Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä. Sukupolvien ajan tehty työ tasa-arvon eteen onkin kantanut hedelmää.
Suomessa on otettu askeleita kohti naisten ja miesten tasa-arvoa jo kauan ennen maamme itsenäistymistä. Ensimmäinen nainen suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1873, mutta vielä vuoteen 1888 saakka siihen vaadittiin erillinen lupa. Oikeuden opiskella yliopistossa naiset saivat vuonna 1901.
Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet. Vuonna 1906 Suomessa otettiin käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, jonka myötä vuoden 1907 eduskuntavaaleissa naisilla oli sama oikeus äänestää ja olla ehdolla kuin miehilläkin. Kyseisissä eduskuntavaaleissa valittiin 19 naiskansanedustajaa.Tätä perintöä haluamme vaalia.
Tasa-arvo on sosiaalinen innovaatio, joka on tuonut yhteiskuntaan uudistumista ja vaurautta, kun sekä naisten että miesten panos on ollut tasavertaisesti yhteiskunnan käytettävissä. Tasa-arvo koostuu monesta – ei vain äänioikeuden kaltaisista asioista. Esimerkiksi maksuton kouluruoka on mahdollistanut sen, että erityisesti naiset ovat päässeet kodin ulkopuolisiin töihin.
Myös verotus on tänä päivänä Suomessa tasapuolista eli verovelvollisia kohdellaan yhdenvertaisesti. Sukupuoli ei enää vaikuta veron määrään ja miehet eivät enää maksa naisten veroja.
Tasa-arvo ei kuitenkaan ole vielä valmis. Tätä kuvastaa hyvin se, että eduskunnan 200 kansanedustajasta vain 92 on naisia. Se tarkoittaa, että edelleenkään eduskunnassa ei ole koskaan ollut kansaedustajina yhtä paljon naisia ja miehiä. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on ehkä räikein epäkohta tasa-arvon toteutumisessa. Jopa joka kolmas nainen Suomessa on kokenut elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa. Luku on hälyttävän suuri.
Suomen koulutus- ja työmarkkinat ovat yhä vahvasti jakautuneet sukupuolen mukaan. Kun tarkastellaan vuonna 2023 korkeakoulupaikan vastaanottaneita, monet alat ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneita. Yli 80 prosenttia kasvatusalalla ja terveys- ja hyvinvointialalla aloittaneista on naisia. Puolestaan lähes 80 prosenttia tekniikan aloilla aloittaneista on miehiä. Koulutusalojen segregaatio johtaa edelleen työmarkkinoiden segregaatioon.
Työelämään ja ammatteihin liittyy edelleen vahvoja stereotypioita siitä, kuka sopii mihinkin. Asenteilla kotona, koulussa ja koko lähipiirissä on vahva vaikutus lapsen ja nuorten käsitykseen siitä, mille alalle hänen kannattaisi kouluttautua. Erityisesti tyttöihin meidän on pystyttävä valamaan entistä enemmän uskoa: sinä osaat, sinä pärjäät, sinä kykenet.
TET-jaksoilla, yritysvierailuilla ja uratarinoilla on iso vaikutus. On tärkeää, että nuorillamme on mahdollisuuksia tutustua mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin ura- ja ammattivaihtoehtoihin. Myös esikuvilla ja mielikuvilla on oma roolinsa.
Työelämän sukupuolittuneisuuden purkaminen kaventaisi muun muassa sukupuolten välisiä palkkaeroja. Tutkimukset osoittavat myös, että monimuotoiset työyhteisöt ovat muita luovempia ja innovatiivisempia. Ne lisäävät myös yritysten taloudellista kannattavuutta ja tuottavuutta.
Sari Multala
tiede- ja kulttuuriministeri