Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan puhe korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon kevätseminaarissa 26.4.2024

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan puhe korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon kevätseminaarissa 26.4.2024

Arvoisat korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon edustajat, hienoa nähdä teitä täällä tänään. Politiikan kevät on ollut tapahtumarikas ja päätösten vaikeuskerroin korkealla.

Orpon hallitus kokoontui ensimmäiseen kehysriiheen viime viikolla. Siellä tehtyjen päätösten mittakaava on valtava. Sovimme yhteensä 3 miljardin, siis kolmen tuhannen miljoonan euron lisäsopeutuksista. Tämä jo hallitusohjelmassa sovitun 6 miljardin päälle. Noin puolet lisäsopeutuksista tehdään menoleikkauksina ja puolet verotuksen kautta.

Sopeutukset osuvat kaikille hallinnonaloille ja eri ihmisryhmiin. Päätöksissä on otettu huomioon se, että kokonaisuus olisi oikeudenmukainen. Samalla on pyritty varmistamaan se, ettei sopeutuksilla olisi suurta kielteistä vaikutusta työllisyyteen tai talouskasvuun Suomessa.

Miksi hallitus joutuu näitä päätöksiä tekemään?

Tärkein tavoitteemme on turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen elintärkeät palvelut nyt ja tulevaisuudessa.

Suomen pitää olla tulevaisuudessakin maa, jossa on laadukasta koulutusta, toimivat terveyspalvelut ja turvaa sitä tarvitseville. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kestävää taloutta.

Tällä hetkellä julkisen talouden tilanne on äärimmäisen vaikea. Suomi velkaantuu holtittomasti. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen lähentelee pian 90% ja korkomenot vievät talouden liikkumatilaa. Elämme yli varojemme.

Jos emme tee menosopeutuksia ja lisää valtion tuloja verotuksen kautta, on edessämme näivettymisen aika. Sellainen aika, jona julkisen palvelut rapautuvat pikkuhiljaa ja alueellinen eriarvoisuus lisääntyy ilman, että kukaan pystyy sitä kontrolloimaan.

Holtiton velkaantuminen uhkaa viedä meiltä myös taloudellisen itsemääräämisoikeutemme. Jos näitä toimia ei nyt tehdä, on Suomi vaarassa joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Siis sellaiseen menettelyyn, jossa Etelä-Euroopan maat, kuten Kreikka olivat finanssikriisin jälkeen. Todella vakava paikka.

Velkaantumista ja julkisen talouden tilannetta pahentaa suurissa määrin myös se, että sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat meillä todella voimakkaasti. Yritämme nyt hillitä sote-menojen kasvua, mutta laitamme sote-palveluihin silti koko ajan enemmän rahaa.

Hyvät kuulijat,

Leikkauspäätöksiä tai veronkorotuksia ei ole mukavaa tehdä. Tilanne on vaikea ja näitä päätöksiä tehdään, jotta saamme talouden tilanteen kääntymään ja hyvinvoinnin turvattua myös tuleville sukupolville. On sanomattakin selvää, että näillä päätöksillä on vaikutusta todella monen suomalaisen elämään.

Kaiken tämän keskellä olen tiedeministerinä äärimmäisen iloinen ja helpottunut siitä, että hallituksen iso periaatelinja pitää: Korkeakoulultukseen ja tieteeseen ei kohdisteta leikkauksia.

Tiedän, että monet tässäkin salissa kantoivat huolta esimerkiksi korkeakoulujen indeksien puolesta. Niihin ei koskettu.

***

Jatkamme myös historiallisia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Johdin hallituksen neuvottelua tulevien vuosien lisärahoituksen kohdennuksista ja olen kokonaisuuteen tyytyväinen.

T&K-rahoituksen kokonaisuutta määrittää kaksi kärkitavoitetta: uudistuminen ja yhteistyön lisääminen. Nämä tavoitteet ovat nousseet esiin voimakkaasti myös uudistetun tutkimus- ja innovaationeuvoston erinomaisissa keskusteluissa.

Vahvistamme muun muassa infrastruktuurien rahoitusta ja suurteholaskennan kapasiteettia. Teemme pysyviä korotuksia sekä Suomen akatemian että Business Finlandin myöntövaltuuksiin.

Tarvitsemme koko T&K-järjestelmän uudistumista. Emme voi elätellä toiveita tuottavuuden tai vaikuttavuuden kasvusta, jos teemme kaiken, kuten ennenkin.

Ei ole valtiovallan tehtävä valita voittajia etukäteen. Siksi panostamme nyt sellaisiin kohteisiin ja sellaisiin rahoitusinstrumentteihin, jotka mahdollistavat luovan ajattelun ja uusien innovaatioiden mahdollisimman monilla tieteen ja tuotekehityksen sektoreilla.

Kasvavalla rahoituksella on saavutettava myös uudenlaisia yhteistyön muotoja eri toimijoiden välillä ja avattava korkeakouluille uusia mahdollisuuksia solmia kumppanuuksia yksityisten toimijoiden kanssa.

***

Uutta T&K-rahaa lähtee liikkeelle paljon. Koko hallituskauden aikana yhteensä noin miljardi euroa. Rahoitus vahvistaa sitä, mitä osaamme jo nyt ja tuuppii eteenpäin siinä, missä on parantamisen varaa.

Esimerkiksi Business Finlandin on pystyttävä vahvistamaan toimintaansa siinä, miten se luo yhdyspintoja korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välille. Myöntövaltuutta kasvatetaan erittäin runsaasti. Sanon tässä ihan suoraan, että tämän korotuksen on näyttävä myös korkeakouluissa tutkimusrahoituksen kasvuna. Tutkimuksesta nousevissa innovaatioissa ja spin-out -yrityksissä on Suomessa vielä paljon uusia mahdollisuuksia.

Kehysriihen rahoituspäätösten yhteydessä teimme myös merkittäviä periaatelinjauksia siitä, miten esimerkiksi Business Finlandin on rahoitusta ohjattava.

Jatkossa tätä rahoitusta ohjataan enemmän myös julkista tutkimusta tekeville organisaatioille ja hankkeisiin, joilla ei ole välitöntä vientipotentiaalia. Tämä kirjataan momenttitasolle.

Samoin Suomen Akatemian kautta ohajutuvissa tutkimusinfrastruktuurirahoituksissa paitsi lisätään volyymia, haetaan uusia tapoja tehdä yhteistyötä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja yritysten kanssa.

Kaiken rahoituksen on mentävä vaikuttavaan T&K-toimintaan. Rahoituksen käyttöä seurataan ja vaikuttavuuden arvioinnille luodaan mittareita.

Toistan jo aiemmin sanomaani: Tämä on näytön paikka kaikille T&K-toimijoille.

Arvoisat kuulijat,

Orpon hallitus tasapainottaa julkista taloutta ja tekee samalla merkittäviä investointeja tulevaisuuden kasvuun. Uskomme korkeakoulutukseen ja tieteeseen yhteiskuntaa uudistavina ja kasvua luovina voimavaroina.

Etenemme parhaan kykymme mukaan kohti hallitusohjelmassa linjattuja tavoitteita koulutustason nostosta ja T&K-rahoituksen määrän kasvattamisesta.

Vaikea taloustilanne haastaa etenkin koulutustason nostoa. Tässä salissa vallitsee varmasti yksimielisyys siitä, ettei merkittäviä koulutuslaajennuksia voida tehdä ilman uskottavaa, ennakoitavaa rahoitusta.

Viime syksyn budjettiriihessä saimme tälle vuodelle yhteensä 41 miljoonan euron lisärahoituksen sote-alojen ja varhaiskasvatuksen osaajapulan helpottamiseksi. Olen erittäin tyytyväinen siihen, kuinka sitoutuneesti olette hakeneet rahoitusta ja osoittaneet halunne kasvattaa koulutusmääriä.

Aloituspaikkalisäykset eivät kuitenkaan riitä. Kehysriihessä päätimme myös koulutuksen kasautumista vähentävistä, koulutustasoa nostavista toimenpiteistä. Näistä merkittävin on uusi, yhden tutkinto-oikeuden sääntö, joka vapauttaa koulutuskapasiteettia yhä useamman kyvykkään suomalaisen käyttöön.

Seuraavaksi käännyn teidän puoleenne. Koulutustason kestävää nostoa ei pystytä yksin politiikan tai lisärahoituksen keinoin saavuttamaan. Tarvitaan määrätietoisia toimia ja johtamista myös autonomisilta korkeakouluilta.

Esitän toiveen siitä, että nyt kun teemme merkittäviä valtakunnallisia ratkaisuja helpottaaksemme hakijasumaa ja vapauttaaksemme koulutuskapasiteettia, etsisitte te seuraavaksi ratkaisuja alanvaihdon helpottamiseksi.

Monessa suomalaisessa perheessä pohditaan ja jännitetään paraikaa opiskelijavalinnan tuloksia. Moni nuori pelkää ensikertalaisstatuksensa puolesta, eikä välttämättä uskalla ottaa myönnettyä opiskelupaikkaa vastaan.

Jos alanvaihtoon olisi joustavampia mahdollisuuksia, helpottaisi tämä monen nuoren painetta. Alanvaihdon helpottaminen ja esimerkiksi siirtohakujen parempi hyödyntäminen vähentäisivät myös tungosta yhteishaussa.

Toivottavasti voisimme jatkaa keskustelua siitä, miten yhä useampi nuori uskaltaisi avata oven korkeakouluun.

Hyvät kuulijat,

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa määriteltiin monia tämän päivän korkeakoulu- ja tiedepolitiikan merkittävistä tavoitteista. Esimerkiksi koulutustason noston ja T&K-rahoituksen tavoitteet määriteltiin valtakunnallisesti siinä opetus- ja kulttuuriministeriön, korkeakoulujen ja tiedelaitosten yhteisponnistuksessa.

Olemme nyt siitä onnellisessa tilanteessa, että monessa tuolloin asetetuista tavoitteista on jo edetty merkittävästi. Niistä vallitsee myös laaja poliittinen yhteisymmärrys. Koulutusmääriä on kasvatettu ja T&K-rahoituslaki viitoittaa tietä kohti T&K-tavoitteen saavuttamista.

Tuon visiotyön jälkeen maailma on ehtinyt jo muuttua. Nyt ehdotankin, että ryhdymme yhdessä työhön tuon vision päivittämiseksi.

Edessämme on monia, viheliäisiäkin ongelmia. Niiden ratkaiseminen vaatii luovaa ajattelua ja uusia työkaluja. Sanon tämän aivan suoraan: Sellaista näkymää ei ole, että julkisen talouden liikkumavara merkittävästi kasvaisi.

Rahoitus ei ole ainoa haasteemme. Myös tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi voisi olla vaikuttavampaa ja korkeakoulusektorin vuorovaikutus työelämän kanssa tiiviimpää.

Myös korkeakoulujen, sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen yhteistyön mahdollisuuksista on hyvä käydä myös periaatteellista keskustelua. Molempia koulutusmuotoja tarvitaan, molemmilla on omat tärkeät tehtävänsä.

Olemme pieni maa, jossa on vanheneva väestö. Korkea osaaminen ja tiede ovat keskeisiä menestyksemme tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön päivitystyössä meillä on tilaisuus viitoittaa tietä seuraavalle vuosikymmenelle.

Emme voi olla jokaisessa maakunnassa tai jokaisella alalla maan tai maailman parhaita. Meidän on edelleen etsittävä järkeviä yhdessä tekemisen tapoja, jotta saavutamme kunnianhimoiset tavoitteemme.

***

Lopuksi haluan kiittää teitä hyvistä keskusteluista, ideoista ja osoittamastanne tuesta. Korkeakoulutuksella ja tieteellä on erityisasema.

Orpon hallitus on tehnyt tietoisen valinnan siinä, ettei korkeakoulutuksen ja tieteen toimintaedellytyksiä heikennetä. Päin vastoin, vahvistamme niitä merkittävästi.

Toivotan teille antoisaa seminaaripäivää ja hyviä keskusteluja tärkeiden aiheiden parissa!