by Sari Multala | 25.01.2023 | Yleinen
Kokoomus on esittänyt syksyllä 2022 rahapelaamisen digimarkkinan lisenssimalliin siirtymistä. Lisenssimallin avulla rahapelitoiminnasta nykyistä suurempi osa saataisiin Suomen sääntelyn piiriin, kun tällä hetkellä noin puolet digipelaamiseen käytetystä rahasta valuu ulkomaisille nettikasinoille, pelihaittojen jäädessä Suomeen. Tällä viikolla Rahapeliala ry:n paneelissa myös SDP:n, Keskustan ja Perussuomalaisten edustajat näkivät mahdollisena lisenssimalliin siirtymisen. Rahapelimarkkinan lisenssijärjestelmä voisi olla käytössä jo 2025. Muutos vaatii kuitenkin muilta puolueilta vielä omaa kannanmuodostusta. Sisäministeriön käynnistämän rahapelimarkkinaa koskevan selvityshankkeen tulosten odotetaan valmistuvan huhtikuun puolen välin tienoilla. On hienoa, että hallitus käynnisti selvityshankkeen pikaisella aikataululla Kokoomuksen toiveiden mukaisesti. Hallitusneuvotteluissa meillä on toivottavasti edellytykset linjata yhdessä lisenssijärjestelmään siirtymisestä. Tarvittavat lainsäädäntömuutokset vievät kuitenkin aikansa. Ensi hallituskauden puolivälissä voisi olla sellainen kohta, jolloin lisenssimalliin siirtyminen voisi realistisesti tapahtua. Euroopasta löytyy esimerkkejä maista, joissa lisenssijärjestelmä on otettu käyttöön. Esimerkiksi Ruotsissa rahapeliyrityksiltä vaaditaan toimilupa ja sellaisen saaneet yritykset maksavat peliveroa. Tällä hetkellä ulkomaiset peliyhtiöt eivät maksa verojaan Suomeen eivätkä noudata suomalaista sääntelyä, mitä tulee esimerkiksi pelihaittojen rajoittamiseen. Voi jo kysyä, onko meillä oikeasti enää yksinoikeusjärjestelmää. Tarvitsemme tilanteeseen pikaisen...
by Sari Multala | 24.01.2023 | Yleinen
Tänään vietetään järjestyksessään viidettä kansainvälistä koulutuksen päivää. Tähän teemapäivään sisältyy vahva viesti siitä, että koulutuksella on rauhan, demokratian, tasa-arvon ja kehityksen vahvistumisessa perustavanlaatuinen rooli. Koulutuksella ja osaamisen tasolla on kuitenkin myös suora yhteys Suomen talouskasvuun ja työllisyyteen sekä maamme houkuttelevuutensa investointien kohteena. Siksi meidän on tehtävä töitä koulutusmahdollisuuksien ja osaamistason nostamisen eteen. Suomessa tämä tarkoittaa etenkin entistä tasa-arvoisempaa ja laadukkaampaa koulutusta kaikille – kaupunginosasta, kansanosasta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Koulutusjärjestelmämme on aiemmin tuottanut erinomaisia oppimistuloksia, lisännyt mahdollisuuksien tasa-arvoa sekä mahdollistanut maksuttoman koulutuksen aina ylimmälle tasolle asti. Ilmassa on kuitenkin hälyttäviä signaaleja. Suomalaisten oppimistulokset ovat PISA- tutkimusten mukaan olleet laskusuunnassa jo vuodesta 2006. Lisäksi koronapandemia on osaltaan lisännyt lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivajetta. Tämä on huolestuttava kehityssuunta, johon emme ole osanneet puuttua riittävällä tavalla . Ongelmiin on yritetty puuttua esimerkiksi määräaikaisilla hankerahoilla, joita on jaettu varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen sekä ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen. Jatkossa on keskityttävä oppilaiden perustaitojen parantamiseen ja siirryttävä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen vakaaseen perusrahoitukseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin. Tämä tarkoittaa enemmän aikaa ja rauhaa perustaitojen opettamiseen alakoulussa. Lisäksi tarvitaan osaamistakuu: on varmistettava, että oppilaat osaavat riittävät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot ennen siirtymistä eteenpäin. Ennen kaikkea koulutuksen järjestäjät ja opettajat tarvitsevat työrauhaa ydintehtäviensä toteuttamiseen. Myös oppimisen tukea on uudistettava. Pelkästään lukiolaisista joka kolmas koki vuoden 2022 lukiobarometrissä tarvitsevansa lisää tukea opiskeluun. Tuen keinovalikoiman on oltava laaja ja pienryhmäopetuksen mahdollista silloin, kun se on paras tapa tukea oppimista. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki tulisi korjata koulujen ja oppilaitosten arkea tukevaksi ja samalla varmistaa yhteistyön toimivuus hyvinvointialueiden kanssa. Uskon, että parempi maailma rakennetaan...
by Sari Multala | 13.01.2023 | Yleinen
Olen hakenut vaalitukea Pro Markkinataloudelta. Avoimuuden vuoksi julkaisen vastaukset hakemuksessa esitettyihin kysymyksiin. Voit lukea vastaukseni alta. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.Suomen talouskasvu ja kilpailukyky syntyy siitä, että työnteko ja yrittäjyys on kannattavaa. Sekä Suomessa että Euroopan unionissa on huolehdittava reilusta kilpailusta ja vakaasta toimintaympäristöstä välttämällä poukkoilevaa politiikkaa. Työn verotusta tulee laskea ja yrittäjyyden verotuksen on oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä ja Suomessa investointeihin ja kasvuun kannustavaa. Yrittäjien eläketurvaa tulee kehittää, mutta siten, että se perustuu työtuloihin, ei mediaaniansioihin. Suomen velkaantumista on vähennettävä määrätietoisesti tulevilla hallituskaudella ja tehtävä työn vastaanottamisen kannusteita parantavia työllisyysuudistuksia, kuten ansiosidonnaisen porrastaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen.Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?Ansiotuloverotusta eikä yritysverotusta saa kiristää. Lähtökohtana tulee olla verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen. Lisäksi kokonaisveroaste ei saa nousta. Tämä tarkoittaa, että ansiotuloverotusta tulisi keventää ja yritysverotuksen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä. Verokannustimin tulee tukea investoimaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?Yksityiset yritykset ovat tärkeä osa palvelutuotantoa niin lakisääteisissä palveluissa täydentämässä julkista palvelua ja tuomassa kustannustehokkuutta palveluiden tuottamiseen. Hyvinvointialueilla kaikki sellainen tukipalveluiden tuotanto, jolle löytyy toimivat markkinat ja joka ei ole laissa säädetty julkisesti tuotettavaksi tulee avata kilpailutukselle. Inhouseyhtiöitä ei siis tulisi käyttää esimerkiksi siivous- tai ateriapalveluissa. Lakisääteissä palveluissa palvelusetelit ovat erinomainen tapa mahdollistaa palveluiden tuottaminen myös yrityksissä.Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?Rakenteelliset työllisyysuudistukset, kuten ansiosidonnaisen porrastaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen ja työntekoon kannusta sosiaaliturva, ovat tärkeitä työllisyysasteen vahvistamisessa. Koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen on panostettava. Suomeen tulee luoda esimerkiksi ’’minitutkintoja’’ tai...
by Sari Multala | 02.12.2022 | Yleinen
Suomessa järjestettävien oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden tarkoituksena on ollut vuosikymmenten ajan edistää ja pitää yllä edellytyksiä lasten oppimisille sekä monipuoliselle terveydelle. Kouluterveydenhuolto, koulukuraattorin palvelut ja koulujen psykologipalvelut ovat tärkeitä ennaltaehkäiseviä palveluita siellä, missä lapset ovat. Vajaan kuukauden päästä, oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut tulevat siirtymään kunnilta aloittavien hyvinvointialueiden vastuulle. Uudessa arjessa kunnat järjestävät edelleen kasvatuksen ja opetuksen palvelut, mutta hyvinvointialueet kouluissa toteutettavan oppilas- ja opiskelijahuollon. Kokoomus on alusta saakka vastustanut oppilashuollon täysimääräistä siirtoa hyvinvointialueille. Riskinä nyt toimeenpantavassa muutoksessa on, että tärkeät kuraattori- ja psykologipalvelut etääntyvät kouluyhteisöjen sekä yksittäisten oppilaiden ja opiskelijoiden arjesta. Etenkin koulukuraattorien työ on yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää ja on siksi erityisen tärkeää, että hyvinvointialueiden aloittaessa kuraattorit voivat jatkaa tätä tärkeää työtään tiiviissä yhteistyössä koulutoimen kanssa. Tämän lisäksi hallinnollisen uudistuksen myötä on vaarana, että koulupsykologeja ja -kuraattoreja voidaan ohjata myös muuhun kuin kouluissa tapahtuvaan työhön. Psykologeista on ollut jatkuvasti pulaa niin kouluissa kuin muualla terveydenhuollossa, ja siksi muutoksen vaarana on että psykologille pääsy kouluissa tulee vaikeutumaan entisestään. Samoin kuraattoreiden työpanosta saatetaan tarvita myös muualla hyvinvointialueella, esimerkiksi lastensuojelussa. Siirtymän aiheuttamat riskit oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuudelle ovat erityisen huolestuttavia tässä ajassa. Viimeisten vuosien aikana lapsilla ja nuorilla ilmenneiden mielenterveysongelmien määrä on kasvanut huolestuttavasti ja korona-ajan eristäytyminen, sekä siitä johtunut oppimisympäristön muutos ei ole helpottanut tätä kehitystä. Samalla nuorten syrjäytyminen ja jopa jengiytyminen ovat kasvaneet suureksi yhteiskunnalliseksi huoleksi. Syrjäytymisen ja jengiytymisen ehkäisemiseksi kaikista tärkeimpänä keinona pidetäänkin usein ennaltaehkäiseviä toimia. Koulujen ja perheiden arjessa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut ovat konkreettisesti näitä ensimmäisiä ennaltaehkäiseviä palveluita. Koulujen terveydenhuoltoa tulee myös lainsäädännöllisesti kehittää entistä enemmän siihen suuntaan, että jo kouluissa tapahtuvalla ensi kontaktilla voidaan aloittaa lapsen auttaminen. Nyt etenkin koulupsykologit ohjaavat jatkuvasti lapsia ja nuoria perusterveydenhuollon...
by Sari Multala | 29.09.2022 | Yleinen
Tänään 29.9 vietetään jälleen kansainvälistä sydänpäivää. Teemapäivän tavoitteena on lisätä sydäntietoisuutta ja kannustaa tekoihin sydänterveyden edistämiseksi – ja hyvä niin. Sydänterveydestä huolehtiminen on nimittäin hyvin pitkälle myös kaikesta muusta terveydestä huolehtimista. Sydänterveyteen vaikuttavat kaikki arjen valinnat, kuten ruokavalio, päihteiden käyttö ja liikunta. Valitettavasti sydänsairaudet kuten korkea verenpaine ja sepelvaltimotauti ovat suomalaisten keskuudessa kansansairauksia. Korkeasta verenpaineesta kärsii jopa joka toinen suomalainen ja sen yleisyys kasvaa iän karttuessa. Tällä hetkellä Suomessa on noin 550 000 yli 75-vuotiasta, joista yli 400 000 ei kykene kävelemään yhtäjaksoisesti yli 500 metrin matkaa. Kävelykyky on ikäihmisille omatoimisen elämän perusedellytys. Sydänterveydestä huolehtiminen on suoraan panostamista omatoimisen elämän mahdollistamiseen iän karttuessa. Tutkitusti ihmisen kävelyvauhdilla onkin suora yhteys annettuun elinajanodotteeseen. Sydänterveyteen tulee panostaa läpi elämän hyvillä elämäntavoilla kuten riittävällä liikunnalla ja terveellisillä ruokatottumuksilla. Terveydestä huolehtiminen on helpoimmillaan arjen hyötyliikunnasta kiinni pitämistä. Suuri vastuu terveellisten elämäntapojen mahdollistamisessa on kuitenkin myös kunnilla ja aloittavilla hyvinvointialueilla. Kuntien tulee jatkossa panostaa enemmän esteettömien kulkureittien ja liikuntapaikkojen rakentamiseen sekä huolehtia siitä, että myös vanhemmille ihmisille on tarjolla liikuntaryhmiä. Näin paranamme ikäihmisten edellytyksiä oman terveyden ylläpitoon. Hyvinvointialueiden aloittaessa syntyy uusi merkittävä julkisten organisaatioiden välinen rajapinta. Kuntien ja hyvinvointialueiden tuleekin yhdessä ratkaista, miten esimerkiksi toteuttaa jatkossa ikäihmisille tärkeä liikunta- ja elintapaohjaus ja toisaalta huolehtia kotiin viettävistä palveluista, kuten kotikuntoutuksesta. Vantaalla on otettu käyttöön malli, jossa terveyskeskuslääkäri ohjaa asiakkaita elintapaneuvontaan, jos katsoo siitä olevan hyötyä yksilölle. Tämän mallin hyödyt ovat olleet merkittävät ja moni ihminen on neuvonnan avulla saanut pysyvän avun ja paremman elämänlaadun. Pidetään kiinni hyvistä toimintatavoista ja arjen valinnoista, jotka edistävät sydänterveyttä lähipiirissä ja koko yhteiskunnassa. Hyvää...
