoiden valinnanvapautta opintojen suunnittelussa. Jatkossa ammatillisessa koulutuksessa on mahdollista luoda entistä yksilöllisempiä opintopolkuja. Tällä pystytään motivoimaan opiskelijoita sekä parantamaan koulutuksen läpäisyä.

Jatkossa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaan laadintaan osallistuvat tahot, jotka ovat tekemisissä opiskelijan ohjauksen, opetuksen tai tuen kanssa – myös työelämän edustajat ovat tässä työssä mukana. Uudella kehittämissuunnitelmalla varmistetaan jokaiselle riittävän yksilöllinen opinpolku ja riittävä tuen saaminen.

Erilaisissa selvityksissä on havaittu opintojen aikaisten työelämäkontaktien vahvistavan työllistymistä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Sen vuoksi reformin tavoitteena on lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tämä vahvistaa opiskelijoiden ammattiosaamisen kehittymistä. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen ei siirrä koulutuksen järjestäjän vastuuta opiskelijoista työpaikoille. Opiskelijoiden ohjaamista vahvistetaan yhteistyön kehittämisellä opettajien ja työpaikkaohjaajien välillä.

Uusi koulutussopimusmalli tarjoaa myös erinomaisen välineen työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi. Koulutussopimuksella korvattaisiin nykyisenmallinen työssäoppiminen. Lainsäädännössä määriteltäisiin yhtenäiset käytännöt koulutuskorvausten maksamiseen. Tällä hetkellä lainsäädäntöä ei ole, mikä on johtanut siihen, että alat ovat epätasa-arvoisessa asemassa keskenään.

Rahoitusjärjestelmän uudistaminen tähtää vaikuttavuuden vahvistamiseen. Jatkossa pelkästään opiskelijoiden pääluvusta ei tule rahoitusta vaan myös esimerkiksi opiskelijoiden opinnoissa eteneminen ja työllistyminen vaikuttavat koulutuksen järjestäjän rahoitukseen. Puolet rahoituksesta tulisi jatkossa opiskelijamäärien mukaan. Tämän lisäksi rahoituksesta 35 prosenttia tulisi tutkinnoista ja niiden osista maksettavasta suoritusrahoituksesta. Loppu 15 prosenttia olisi niin sanottua vaikuttavuusrahoitusta, johon vaikuttaa esimerkiksi opiskelijoiden antama palaute sekä opiskelijoiden työllistyminen.

Uuteen rahoitusjärjestelmään siirrytään pitkän siirtymäajan puitteissa. Vielä vuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus tulee olemaan 95 prosenttia. Vasta vuonna 2022 uusi rahoitusjärjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön. Pitkä siirtymäaika mahdollistaa koulutuksen järjestäjien varautumisen mallin mukanaan tuomiin muutoksiin. Uusi rahoitusjärjestelmä on saanut kritiikkiä mahdollisesta suoritetehtailusta ja kermankuorinnasta opiskelijavalinnassa. Erilaisille tutkinnoille asetetut rahoituskertoimet sekä järjestämislupaan sisältyvät velvoitteet pyrkivät varmistamaan, että tämä huoli ei tule realisoitumaan. Lisäksi valiokunta edellytti lausumassaan, että rahoitusjärjestelmän uudistuksia seurataan.

Eduskunta on nyt tehnyt työnsä ja uusi lainsäädäntö antaa koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden uudistaa ammatillista koulutusta vastaamaan muuttuneisiin työelämä- ja osaamistarpeisiin.

Sari Multala

P.S. Oheisesta linkistä löytyy Amken blogikirjoitus ”Kansanedustajat mainettaan parempia”