Minulle tärkeät teemat
Lapsillemme mahdollisuus puhtaaseen luontoon
Millaisen Suomen jätämme lapsillemme? Sitä olen pohtinut paljon yksivuotiaan tyttäreni syntymän jälkeen. Haluan, että lapseni saa aikuisenakin pulahtaa Itämereen uimaan, poimia sieniä lähimetsästä ja hiihtää aurinkoisilla keväthangilla. Ympäristöstä ja toisistamme huolehtiminen on meidän kaikkien yhteinen velvollisuus.
Millaisen maailman ja Suomen jätämme lapsillemme? Haluan, että lapseni saavat aikuisenakin pulahtaa Itämereen uimaan, poimia sieniä lähimetsästä ja hiihtää aurinkoisilla keväthangilla. Ympäristöstä ja toisistamme huolehtiminen on meidän kaikkien yhteinen velvollisuus. Kokoomus on sitoutunut omassa ympäristöohjelmassaan (hyperlinkki) vesistöjen, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.
Itämeren valuma-alue on neljä kertaa niin suuri kuin itse meri ja sen vaikutuspiirissä asuu lähes sata miljoonaa ihmistä. Maatalouden ravinteiden kierrättäminen avaa uusia mahdollisuuksia estää fosforin ja typen valuminen mereen. Lyhyen aikavälin toimina tarvitsemme maaperän käsittelyä, jolla ravinteiden valumista voidaan nopeasti vähentää. Samalla kiertotalouden ratkaisut avaavat uusia työpaikkoja ja mahdollistavat innovaatioita ympäristönsuojelussa laajemminkin.
Aikamme kenties suurin haaste, ilmastonmuutos, haastaa meitä kaikkia tekemään yhä kauaskantoisimpia ratkaisuja koti- ja ulkomaanpolitiikassa. Tarvitsemme kestävämpää energiapolitiikkaa fossiilisten energialähteiden korvaamiseksi. Hinnoittelemalla päästöt riittävän kalliiksi ja samalla päästöttömät energiamuodot edullisemmiksi ohjaamme samalla teollisuuden ja kotitalouksien valintoja yhteisissä ilmastotalkoissamme.
Agenda2030:ssa eli Kestävän kehityksen tavoitteissa muistutetaan kaikkien globaalien haasteiden vaikuttaminen kaikkeen. Ympäristöongelmat aiheuttavat jo tällä hetkellä mittavia turvallisuusuhkia ympäri maailmaa. Ilmastonmuutoksen jatkuessa nykyistä vauhtia mitkään rajat eivät pysäytä elinolosuhteiden heikkenemisestä aiheutuvaa väestön liikehdintää. Huolehtimalla ympäristöstämme huolehdimme samalla turvallisuudestamme – nyt ja tulevaisuudessa.
Liikunnalla terveyttä ja hyvinvointia
Liikunta on ollut minulle aina tärkeää. Nautin lapsena koululiikunnasta, välituntien pihaleikeistä ja purjehdusharjoituksista. Urheilu on antanut minulle ystäviä ja onnistumisen tunteita. Jokaisella lapsella on oikeus löytää tuo sama riemu – liikunnallinen elämäntapa alkaa lapsena.
Liikunta on minulle hyvinvoinnin lähde ja suoranainen elinehto, ja pyrin ujuttamaan sitä arkeeni niin paljon kuin vain kiireiltäni ehdin. Kaksi- ja viisivuotiaiden tyttöjen äitinä tiedän myös sen, että oma esimerkkini ja erityisesti perheemme yhteiset liikunnalliset hetket edistävät myös lasteni liikunnallista elämäntapaa.
Aina pelkkä vanhempien kannustus ja esimerkki eivät riitä, vaan harrastamisen esteet tulevat ulkopuolelta. Olen ollut osaltani edistämässä harrastustakuun toteutumista, jonka avulla pyritään takaamaan jokaiselle koululaiselle mielekäs harrastus. Tämä edellyttää jatkossakin yhteistyötä koulujen ja kuntien välillä sekä vuoropuhelua lasten ja nuorten kanssa. Harrastukset tuovat lasten ja nuorten elämään mielekkään tekemisen lisäksi myös sosiaalista pääomaa.
Kansanedustajan työssä olen päässyt edistämään liikunnan ja urheilun asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa mm. Liikkuva koulu -hankkeen laajentumisen ja sitä kautta koululaisten liikuntamahdollisuuksien parantamisen myötä. Olen erittäin iloinen, että tänä vuonna Liikkuvan koulun periaatteet laajenevat myös varhaiskasvatukseen.
Tällä eduskuntakaudella olemme tehneet useita parannuksia huippu-urheilun ja urheilijoiden hyväksi:
Urheilija-apurahat ovat saaneet pysyvän määrärahakorotuksen, mikä mahdollistaa ammattimaisen harjoittelun yhä useammalle, myös joukkuelajien urheilijalle. Urheiluakatemiatoimintaan on panostettu enemmän ja tulevaisuudessa myös urheilu-uran ja opiskelun yhdistäminen onnistuu vaivattomammin, sillä urheilija-apurahaa ei enää vaikuta oointotukeen pienentävästi. Tällä tavoin edistämme urheilijoiden uranäkymiä myös urheilu-uran jälkeen. Tähän pyrkii myös Urheililjoiden ammattienedistämissäätiö URA, jonka apurahoja on niin ikään korotettu hiljattain. Näiden lisäksi on päätetty perustaa urheilurahasto, jota valtio pääomittaa yksityisen pääoman suhteessa. Tällä pyritään parantamaan urheilun rahoitusta pitkällä tähtäimellä.
Kuluvalla vaalikaudella eduskunnalle on annettu historian ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko, jossa hahmotetaan liikunnan ja urheilun suuntaviivoja tuleville vuosikymmenille. Liian suuri osa suomalaisista, niin nuorista kuin aikuisista, liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Fyysisestä passiivisuudesta syntyy vuositasolla miljardiluokan kustannukset. Esimerkiksi arkiliikuntaan kannustaminen ja matalan kynnyksen liikuntaharrastukset ovat tärkeitä tekijöitä tämän haasteen ratkaisussa.
Koulutuksella mahdollisuuksia kaikille
Urheilu-uran aikana suorittamani kauppatieteen maisterin tutkinto antoi minulle monipuoliset valmiudet työelämään. Olen ylpeä siitä, että Suomessa meillä jokaisella on mahdollisuus maksuttomaan koulutukseen alakoulusta yliopistoon. Osaaminen ja innovaatiot ovat kilpailuetumme nyt ja tulevaisuudessa. Pidetään niistä kiinni.
Maailman paras koulutus on ollut jo vuosia Suomen ylpeydenaihe kansainvälisillä areenoilla. Tulevaisuudessa maailman paras koulutuksemme tulee olemaan entistäkin parempi.
Jo tällä vaalikaudella hyväksyttiin uusi varhaiskasvatuslaki sekä lukiolaki, jotka molemmat osaltaan takaavat laadukkaamman opetuksen ennen peruskoulua ja sen jälkeen. Lukiolain tarkoituksena oli selkeyttää lukiokoulutuksen rakennetta sekä lisätä opiskelijoiden hyvinvointia mm. erilaisten tukipalveluiden muodossa. Tavoitteena on, ettei yksikään lukiolainen joudu painiskelemaan esimerkiksi oppimisvaikeuksien kanssa yksin, vaan niihin on olemassa apua jo lukion alusta alkaen.
Tulevaisuudessa Liikkuva koulu -ohjelman periaatteet laajenevat varhaiskasvatukseen, kun Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma otetaan käyttöön. Liikunnan positiiviset vaikutukset oppimiseen, keskittymiseen ja sosiaalisten taitojen opetteluun antavat paljon myös luonnostaan liikkuville pikkulapsille. Samalla Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman avulla mahdollistetaan yhä useammalle lapselle terveyden kannalta riittävä määrä liikuntaa päivässä.
Koulun yhteydessä toimivat kerhot ovat olennainen osa oppimista. Kerhotoiminnan lisärahoitus yhdessä harrastustakuun kanssa varmistaa tulevaisuudessa yhä useamman lapsen pääsyn mielekkään tekemisen piiriin koulupäivän aikana tai sen jälkeen.
Suomesta lapsi- ja perheystävällinen kaikin tavoin
Lapsissa on tulevaisuutemme, ja kestävät perhepoliittiset ratkaisut tukevat yhteiskuntamme peruspilareita, kuten kokonaisvaltaista työllistymistä ja tasa-arvoa. Uusi varhaiskasvatuslaki, hiljattain säädetty äitiyslaki sekä perhevapaiden uudistaminen edistävät kaikki perhe- ja lapsiystävällisempää Suomea.
Lapsiperheen arki on minulle todella tuttua oman elämäntilanteeni kautta. Viime aikoina on puhuttu paljon alhaisesta syntyvyydestä ja siitä, miten politiikalla voi tähän vaikuttaa. Asia on vaikea, sillä lapset ja perhe ovat mitä henkilökohtaisimpia asioita. Suomi on tutkimustulosten valossa erinomainen maa olla lapsi – tai vanhempi. Oman kokemukseni ja tutkimustiedon perusteella olen kuitenkin havainnut useita paikkoja, joissa voisimme olla vieläkin parempia. Kokoomuksen perhepoliittisten linjausten tavoitteena on tehdä Suomesta kaikin tavoin lapsi- ja perheystävällinen maa.
Äitiriski on edelleen todellinen – nuorten, työuransa alussa olevien naisten todennäköisyys saada lapsi ja jäädä pitkäksi aikaa perhevapaille on huomattavasti suurempi kuin samanikäisten miesten. Työpaikat syntyvät nykyään pitkälti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Pienyrittäjä ymmärrettävästi joutuu pohtimaan työllistämisen riskiä palkatessaan kenet tahansa töihin. Ei ole oikein, että työurat ja palkkakehitys eriytyvät miesten ja naisten välillä ensimmäisen lapsen saamisen jälkeen. Samasta työstä maksetaan sama palkka, mutta pitkien perhevapaiden aikana kollegoille on tullut mahdollisuuksia edetä urallaan.
On selvää, että perhevapaiden käytön tulisi olla perheiden asia. Asenteiden on kuitenkin muututtava: myös mies osaa ja voi ottaa päävastuun pienenkin lapsen hoitamisesta. Tästä on hyötyä myös isän ja lapsen suhteen kehittymiselle. Selkein puute perhevapaajärjestelmässämme onkin sen joustamattomuus. Mielestäni voisi olla niin, että jos sekä työntekijä että työnantaja niin haluavat, perhevapaiden käytöstä voisi päättää täysin joustavasti – paikallisesti sopien. Enimmäismäärät ja minimijoustot olisi määritelty laissa, kuten nytkin. Näin perhevapaita ja työntekoa voisi joustavasti yhdistää paremmin kuin nyt. Tulevalla eduskuntakaudella on vietävä maaliin myös perhevapaauudistus, joka on ennen kaikkea tasa-arvokysymys. Sen avulla parannetaan naisten työllistymistä sekä perheiden hyvinvointia ja taloudellista asemaa.
Tällä eduskuntakaudella teimme myös useita parannuksia:
Perheiden tasa-arvo lain edessä toteutui vihdoin, kun pitkään suunniteltu äitiyslaki astui voimaan. Kahden äidin perheeseen syntyvä lapsi saa nykyisin automaattisesti kaksi vanhempaa aiemman monimutkaisen adoptiojärjestelyn sijaan. Päätimme myös uudesta varhaiskasvatuslaista, joka asettaa lapsen edun ensisijalle ja parantaa varhaiskasvatuksen laatua. Entistä useampi lapsi on päässyt myös maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin, ja useamman päiväkoti-ikäisten lasten perheet nauttivat nykyisin alhaisemmista varhaiskasvatusmaksuista. Otimme käyttöön varhaiskasvatuksen tasa-arvorahan, jolla voidaan auttaa haasteellisimmilla alueilla toimivia päiväkoteja esimerkiksi pienentämällä ryhmäkokoja.
Varhaiskasvatuksen laatua on parannettava myös tulevaisuudessa. Monet oppimisen ja kasvun haasteet voidaan havaita jo ennen kouluikää ja mitä aikaisemmin lapsi ja perhe saa tukea ja apua, sitä helpompaa koulutien aloittaminen on. Varhaiskasvatuksen tuen määritteleminen onkin seuraava varhaiskasvatuksen laatua vahvistava teko. Jokaisen vanhemman on voitava luottaa siihen, että oma lapsi saa parasta mahdollista varhaiskasvatusta.