Puhe eduskunnassa 14.12.2015, Valtiontalouden talousarvio 2016
Arvoisa puhemies,
Vuoden 2016 talousarvio on tämän hallituskauden ensimmäinen ja oletettavasti kaikkein vaikein. Useimmat keskeiset talouden tunnusluvut ovat heikot ja näkymät ovat epävarmat. Työttömyysaste on vuoden aikana noussut. Erityisesti pitkäaikais- ja rakennetyöttömyys on kasvanut nopeasti. Väestön ikääntyminen heikentää talouden kasvun edellytyksiä ja kasvattaa julkisia menoja. Julkisen talouden velka tulee ylittämään vuoden aikana 60% suhteessa BKT:seen. Julkinen talous on alijäämäinen. Näköpiirissä ei ole merkittävää talouden kasvua.
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteet julkisen talouden tasapainottamiseksi ja hallitus on sitoutunut kuromaan umpeen 10 miljardin euron kestävyysvajeen. Hallitus on myös sitoutunut siihen, että vuodesta 2021 lähtien ei enää eletä velaksi. Nämä ovat kunnianhimoisia tavoitteita mutta täysin perusteltuja ja mahdollisia. Hallitus on sitoutunut myös julkisen talouden sopeutustoimenpiteisiin, jotka on pääsääntöisesti sisällytetty nyt käsillä olevaan vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Kuitenkin tulemme näkemään säästöjä vielä seuraavinakin vuosina.
Budjetin yhteydessä keskustelu on keskittynyt säästöihin, ymmärrettävästi. On kuitenkin painotettava sitä, että ei hallitus emmekä me hallituspuolueiden jäsenet kuvittele leikkausten olevan avain onneen – ne ovat välttämättömiä julkisen talouden tasapainon sekä velkaantumiskehityksen hidastamiseksi ja lopulta pysäyttämiseksi. Nousuun tähtäävät toimet ovat kuitenkin rakenteellisia uudistuksia: sote-uudistuksella haetaan niin pysyviä säästöjä kuin palvelujen parempaa saatavuutta, eläkeuudistus vastaa osaltaan kestävyysvajeeseen.
Hyvä puhemies,
Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet on luotu 50 vuotta sitten ja sen päälle rakennettu koko ajan lisää. Nyt, kun sitä maailmaa, jolle tämä perusta luotiin ei ole enää olemassa, on meidän tehtävämme ja meidän tärkein työmme, luoda uudet perustukset – Sellaiset, jotka soveltuvat tähän aikaan ja joiden rakentamiseen emme enää lainarahaa tarvitsisi. Tärkein askel perustuksien rakentamisessa on työmarkkinoiden uudistaminen. Työ ja korkea työllisyys on kaiken perusta – nykyisellä työllisyysasteella emme pysty rahoittamaan menojamme. Rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi ja kilpailukyvyn ja luottamuksen palauttamiseksi kilpailukykypaketti on merkittävä askel, mutta työpaikkojen syntymisessä vielä tärkeämpää on paikallisen sopimisen edistäminen. Suomen yksi merkittävimmistä kilpailuhaitoista on tällä hetkellä jäykät työmarkkinat ja oikein toteutettuna paikallisella sopimisella voidaan vastata tähän haasteeseen. Lisäksi tarvitsemme laajaa pohdintaa työn kannustimista ja sosiaali- ja työttömyysturvaan kattavaa kokonaisuudistusta. Kyse on pitkän aikavälin tavoitteista, eikä tuloksia kannata odotella viiden kuukauden jälkeen – etenkään, kun uudistuksia ei vielä ole pantu toimeen.
Mitään ylimääräisiä rahoja ei ole siis jaettavana, mutta valtiovarainvaliokunnan esittämät lisäykset ovat oikeansuuntaisia. Perusopetuksen laadun turvaaminen sekä kerhotoimintaan panostaminen ovat tärkeitä juuri nyt, kun peruskoulu läpikäy suurta murrosta. Kerhotoiminta tarjoaa koululaisille mielekästä tekemistä kun vanhemmat ovat vielä töissä. Kerhoharrastaminen vähentää harrastamisen kustannuksia ja tukee lapsiperheiden arkea. Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön merkitystä ei voi liialti korostaa, etenkin nyt kun työttömyysaste on korkea. On hyvin tärkeää varmistaa, etteivät nuoret tipahda yhteiskunnan ulkopuolelle. Toivoisin menolisäyksen painottuvan erityisesti etsivään nuorisotyöhön, missä osaavat ruohonjuuritason toimijat tekevät merkittävää työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Arvoisa puhemies,
Vietimme juuri Suomen itsenäisyyspäivää. Suomi on nykypäivänä paljon muuta kuin tuolloin 98 vuotta sitten, kun Suomi itsenäistyi. Suomi on edelleen yksi maailman rikkaimmista maista, bruttokansantuote on lähes 50 000 euroa henkeä kohden. Meillä on luonnonvaroja ja maailman puhtain luonto. Meillä on lähes ilmainen terveydenhuolto, meillä on kaikille ilmainen koulutus, maailman parhaimmat neuvolat, erittäin pieni lapsikuolleisuus ja korkea eliniänennuste. Se, että nyt olemme joutuneet rakenteellisen ongelman eteen ja samalla olemme laskusuhdanteessa, antaa vain lisää perspektiiviä siihen, miten hyvin asiat meillä oikeastaan ovat. Suomen hyvinvointi rakennettiin työllä ja tähän meidän tulisi jälleen päästä, lainarahalla elämisen sijaan.