Puhtaan luonnon merkitys on tänä vuonna korostunut, kun moni suomalainen on löytänyt kotimaanmatkailun aivan uudella tavalla. Meidänkin perheemme vietti tuttuun tapaan suuren osan kesästä purjeveneessä. Etenkin Saaristomeri on lounaisen Suomen ehdoton helmi, josta olen tänäkin vuonna saanut nauttia purjehtien, uiden ja kalastellen. Saaristomerestä nauttiminen ympäri vuoden edellyttää kuitenkin sitä, ettei meri tukehdu loppukesällä leväpuuroon. Saaristomeri on se osa Suomen luonnosta, joka on eniten sairas ja jota meidän ihmisten aiheuttamat muutokset ekosysteemiin eniten rasittavat.
Itämeren tilaa on saatu vuosien aikana parannettua. Esimerkiksi viljelijät ovat tehneet paljon työtä maatalouden aiheuttaman vesistökuormitusriskin vähentämiseksi. Viime vaalikaudella loimme 50 miljoonan euron meripaketin, jonka avulla rantapeltojen ravinteita sidotaan nyt monin paikoin kipsin avulla. Se ei yksinään auta. Vesistä huolehtiminen vaatii jatkuvaa toimintaa, sillä Itämeri toipuu hitaasti ja edelleen tarvitaan voimakkaita toimia ravinnevalumien vähentämiseksi ja ravinteiden poistamiseksi. Toimintaa on tehostettava ja kehitettävä, jotta pääsemme lähemmäs vesiensuojelutavoitteita.
Hallitus aikoo suunnata kaudellaan yhteensä yli 250 miljoonaa euroa ravinnekiertoon liittyviin toimiin. Monien pienten hankkeiden sijaan tarvitaan alueellista ja asiallista tehokkuutta ja resurssit on keskitettävä niin, että muutos tapahtuu. Muuten olemme viiden vuoden päästä tilanteessa, jossa emme näe parannusta Saaristomeren tilassa ja ennusteissa.
Ruoantuotannon ja meren etu yhtyy, kun fosfori kiertää Suomen sisällä. Lannan tehokas ja järkevä käyttö on tehokkain keino vesistöjen tilan paranemiseen. Tuki tulee kohdentaa nimenomaan lannan fosforin siirtoon. Silloin kannustetaan myös lannan tehokkaan prosessoinnin kehittämistä ja luodaan dynaamisia vaikutuksia. Kipsikäsittelyn toimet on suunnattava Saaristomeren valuma-alueelle sellaisille peltolohkoille, joilla on suurin eroosioherkkyys ja korkeimmat fosforipitoisuudet. Käynnissä olevan Vesiensuojelun tehostamisohjelman peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen. Lisäksi lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään. Meidän kannattaa satsata myös tuntuvasti ravinteen poistamiseen suoraan vesistöistä, jos haluamme nähdä oikeita muutoksia meressä meidän aikanamme. Lupaavia keinoja löytyy.
Vastoin yleistä luuloa Lounais-Suomen ravinnepäästöt Itämereen ovat pahimpien joukossa. Budjettiriihessä on asetettava selkeästi tavoitteeksi terve Saaristomeri. Rahat on kohdennettava Lounais-Suomessa lannan ravinteiden kiertoon, jo maassa olevan fosforin pitämiseksi siellä kipsikäsittelyin sekä mereen päätyneiden ravinteiden poistamiseksi esimerkiksi rantaruovikoita niittämällä. Näin voimme vauhdittaa muutosta, jolla pelastamme Itämeren. Tässä̈ asiassa ei saa antaa periksi. Tänä̈ kesänä̈ meri oli uimakelpoinen lähes kaikkialla, kun tuulinen ja paikoin viileäkin saä piti levät kurissa. Haluan, että̈ lapseni saavat muinakin kesinä̈ nauttia siiaẗ, että̈ mereen voi hypätä̈ vaikka suoraan veneen perästä̈.