Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautukset Afganistaniin

Sisäministeriön faktapaperi 4.4.2017

Mitä Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapahtui eilen?

  • Kyseessä oli täysin normaali palautuslento. Vastaavia lentoja tehtiin 2016 noin 30 kpl ja tänä vuonna on tehty 6, joista kolme Afganistaniin. Tämä ei ollut ensimmäinen lento Afganistaniin.
  • Eilinen lento sujui hyvin ja rauhallisesti.
  • Kaikki palautettavat pääsivät hyvin kotimaahansa ja heidät otettiin vastaan.
  • Koneessa ei poliisi tietojen mukaan ollut raskaana olevia eikä ala-ikäisiä.
  • Koneessa oli mukana lääkäri – jota ei tarvittu – sekä vähemmistövaltuutetun ja Frontexin tarkkailijat.
  • Kukaan palautettavista ihmisistä ei vaatinut suomalaisen avustajansa tai edustajansa tapaamista.
  • Kabulissa palajia oli vastassa Suomen suurlähetystön edustaja sekä IOM:n (Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö) edustaja.
  • Helsingin poliisilaitos oikoi jo tänään ko. lentoon liittyviä väärinkäsityksiä.
  • Palautuslentoihin liittyvistä yleisemmistä kysymyksistä vastaa Poliisihallitus.


Suomi on eurooppalainen oikeusvaltio, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia

 

  • Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä. Ketään ei lähetetä kuolemaan.
  • Maahanmuuttoviraston päätöksistä valtaosa on pysynyt tuomioistuimissa. Maahanmuuttoviraston virheen takia päätöksistä kumoutui viime vuonna vain 4 %.
  • Suomi kantaa vastuunsa ja osallistuu aktiivisesti yhteisen eurooppalaisen ratkaisun löytämiseksi tilanteeseen.
  • Ulkomaalaisella ei ole automaattisesti oikeutta oleskella Suomessa. On viranomaisten lakisääteinen tehtävä puuttua laittomaan maassa oleskeluun. Ei ole kenenkään kannalta hyvä antaa ihmisille väärää toivoa mahdollisuuksista elää Suomessa ilman oleskelulupaa.

Palautukset ovat osa turvapaikkaprosessia. Joka viikko noin 100 ihmistä palaa Suomesta lähtömaahansa, myös Afganistaniin

  • Palautuksia pannaan Suomessa täytäntöön noin 100 joka viikko. Tämä sisältää sekä vapaaehtoisesti lähteneet että poliisin tekemät palautukset.
  • Viime vuonna noin 6000 ja toissa vuonna noin 3000 ihmistä palautettiin kotimaahansa.
  • Noin 150 henkilöä hyödyntää vapaaehtoista paluuta joka kuukausi.
  • Poliisi palautti viime vuonna kielteisen päätöksen saaneita yli 100 maahan. Toisiin maihin palautus onnistuu helpommin kuin toisiin. Palautussopimuksia Suomella on vain muutamien maiden kanssa.

Palaajien inhimillisestä kohtelusta on sovittu Afganistanin kanssa

  • Yhteistyöpöytäkirja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten palautusten sujuvoittamiseksi allekirjoitettiin Afganistanin kanssa lokakuussa 2016.
  • Yhteistyöpöytäkirjassa alleviivataan palaajien inhimillistä kohtelua ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kohtaamista.
  • Neuvottelut vastaavasta Irakin kanssa ovat käynnissä.
  • Lähtökohtaisesti valtiot ottavat omia kansalaisiaan vastaan ilman erillisiä sopimuksia. Palautussopimus ei siis ole edellytys palautuksien onnistumiselle, mutta se helpottaa asiaa.

Suomesta palautettavat ihmiset ovat käyneet koko valitusprosessin loppuun

  • Ketään ihmistä, jolla turvapaikkaprosessi on kesken, ei palauteta Suomesta.
  • Suomi palauttaa kotimaihinsa sellaisia ihmisiä, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa, mutta sen edellytykset eivät täyty.
  • Ennen palautusta ihmisillä on ollut mahdollisuus hakea muutosta saamaansa päätökseen ja he ovat näin toimineet. Palautettavat ihmiset ovat siis käyneet valitusprosessin loppuun.
  • Lähtökohta on aina se, että ihminen noudattaa saamaansa lainvoimaista päätöstä ja poistuu itse maasta.

Vapaaehtoinen paluu on aina ensisijainen vaihtoehto

  • Viranomaiset avustavat vapaaehtoisia palaajia:
    • Poliisi ohjaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet lähtökohtaisesti aina ensisijaisesti avustetun vapaaehtoisen paluun piiriin. Kielteisen päätöksen saaneella turvapaikanhakijalla on mahdollisuus palata vapaaehtoisen paluun tuella kotimaahansa tai muuhun maahan jossa hän voi oleskella laillisesti.
    • Maahanmuuttovirasto ja kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM koordinoivat vapaaehtoista paluuta.
    • Käytännössä palaajalle hankitaan ja maksetaan paluuliput. Paikallinen IOM on usein vastassa kotimaan kentällä. Palaaja voi saada myös taloudellista tai aineellista tukea elämän uudelleenrakentamiseen: sen tuella voi päästä esim. opiskelemaan.
  • Viranomaiset panostavat tuetun vapaaehtoisen paluun tarjoamiseen ja kannustavat myös kuntia sekä järjestöjä tähän.
  • Jos kielteisen päätöksen saanut henkilö ei suostu palaamaan vapaaehtoisesti, on palauttaminen poliisin lakisääteinen tehtävä. Poliisi panee täytäntöön vain täytäntöönpanokelpoisia päätöksiä eli sellaisia, joissa valitustiet on käyty loppuun eikä ulkomaalaisella ole oikeutta enää oleskella Suomessa.

Afganistanin turvallisuustilanne

  • Afganistanin turvallisuustilanne ei ole viime aikoina merkittävästi muuttunut. Afganistanin turvallisuustilanteelle on ominaista aaltoilu, tietyillä alueilla taistelut välillä kiihtyvät ja välillä laantuvat. Pysyvää kehitystä parempaan ei ole valitettavasti tapahtunut
  • Sen vuoksi Afganistanissa on joitakin alueita, joille ei palauteta ihmisiä
  • Sisäistä pakoa voidaan kuitenkin soveltaa eli Maahanmuuttovirasto ja tuomioistuimet ovat katsoneet, että esimerkiksi Kabuliin voi palata. Sisäinen pako käsitteenä sisältyy myös EU:n määritelmä- ja menettelydirektiiveihin.
  • Afganistanin turvallisuustilannetta arvioidaan jatkuvasti, kuten myös siitä johdettavaa ratkaisukäytäntöä. Viimeisin arvio on tammikuulta 2016. Tämän jälkeen arviointia ja joitakin alueita on todettu turvattomiksi ja palautuksia ei siten ole sinne tehty.

Yksittäisten ihmisten tapauksia ei voida kommentoida

  • Viranomaiset eivät voi koskaan kommentoida yksittäisten palautettavien henkilöiden tilannetta. Tässä suojataan henkilöiden yksityisyyttä. Tästä periaatteesta viranomainen ei voi poiketa, vaikka henkilö itse toisi asiansa julkisuuteen.
  • Poliisi ei kerro julkisuuteen palautuslentojen aikatauluja, joten mekään emme niitä koskevia huhuja kommentoi.

Myös muut Euroopan maat palauttavat kielteisen päätöksen saaneet

  • Kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen lähtömaihinsa on osa EU:n yhteistä politiikkaa.
  • Palautuksia toimeenpanevat useat Euroopan maat. Viime viikolla mm. Saksa on palauttanut Afganistaniin ihmisiä, joilla ei ollut oikeutta turvapaikkaan.
  • Frontex tukee taloudellisesti Euroopan maiden palautuksia