Valkoposkihanhien kannan rajoitus metsästyslakiin ennen seuraavia tuhoja – pallottelu ministeriltä toiselle lopetettava

Valkoposkihanhi on ollut jo pitkään kaupunkipuistojen tuholainen, mutta tänä keväänä sietokyky on ylittynyt myös maaseudulla.  Kansalaisaloite valkoposkihanhien metsästämisen sallimiseksi keräsi vain kuukaudessa yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee näin eduskuntaan. Valkoposkihanhien aiheuttama ongelma ei ole millään tavalla uusi, mutta ongelma on kasvava. Kymmenessä vuodessa valkoposkihanhikanta on kaksinkertaistunut, eikä tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään tekijää, joka rajoittaisi kannan kasvutahtia. Suomeen on saapunut tänä keväänä arvion mukaan noin 650 000 valkoposkihanhea, jotka aiheuttavat tuhoa etenkin itäisen Suomen pelloilla ja kaupunkien puistoissa.  Linnut aiheuttavat mittavia vahinkoja, mutta luonnonsuojelulaki ei mahdollista kaatolupaa yleisenä poikkeuksena ja ennakoivasti, vaan ainoastaan yksittäisinä poikkeuksina sen jälkeen, kun vahinko on jo tapahtunut. Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmässä esittäneet, että valkoposkihanhi lisättäisiin metsästettävien lajien joukkoon. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa lintudirektiivin mahdollistamaa joustoa on jo hyödynnetty siten, että valkoposkihanhi on metsästyslain piirissä oleva laji. Miksi emme siis tekisi näin myös Suomessa? Räjähtänyt kanta kestää kyllä hallitun metsästämisen. Ympäristövaliokunnan julkisessa kuulemisessa (4.6.2020 https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/valiokuntien-julkiset-kuulemiset-ja-avoimet-kokoukset/040620_ymv) kaikki olivat samaa mieltä asiasta – valkoposkihanhien suojametsästys voidaan siirtää metsästyslakiin. Miksi mitään ei kuitenkaan tapahdu? Kyse on kuulemisen perusteella rahasta. Maataloudelle maksettiin vuonna 2018 noin 1,1 miljoonaa euroa korvauksia valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista. Ympäristöministeriön mukaan korvausten maksaminen siirtyisi lakimuutoksen myötä maa- ja metsätalousministeriön vastuulle. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo kuitenkin, että se ei voisi maksaa vahinkoja riistavahinkojen osalta. Kyseiset korvaukset maksetaan kuitenkin veronmaksajien rahoilla. Viivästyvätkö kaikki toimet nyt sen takia, että budjettitekniikasta tulee ylitsepääsemätön ongelma? On käsittämätöntä, jos kaikkien kannattama muutos viivästyy, tai pahemmassa tapauksessa kaatuu riitaan siitä, kumman ministeriön kautta valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen korvaukset kanavoidaan. Toki tarvitsemme muitakin keinoja valkoposkihanhien aiheuttamien ongelmien hoitoon. Karkottimien tai ruokintapeltojen lisääminen eivät silti tarjoa yksinään riittävää ratkaisua. Nyt on otettava käyttöön kaikki keinot, joilla...

Perheille oikea-aikaista tukea kriisin keskellä

Vanhemmilla on nykyisenkaltaisina poikkeusaikoina erilaiset mahdollisuudet, kyvyt ja voimavarat tukea lasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Perheiden hyvinvointi on koetuksella poikkeusoloissa, kun lapset ovat kotihoidossa ja etäopetuksessa, monet harrastukset on jouduttu keskeyttämään ja monet muutkin perheiden arjessa tärkeät, ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia tuottavat palvelut on suljettu. Vanhempien jaksaminen on monissa perheissä koetuksella. Huoli toimeentulosta kasvaa tulevina kuukausina lomautusten, irtisanomisten ja yrittäjien ahdingon myötä. Perheiden oikea-aikainen tuki on nyt erittäin tärkeää. Ongelmatilanteisiin on saatava apua silloin, kun sille on tarve. Tuen saamisen viivästyminen voi kasvattaa ongelmia moninkertaisiksi. Samalla kasvavat yhteiskunnan kustannukset ja inhimillinen kärsimys. Peruspalvelujen, kuten neuvoloiden, perhekeskusten ja muiden matalan kynnyksen perhepalvelujen saatavuus pitää varmistaa mahdollisimman kattavasti myös poikkeusolojen aikana esimerkiksi etäyhteydenottoja ja digipalveluja hyödyntämällä. Näissä perustason palveluissa on tärkeää ottaa aktiivisesti puheeksi perheen jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ja varmistettava matalalla kynnyksellä tuki ongelmien ilmetessä. Nyt on myös huolehdittava, että lapsille, nuorille ja vanhemmille on puhelinpalveluja ja chatteja, joista saa neuvontaa, keskusteluapua ja tukea. Erilaisia tukitoimia saadaan käyntiin kunnissa vähitellen, esimerkiksi Vantaalla perheille aukesi maanantaina auttava puhelin. Kuntien on pidettävä huolta siitä, että jokainen lapsi ja nuori varmasti tavoitetaan poikkeusolojen aikana, sillä on tärkeää, että jokaisella heistä säilyy kontakti vähintään yhteen turvalliseen ja luotettavaan aikuiseen. Esimerkiksi etsivän nuorisotyön rooli näinä aikoina korostuu. Meillä on velvollisuus huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori, johon ei esimerkiksi etäkouluolosuhteissa saada yhteyttä, saa tarvitsemansa avun ja tuen. Tällaisessa tilanteessa oppilashuollon, lastensuojelun ja etsivän nuorisotyön ammattilaisilla on tärkeä rooli. Myös menneisyydestä täytyy oppia. Ennaltaehkäisevien toimien ja peruspalveluiden jatkuvuus pitää pystyä turvaamaan akuutin koronakriisin laannuttuakin, vaikka valtion ja kuntien talous tulee olemaan koronakriisin jäljiltä ahtaalla. Ennaltaehkäisevä työ kannattaa niin taloudellisesti kuin...

Ammattiurheilu on työtä

Koronaepidemia vaikuttaa suuresti urheilumaailmaan peruttujen arvokisojen, vaikeutuneen harjoittelun ja seurojen talousvaikeuksien kautta. Arvio koronavirusepidemian aiheuttamista taloudellisista menetyksistä suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle on noin 81 miljoonaa euroa. Kriisin pitkittyessä summa vain kasvaa, eikä siihen ole laskettu mukaan urheilijoiden henkilökohtaisia tulonmenetyksiä. Kehysriihi oli odotetusti koronan aiheuttamien tarpeiden lisäbudjettien värittämä. Myös liikunnalle ja urheilulle aiheutuneita menetyksiä kompensoidaan vajaa 20 miljoonalla. Tukimuodot eivät kuitenkaan auta läheskään kaikkia. Urheilijan sosiaali- ja eläketurva on alkeellinen ja tässä tilanteessa työttömyysturvan puute on ajanut monet toimeentulovaikeuksiin sarjojen keskeydyttyä ja seurojen ja liittojen jouduttua talousvaikeuksiin. Huippu-urheilu on ammattimaista työtä, mutta lainsäädäntö ei ole seurannut mukana huippu-urheilun muutoksessa. Urheilijan ura antaa paljon, mutta myös urheilemisen vaatimukset ja riskit kasvat toiminnan ammattimaistuessa. Urheilijoiden sosiaaliturva ja työttömyysturva on erittäin puutteellinen tai jopa olematon Palkanmaksun keskeytyessä ja kilpailuja peruttaessa ammattiurheilijan tulovirta päättyy, mutta yhteiskunnallista turvaverkkoa hänellä ei ole. Urheilijan ammatinharjoittamisen äkillinen keskeytyminen tänä keväänä on ajanut monet urheilijat taloudelliseen ahdinkoon. Ammattiurheilijoilla ei ole muihin ammatinharjoittajiin rinnastettavaa työttömyysturvaa, vaikka tilanne on monen kohdalla rinnastettavissa työttömyyteen. Työttömyyskassat eivät ota ammattiurheilijoita jäsenikseen. Harjoittelu huippu-urheilutasolla on myös vaativaa ja aikaa vievää. Työskentely normaalissa päivätyössä on tällöin käytännössä mahdotonta. Vuokra, sekä muut asumisen ja elämisen kulut on kuitenkin kustannettava. Kansaneläkelaitos tuntee huonosti ammattiurheiluun liittyvän problematiikan ja päätösten teko kestää, eikä saatu tuki riitä elämiseen kriisin yli. Ammattiurheilu on työtä ja se tulee tunnustaa sellaiseksi myös työttömyysturvan osalta. Ei tällaisen kriisin keskellä, eikä tämän jälkeenkään, urheilijoiden läheisten tule olla niitä, jotka huolehtivat ammattiurheilijan toimeentulosta työttömyyden tai muun ammatinharjoittamisen keskeyttäneen kriisin aikana. Urheilijoiden sosiaali- ja eläketurva on erittäin heikko ja vain harvalla on mahdollisuus kerryttää urheilulla sellaista omaisuutta, jolla olisi mahdollista tulla toimeen urheilu-uran...
Haen uutta eduskunta-avustajaa!

Haen uutta eduskunta-avustajaa!

Haluatko työskennellä päivittäin sivistyksen, liikunnan ja ympäristön puolesta? Jos vastasit kyllä, voit olla uusi eduskunta-avustajani! Nykyinen avustajani Santeri Lohi siirtyy Kokoomuksen eduskuntaryhmän palvelukseen poliittiseksi sihteeriksi, joten etsin uutta eduskunta-avustajaa. Avustajana työskentelet työparinani eduskunnassa. Työssäsi seuraat erityisesti sivistys- ja ympäristövaliokuntien asioita, vastaat viestinnästäni, huolehdit kalenteristani sekä valmistelet monipuolisesti erilaisia eduskuntatyöhön liittyviä kirjoitustehtäviä. Pääset seuraamaan politiikkaa aitiopaikalta ja jokainen työpäiväsi on erilainen. Minun lisäkseni saat työkavereiksi joukon mahtavia muita edustajia ja avustajia. Toivon sinulta tehtävään soveltuvaa koulutusta, kokoomuslaista maailmankatsomusta ja valmiutta aloittaa työ mahdollisimman nopeasti. Työssä menestyminen vaatii sinulta innokkuutta, kykyä perehtyä ja reagoida nopeasti uusiin asioihin sekä hyvää kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa. Olet tottunut viestijä, joka hallitsee erilaiset viestintäkanavat. Aikaisempi kokemus politiikasta ei ole välttämätöntä, mutta siitä on hyötyä. Erityisesti luen eduksi kuvankäsittely- ja editointitaidot. Kansanedustajan avustajan palkka on 2552 e/kk, minkä lisäksi sinulle kuuluvat hyvät työsuhde-edut. Tehtävä on määräaikainen vaalikauden loppuun asti (05.04.2023). Jos haluat uudeksi avustajakseni, lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelosi torstaihin 12.12. klo 12.00 mennessä osoitteeseen sari.multala@eduskunta.fi. Lisätietoja antaa Santeri Lohi, puh. 044 259 8451 /...
Kokoomuksen sivistysedustajat: Panostaisimme koulutukseen ja tutkimukseen pitkäjänteisesti

Kokoomuksen sivistysedustajat: Panostaisimme koulutukseen ja tutkimukseen pitkäjänteisesti

TIEDOTE 19.11.2019 Kokoomuksen sivistysedustajat: Panostaisimme koulutukseen ja tutkimukseen pitkäjänteisesti Kokoomuksen sivistysvaliokunnan edustajat Paula Risikko, Sari Multala ja Sofia Vikman iloitsevat kokoomuksen merkittävistä panostuksista koulutukseen ja osaamiseen. Vaihtoehtobudjetissa varmistetaan, että kunnianhimoiset tavoitteet ja lisäpanokset tukevat toisiaan. Hallituksen vaihtoehdossa tilanne johtaa pahimmillaan koulutuksen laadun heikkenemiseen. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti lisää 140 miljoonaa euroa pysyviä määrärahoja tutkimukseen, alentaa 50 miljoonalla varhaiskasvatusmaksuja sekä varaa 10 miljoonaa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen. Hallituksen kertaluonteisista panostuksista tehdään pysyviä – koulutukseen panostaminen tehdään pitkäjänteisesti. ”Korkea osaaminen on pienen maan valtti. Olemme sitoutuneita suomalaisten osaamistason nostamiseen. Esitämme suomalaiseen huippututkimukseen merkittävää panostusta. Toisin kuin hallitus, me varaisimme myös korkeakouluille erillismäärärahan aloituspaikkojen lisäämiseen”, edustaja Risikko aloittaa. Panostamalla varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja peruskoulun ensimmäisiin vuosiin turvaamme nykyistä vahvemman, kannustavamman ja tasa-arvoisemman koulutien kaikille lapsille. Viime vaalikaudella aloitettua työtä varhaiskasvatuksen laadun vahvistamiseksi ja osallistumisasteen nostamiseksi on jatkettava. ”Koulutusjärjestelmämme vaikuttavin osa on varhaisissa vuosissa. Ensi vuonna alentaisimme varhaiskasvatusmaksuja merkittävästi. Haluamme panostaa varhaiskasvatuksen laatuun myös varmistamalla ammattilaisten saatavuuden. Kokoomus haluaa rakentaa asteittain Suomeen kaksivuotisen esiopetuksen, jotta kaikki yli 5-vuotiaat pääsevät osallistumaan varhaiskasvatukseen”, edustaja Multala jatkaa. Kokoomus jakaa tavoitteen siitä, että jokaisen tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää on määrätietoisesti vähennettävä. Tarvitsemme täsmälääkkeitä toisen asteen koulutukseen, jotta voimme tehokkaasti ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. ”Ammatillinen koulutus tarvitsee pysyviä opettajia määräaikaisten sijaan. Kokoomuksen vaihtoehto mahdollistaa 1000 uutta opettajaa ammatilliseen koulutukseen ja vahvistaa ohjauksen resursseja. Nostamme myös opintotuen tulorajoja, jotta opiskelijoita ei enää rangaistaisi ahkeruudesta”, edustaja Vikman toteaa. ”Hallitus puhuu koulutuksen kunnianpalautuksesta, mutta teot ovat ristiriidassa puheiden kanssa. Hallituksen koulutuspanostukset ovat määräaikaisia, eivät pysyviä. Tempoileva koulutuspolitiikka johtaa määräaikaisten opettajien palkkaamiseen, tutkimusrahoituksen leikkaamiseen ja koulutuksen laadun heikentymiseen”, päättävät edustajat.   Lisätietoja: Paula Risikko, p. 050 511 3107...