Suomen luonto ei ole myynnissä

Suomen luonto ei ole myynnissä

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona uuden metsähallituslain. Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hallinnassa on arvokas kansallisomaisuutemme: reilut 12 miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita. Metsähallitus harjoittaa liiketoimintaa, pääasiassa metsätaloutta valtion metsissä, josta saadut tuotot tuloutetaan valtiolle. Tämän lisäksi Metsähallituksella on myös julkisia hallintotehtäviä kuten luonnonsuojelualueiden hoitoa ja retkeilypalveluita.

Metsähallituslaki on herättänyt laajasti keskustelua ja vastustusta. Minulle suomalainen puhdas luonto ja sen säilyminen myös tuleville sukupolville on erittäin tärkeä asia. Onkin ollut positiivista huomata kuinka paljon Suomen kansallisomaisuutta koskevan lain käsittely on kiinnostanut kansalaisia. Metsähallitus-adressiin kertyi kahdessa viikossa lähes 130 000 allekirjoittajaa. Keskustelu osoittaa kuinka tärkeä asia luontomme ja sen säilyminen on meille.

“Minulle suomalainen puhdas luonto ja sen säilyminen myös tuleville sukupolville on erittäin tärkeä asia”

Keskiviikkona hyväksytyllä lailla Metsähallituksen sisään perustetaan metsätalousosakeyhtiö. Toisin sanoen korjuutoiminta yhtiöitetään EU-säännösten mukaisesti omaan yhtiöön erilleen muusta Metsähallituksesta. Perustettava korjuuyhtiö on 100-prosenttisesti valtion omistama. Lisäksi Metsähallituksen hallinnassa oleva valtion maa- ja vesiomaisuus pysyy edelleen valtion suorassa omistuksessa. Perustettava korjuuyhtiö vastaa metsätalouden harjoittamisesta ja sen omaisuus tulee koostumaan vain metsätalouden harjoittamiseen vaadittavista koneista, laitteista sekä kiinteistöistä. Viimeiseksi varmistukseksi lakiin on vielä kirjattu, ettei yhtiöllä ole mahdollisuutta siirtää eteenpäin oikeutta harjoittaa metsätaloutta valtion metsissä. Yhtiöstä ei siis voida myydä yhtään osaketta valtion ulkopuolisille tahoille ilman eduskunnan hyväksyntää tai lain muuttamista.

“Valitettavasti julkisuudessa käydyssä keskustelussa on levitetty myös täysin perättömiä uhkakuvia”

Valitettavasti julkisuudessa käydyssä keskustelussa on levitetty myös täysin perättömiä uhkakuvia. Ymmärrän, että kärjistämällä asioita saadaan oma viesti paremmin esille, mutta väärää tietoa levittämällä luodaan pelkokuvia syyttä. Muutamia virheellisiä tietoja korjatakseni: Suomen luontoa ei olla myymässä kansainvälisille sijoittajille, kansallispuistojen ikihonkia ei olla kaatamassa eikä pääsymaksuja olla asettamassa retkeilyalueille.

“Suomen luontoa ei olla myymässä kansainvälisille sijoittajille”

Paljon keskustelua on aiheuttanut niin sanottu kolmas tase-erä. Lainmuutoksen jälkeen Metsähallituksen kokonaisuudessa olisi siis kolme tasetta: Enemmistö hehtaareista, noin 55 prosenttia, sijoitetaan pääomaan, jolla ei ole tuottovaatimusta ja joka jää siis talousmetsiin keskittyvän metsätalousyhtiön toiminnan ulkopuolelle (ns. luontotase). Näihin alueisiin kuuluvat luonnollisesti myös kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet, joilla toimitaan luonnonsuojelulain mukaisesti. Toinen erä on tuottotase, johon siis kuuluvat tuottovaatimuksen alaiset talousmetsät. Uusi, kolmas tase, on jotain tältä väliltä ja sinne siirtyy sellaisia alueita, joita voidaan hyödyntää sekä talous-, luonto- että virkistyskäyttöön. On ihan aiheellisesti kysytty, tarvitaanko kolmatta tase-erää. Tämä ratkaisu on kuitenkin parempi kuin se, että nämäkin alueet olisi sisällytetty tuottovaateen alaisiin alueisiin.

Valtion retkeilyalueet päätettiin jättää entiseen tapaan tuottovaatimuksen alaiseen peruspääomaan. Siirtämällä nämä alueet esimerkiksi nyt perustettuun kolmanteen taseeseen, olisi mielestäni vielä paremmin voitu varmistaa retkeilyalueiden käyttö virkistyskäyttöön. Retkeilyalueet ovat kuitenkin jo aiemmin olleet tuottovaateen alaisessa pääomassa ja viime vuosina näiden alueiden tuotot ovat olleet vain noin 3 promillea Metsähallituksen metsätaloustuotoista. Ulkoilulakiin on myös kirjattu vaatimus retkeily- ja virkistyskäytön riittävästä huomioimisesta näillä alueilla. Tilanne retkeilyalueiden suhteen siis pysyy ennallaan.

“Tilanne retkeilyalueiden suhteen siis pysyy ennallaan”

Laki ei omasta mielestänikään ole täydellinen, mutta ratkaisu on parempi kuin muut esillä olleet vaihtoehdot. Jos lakimuutosta ei olisi tehty nyt, olisi vaihtoehtona ollut valtion metsätalouden lopettaminen, metsätalousmaiden siirtäminen perustettavan osakeyhtiön omistukseen Ruotsin mallin mukaisesti tai vaihtoehtoisesti Metsähallitus ryhtyisi kilpailuttamaan alueellisia käyttöoikeussopimuksia Kanadan mallin mukaisesti. Näihin vaihtoehtoihin olisi jouduttu, kun EU:n hankitadirektiivi tulee voimaan huhtikuussa eikä tämän jälkeen valtio voi enää myöntää yksinoikeutta omalle yhtiölleen metsätalouden hoitamiseen.

Kaikesta lain kohtaamasta kritiikistä huolimatta uskon, etteivät tavalliset luonnossa liikkujat tule havaitsemaan lain hyväksymisen myötä minkäänlaisia muutoksia valtion metsissä. Ja hyvä näin!

-Sari Multala-