Venäjän raakalaismainen sota Ukrainaa vastaan on jatkunut jo yli kaksi vuotta. Eilen näimme jälleen osoituksen Venäjän silmittömästä raakuudesta, kun lastensairaalaa pommitettiin. Millainen ihminen ja millainen valtio päättää pommittaa sairaita lapsia? On selvää, että tällaiseen julmuuteen kykenevä valtio kykenee myös käyttämään ihmisiä vaikuttamisensa välineenä monin eri tavoin ja myös sellaista valtiota vastaan, minkä kanssa se ei ole avoimessa sodassa.
Suomi ja suomalaiset ymmärsivät nopeasti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, että tarvitsemme vahvempaa turvaa ja varautumista. Liityimme puolustusliitto NATOn jäseniksi eduskunnan laajalla enemmistöllä ja olemme säätäneet monia turvallisuuttamme vahvistavia lakeja kuluneiden kahden vuoden aikana.
Venäjän hybridivaikuttamista Suomea vastaan on tapahtunut myös ennen sodan syttymistä. Viime vuoden lopulla näimme ensimmäistä kertaa laajamittaisesti, kuinka Venäjä osoitti kykynsä käyttää turvapaikanhakijoita häikäilemättömästi hybridivaikuttamisen keinona.
Suomella oikeusvaltiona on oikeus ja velvollisuus varautua Venäjän hybridivaikuttamiseen. Siksi eduskunnan käsittelyssä on Orpon hallituksen esitys välineellistetyn maahantulon torjumiseksi eli rajaturvallisuuslaki.
Rajaturvallisuuslaki toisi Suomen hallitukselle ja viranomaisille tehokkaita välineitä torjua välineellistettyä maahantuloa. Suomen itärajan läheisillä alueilla on koko talven 2023–2024 oleskellut henkilöitä, jotka odottavat mahdollisuutta pyrkiä Suomeen.
Hybridivaikuttamisen tilanteessa laki mahdollistaisi sen, että turvapaikkahakemuksia ei voisi jättää niillä raja-asemilla, joihin kohdistuu välineellistettyä maahantuloa. Tällöin henkilö pysäytettäisiin ja ohjattaisiin siirtymään toiselle rajanylityspaikalle, jossa kansainvälistä suojelua voisi hakea normaalisti.
Jotta hallitus voisi ottaa rajaturvallisuuslain käyttöön, tiettyjen ehtojen on täytyttävä. Viranomaisilla on oltava tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion Suomeen kohdistamasta sellaisesta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen kansalliselle turvallisuudelle, eivätkä muut keinot ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi. Tällä siis varaudumme vakavaan tilanteeseen, jossa Suomen turvallisuutta yritetään horjuttaa.
Kaikki Suomen ja Venäjän väliset raja-asemat on suljettu ja turvapaikanhaku on keskitetty lento- ja laivaliikenteen rajanylityspaikoille. Uuden rajaturvallisuuslain avulla tilanteen salliessa rajanylityspaikkoja voitaisiin mahdollisesti avata esimerkiksi perhesuhteiden ylläpitoa varten.
Suomessa noudatetaan jatkossakin perustuslakia. Perustuslakivaliokunnan asiantuntijoilla on ollut erisuuntaisia näkemyksiä, mutta edelleen perustuslakivaliokunta on tukeutunut lausunnossaan asiantuntijoihin. Lisäksi valiokunta on noudattanut omaa aiempaa tulkintakäytäntöään ja tukeutunut perustuslakiin ja sen esitöihin tulkintaa tehdessään. Nämä kaikki ovat merkkejä siitä, että perustuslakivaliokunta on tehnyt työnsä kuten kuuluu eli tehnyt nimenomaan oikeudellista harkintaa – ei poliittista.
On muistettava, että perustuslaki sisältää mahdollisuuden perusteltuun poikkeukseen, jota tässä nyt käytetään. Perustuslain mukaisen poikkeuksen pitää olla niin ajallisesti kuin asiallisesti tarkasti määritelty. Kansalliseen turvallisuuteen liittyvät syyt muodostavat välttämättömän syyn rajatun poikkeuslain säätämiselle ja tätä perustuslakiimme sisältyvää mahdollisuutta tässä laissa on nyt hyödynnetty. Tämä lakiesitys ei siis riko perustuslakiamme vaan käyttää siihen säädettyä mahdollisuutta.
On muistettava, että tämä lakiehdotus ei riko voimassa olevaa perustuslakiamme vaan on nimenomaisesti kirjoitettu sen mukaan. On totta, että laissa on ristiriita muun muassa ehdottoman palautuskiellon kanssa. Kuitenkin rajaamalla tämän lain soveltaminen tiukasti ajallisesti ja asiallisesti ja käyttämällä perustuslain mahdollistamaa rajattua poikkeusta, on tämä ristiriita pyritty rajaamaan mahdollisimman pieneksi. Tämän lain soveltamisalan ja -ajan ulkopuolella ihmisoikeudet ovat täysimääräisesti voimassa.
Oikeusvaltiolla on oikeus puolustautua hybridivaikuttamista vastaan ja varmistaa kansallinen turvallisuus. Häikäilemättömän naapurin vieressä EU:n ja NATO:n ulkorajavaltiona Suomella on erityinen velvollisuus huolehtia rajaturvallisuudesta ja samalla Schengen-alueen toimivuudesta eli ihmisten vapaasta liikkumisesta tämän alueen sisällä.
Hallituksella on vastuu tuoda eduskuntaan esityksiä, joilla vahvistetaan varautumistamme ja huolehditaan kansallisesta turvallisuudesta. Eduskunta on tehnyt erinomaista ja huolellista työtä siinä, että lakia on edelleen täsmennetty ja huolehditaan sen perustuslainmukaisuudesta ja rajataan entisestään ristiriitaa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Näistä linkeistä pääset tutustumaan rajaturvallisuuslakiin ja sen näkökulmiin tarkemmin:
Hallituksen esitys: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_53+2024.aspx.
Hallintovaliokunnan mietintö: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/HaVM_15+2024.aspx
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestmanin ja valiokunnan jäsen Johanna Ojala-Niemelän mielipidekirjoitus perustuslain mukaisuudesta: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010535194.html
Ihmisoikeussopimuksista ja niiden soveltamisesta: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8c934c5b-078c-4cf3-8c39-1fb657295246