Vanhemmilla on nykyisenkaltaisina poikkeusaikoina erilaiset mahdollisuudet, kyvyt ja voimavarat tukea lasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Perheiden hyvinvointi on koetuksella poikkeusoloissa, kun lapset ovat kotihoidossa ja etäopetuksessa, monet harrastukset on jouduttu keskeyttämään ja monet muutkin perheiden arjessa tärkeät, ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia tuottavat palvelut on suljettu. Vanhempien jaksaminen on monissa perheissä koetuksella. Huoli toimeentulosta kasvaa tulevina kuukausina lomautusten, irtisanomisten ja yrittäjien ahdingon myötä.
Perheiden oikea-aikainen tuki on nyt erittäin tärkeää. Ongelmatilanteisiin on saatava apua silloin, kun sille on tarve. Tuen saamisen viivästyminen voi kasvattaa ongelmia moninkertaisiksi. Samalla kasvavat yhteiskunnan kustannukset ja inhimillinen kärsimys. Peruspalvelujen, kuten neuvoloiden, perhekeskusten ja muiden matalan kynnyksen perhepalvelujen saatavuus pitää varmistaa mahdollisimman kattavasti myös poikkeusolojen aikana esimerkiksi etäyhteydenottoja ja digipalveluja hyödyntämällä. Näissä perustason palveluissa on tärkeää ottaa aktiivisesti puheeksi perheen jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ja varmistettava matalalla kynnyksellä tuki ongelmien ilmetessä. Nyt on myös huolehdittava, että lapsille, nuorille ja vanhemmille on puhelinpalveluja ja chatteja, joista saa neuvontaa, keskusteluapua ja tukea. Erilaisia tukitoimia saadaan käyntiin kunnissa vähitellen, esimerkiksi Vantaalla perheille aukesi maanantaina auttava puhelin.
Kuntien on pidettävä huolta siitä, että jokainen lapsi ja nuori varmasti tavoitetaan poikkeusolojen aikana, sillä on tärkeää, että jokaisella heistä säilyy kontakti vähintään yhteen turvalliseen ja luotettavaan aikuiseen. Esimerkiksi etsivän nuorisotyön rooli näinä aikoina korostuu. Meillä on velvollisuus huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori, johon ei esimerkiksi etäkouluolosuhteissa saada yhteyttä, saa tarvitsemansa avun ja tuen. Tällaisessa tilanteessa oppilashuollon, lastensuojelun ja etsivän nuorisotyön ammattilaisilla on tärkeä rooli.
Myös menneisyydestä täytyy oppia. Ennaltaehkäisevien toimien ja peruspalveluiden jatkuvuus pitää pystyä turvaamaan akuutin koronakriisin laannuttuakin, vaikka valtion ja kuntien talous tulee olemaan koronakriisin jäljiltä ahtaalla. Ennaltaehkäisevä työ kannattaa niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.