Vastaukseni Pro Markkinatalouden vaalirahahakemukseen

Vastaukseni Pro Markkinatalouden vaalirahahakemukseen

Olen hakenut vaalitukea Pro Markkinataloudelta. Avoimuuden vuoksi julkaisen vastaukset hakemuksessa esitettyihin kysymyksiin. Voit lukea vastaukseni alta. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.Suomen talouskasvu ja kilpailukyky syntyy siitä, että työnteko ja yrittäjyys on kannattavaa. Sekä Suomessa että Euroopan unionissa on huolehdittava reilusta kilpailusta ja vakaasta toimintaympäristöstä välttämällä poukkoilevaa politiikkaa. Työn verotusta tulee laskea ja yrittäjyyden verotuksen on oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä ja Suomessa investointeihin ja kasvuun kannustavaa. Yrittäjien eläketurvaa tulee kehittää, mutta siten, että se perustuu työtuloihin, ei mediaaniansioihin. Suomen velkaantumista on vähennettävä määrätietoisesti tulevilla hallituskaudella ja tehtävä työn vastaanottamisen kannusteita parantavia työllisyysuudistuksia, kuten ansiosidonnaisen porrastaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen.Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?Ansiotuloverotusta eikä yritysverotusta saa kiristää. Lähtökohtana tulee olla verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen. Lisäksi kokonaisveroaste ei saa nousta. Tämä tarkoittaa, että ansiotuloverotusta tulisi keventää ja yritysverotuksen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä. Verokannustimin tulee tukea investoimaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?Yksityiset yritykset ovat tärkeä osa palvelutuotantoa niin lakisääteisissä palveluissa täydentämässä julkista palvelua ja tuomassa kustannustehokkuutta palveluiden tuottamiseen. Hyvinvointialueilla kaikki sellainen tukipalveluiden tuotanto, jolle löytyy toimivat markkinat ja joka ei ole laissa säädetty julkisesti tuotettavaksi tulee avata kilpailutukselle. Inhouseyhtiöitä ei siis tulisi käyttää esimerkiksi siivous- tai ateriapalveluissa. Lakisääteissä palveluissa palvelusetelit ovat erinomainen tapa mahdollistaa palveluiden tuottaminen myös yrityksissä.Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?Rakenteelliset työllisyysuudistukset, kuten ansiosidonnaisen porrastaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen ja työntekoon kannusta sosiaaliturva, ovat tärkeitä työllisyysasteen vahvistamisessa. Koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen on panostettava. Suomeen tulee luoda esimerkiksi ’’minitutkintoja’’ tai...
Hyvinvointialueuudistus vaarantaa oppilashuollon toimivuuden

Hyvinvointialueuudistus vaarantaa oppilashuollon toimivuuden

Suomessa järjestettävien oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden tarkoituksena on ollut vuosikymmenten ajan edistää ja pitää yllä edellytyksiä lasten oppimisille sekä monipuoliselle terveydelle. Kouluterveydenhuolto, koulukuraattorin palvelut ja koulujen psykologipalvelut ovat tärkeitä ennaltaehkäiseviä palveluita siellä, missä lapset ovat.  Vajaan kuukauden päästä, oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut tulevat siirtymään kunnilta aloittavien hyvinvointialueiden vastuulle. Uudessa arjessa kunnat järjestävät edelleen kasvatuksen ja opetuksen palvelut, mutta hyvinvointialueet kouluissa toteutettavan oppilas- ja opiskelijahuollon. Kokoomus on alusta saakka vastustanut oppilashuollon täysimääräistä siirtoa hyvinvointialueille. Riskinä nyt toimeenpantavassa muutoksessa on, että tärkeät kuraattori- ja psykologipalvelut etääntyvät kouluyhteisöjen sekä yksittäisten oppilaiden ja opiskelijoiden arjesta. Etenkin koulukuraattorien työ on yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää ja on siksi erityisen tärkeää, että hyvinvointialueiden aloittaessa kuraattorit voivat jatkaa tätä tärkeää työtään tiiviissä yhteistyössä koulutoimen kanssa. Tämän lisäksi hallinnollisen uudistuksen myötä on vaarana, että koulupsykologeja ja -kuraattoreja voidaan ohjata myös muuhun kuin kouluissa tapahtuvaan työhön. Psykologeista on ollut jatkuvasti pulaa niin kouluissa kuin muualla terveydenhuollossa, ja siksi muutoksen vaarana on että psykologille pääsy kouluissa tulee vaikeutumaan entisestään. Samoin kuraattoreiden työpanosta saatetaan tarvita myös muualla hyvinvointialueella, esimerkiksi lastensuojelussa. Siirtymän aiheuttamat riskit oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuudelle ovat erityisen huolestuttavia tässä ajassa. Viimeisten vuosien aikana lapsilla ja nuorilla ilmenneiden mielenterveysongelmien määrä on kasvanut huolestuttavasti ja korona-ajan eristäytyminen, sekä siitä johtunut oppimisympäristön muutos ei ole helpottanut tätä kehitystä.  Samalla nuorten syrjäytyminen ja jopa jengiytyminen ovat kasvaneet suureksi yhteiskunnalliseksi huoleksi. Syrjäytymisen ja jengiytymisen ehkäisemiseksi kaikista tärkeimpänä keinona pidetäänkin usein ennaltaehkäiseviä toimia. Koulujen ja perheiden arjessa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut ovat konkreettisesti näitä ensimmäisiä ennaltaehkäiseviä palveluita. Koulujen terveydenhuoltoa tulee myös lainsäädännöllisesti kehittää entistä enemmän siihen suuntaan, että jo kouluissa tapahtuvalla ensi kontaktilla voidaan aloittaa lapsen auttaminen. Nyt etenkin koulupsykologit ohjaavat jatkuvasti lapsia ja nuoria perusterveydenhuollon...

Mielenterveyden hoitotyö ja työllistyminen voivat kulkea käsi kädessä.

Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen suurin syy Suomessa työkyvyttömyyseläkkeellä jäämiseen ja viimeisten vuosien aikana myös mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen määrä on kasvanut jyrkästi. Samanaikaisesti Suomessa pyritään epätoivoisesti keksimään keinoja työllisyysasteen nostamiseksi ja ihmisten työkyvyn palauttamiseksi. Matalan kynnyksen keskusteluapua ja hoitoa on liian vähän ja erikoissairaanhoitoon pääsemisessäkin kestää liian kauan.  Elokuun lopulla sain mahdollisuuden tutustua HUS psykiatrian ja Uudenmaan TE-toimiston yhdessä toteuttamaan IPS-hankkeeseen, joka tuo ratkaisuja molempiin edellä mainittuihin huoliin. Hankkeen tavoitteena on tukea mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden mahdollisuutta työllistyä henkilökohtaisemman työhönvalmennuksen kautta. Hankkeen alustavat tulokset ovat äärimmäiset toiveikkaita, sillä 45 % kaikista hankkeessa mukana olleista ovat työllistyneet. Hankkeen aikana on siis löydetty lähes joka toiselle aikaisemmin kuntoutustuella tai jopa pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä olleelle uusi mahdollisuus työelämästä. IPS-hanke on ennen kaikkea oiva osoitus toimivasta organisaatiot ylittävästä yhteistyöstä. Hankkeen tavoitteena on mielenterveyden hoitotyön ja työllistymisen kulkeminen käsi kädessä ja toistensa ehdoilla. Monille mielekäs työ ja arjen rutiinit voivat parhaimmillaan auttaa mielenterveyden häiriöstä parantumisessa. Ihmisen käytännön arjessa hankkeeseen osallistuminen on tarkoittanut räätälöidyn avun saamista koko työssä haun prosessissa sekä työllistymisen vaikutusten huomioimista mielenterveyden häiriön hoidossa. Kaikista tärkeintä onkin auttaa yksilöä yhteisvoimin eteenpäin, sen sijaan että häntä pompotettaisiin hallintorakenteiden välillä. Myös viesti työnantajakentältä on ollut positiivinen. Työhönvalmentajan apu ja tuki helpottavat myös työnantajan halukkuutta palkata henkilö takaisin työelämän pariin. Samalla todellisuus on se, että Suomi tarvitsee lisää työllisiä ja jokainen työnpiiriin autettu säästää yhteiskunnalle kymmeniä tuhansia euroja vuosittain. Työllisyyspalveluiden järjestäminen on siirtymässä kunnille ja hyvinvointialueet ottavat vuoden alusta vastuun terveyspalveluiden järjestämisestä. Positiivisten hanketulosten pohjalta on syytä tarkastella mahdollisuutta siirtää IPS-hankkeessa pilotoitu toiminta jatkuvan rahoituksen piiriin hankkeen päättyessä. Suomi tarvitsee tehokkaita toimia mielenterveyden häiriöiden kanssa kamppailevien auttamiseksi, sekä keinoja työllisyyden parantamiseksi. Löytäessämme toimintamalleja, joissa voimme yhdistää...
Nato-jäsenyyden hakemisen aika on nyt. Ei enää koskaan yksin.

Nato-jäsenyyden hakemisen aika on nyt. Ei enää koskaan yksin.

1980-luvun lopulla Kannelmäessä, Pelimannin ala-asteella vietimme kansallista veteraanipäivää. Olin kutsunut paikalle ukkini, sotaveteraanin. Muistan, että se oli ukilleni tärkeää. Vaikka olin vasta pieni lapsi, sotien läheisyys ja merkitys Suomen itsenäisyydelle oli hyvin konkreettinen: ukkini oli ollut sodassa, mummini oli joutunut jättämään kotinsa rajan takana Käkisalmella. En onneksi silloin ymmärtänyt, miten raakaa sota on. Sen kuitenkin ymmärsin jo silloin, että sotaan emme koskaan saisi enää joutua. Sen tavoitteen eteen teemme töitä täällä eduskunnassa.   Emme varustaudu sotaan siksi, jotta siihen joutuisimme. Varustaudumme sotaan, jotta emme siihen koskaan joutuisi. Suomen vahva maanpuolustus on ollut, ja on jatkossakin meidän ensisijainen turvamme. Venäjän raakalaismainen hyökkäys suvereenia valtiota kohtaan on kuitenkin herättänyt suomalaiset pohtimaan, riittääkö se enää jatkossa. Tarvitsemmeko muutakin turvaa, kuin vahvan maanpuolustustahdon ja uskottavan maanpuolustuksen?  Eduskunta on tehnyt työtään turvallisuusympäristön muutoksen seurauksista huolella, mutta viivyttelemättä. Jokainen kansanedustaja on saanut mahdollisuuden perehtyä asiaan huolella. Meille Nato-jäsenyyden kannalla olleille tämä on antanut mahdollisuuden vahvistaa näkemyksiämme ja syventää tietojamme. Moni aiemmin liittoutumista vastustanut on nyt kääntynyt kannattamaan jäsenyyttä. Suomen kansa on johtanut mielipiteen muutosta ja antanut vahvan selkänojan meille päättäjille tehdä tarvittavat päätökset. Sillä, että teemme päätöksen jäsenyyden hakemisesta laajassa yhteisymmärryksessä, on erittäin suuri merkitys. Se on vahva viesti muille Nato-maille, mutta myös Venäjälle: Suomi tekee ratkaisunsa itse, omista lähtökohdistaan.  Nato-jäsenyys parantaa turvallisuuttamme ja vahvistaa puolustustamme. Suomelle Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus on se, että Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja pääsee Naton turvatakuiden piiriin. Samalla mahdollinen hyökkääjä joutuisi ottamaan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liittokunnan sotilaallinen voima. Merkittävin perustelu Suomen Nato jäsenyydelle onkin se pidäke, jonka se Suomea vastaan toimiville toisi. Jos haluamme rauhaa, meidän on varustauduttava sotaan. Ja kun sekään ei riitä, liittoudumme.   Suomi on...
Puheeni eduskunnassa Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta 20.4.2022.

Puheeni eduskunnassa Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta 20.4.2022.

Arvoisa puhemies,  ’’Emme varustaudu sotaan siksi, jotta siihen joutuisimme. Varustaudumme sotaan, jotta emme siihen koskaan joutuisi.’’ Näin totesi Ilkka Kanerva viime eduskuntakaudella UTP-selonteon käsittelyssä. Arvostetun ja liian aikaisin menettämämme kollegan, ministeri Ilkka Kanervan viisaus ja kyky hakea yhteisymmärrystä ja yhtenäisyyttä Suomelle tärkeitä ratkaisuita tehtäessä on sitä, mitä me juuri nyt eduskunnassa kipeästi tarvitsemme.   Valtioneuvoston selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta on tiivis kuvaus Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen seurauksista Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristölle. Selonteossa todetaan, kuinka Suomen puolustuskykyä vahvistetaan, lainsäädäntöä päivitetään ja kyberpuolustukseen liittyvät vastuut ja toimivaltuudet selvennetään. Kyberpuolustuksen rakentaminen on tärkeä ja kiireellinenkin toimenpide, sillä tulemme näkemään mitä todennäköisimmin paitsi häirintää ja mielipidevaikuttamista, myös kyberhyökkäyksiä tulevien kuukausien aikana.   Selonteossa käydään läpi tiiviisti, mutta perusteellisesti ne vaihtoehdot, joita Suomella tässä tilanteessa on. Käytännössä selonteko ei sisällä merkittävää uutta tietoa, mutta johtopäätökset on selonteon pohjalta selvästi luettavissa. Aiemmin Suomessa puhuttiin paljon mahdollisesta EU:n puolustusratkaisusta. EU-maista 21 on kuitenkin valinnut puolustusratkaisukseen NATO-jäsenyyden. Vaikka Euroopan Unioni on Suomelle nyt ja myös tulevaisuudessa erittäin arvo-, talous- ja turvallisuusyhteisö, se ei korvaa jäsenyyttä puolustusliitossa. Tämä todetaan selonteossa suoraan. Samoin todetaan myös Suomen ja Ruotsin välisestä puolustusyhteistyöstä: edes syvetessään se ei ole Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva eikä sitä korvaava järjestely.   Nato-jäsenyys parantaisi turvallisuuttamme ja vahvistaisi puolustustamme. Kuten selonteossa todetaan, ”Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Jäsenyyden myötä Suomi pääsee Naton turvatakuiden piiriin ja mahdollinen hyökkääjä joutuisi ottamaan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liittokunnan sotilaallinen voima ja viime kädessä ydinaseiden suoja.” Merkittävin perustelu Suomen Nato jäsenyydelle onkin se pidäke, jonka se Suomea vastaan toimiville toisi. Jos haluamme rauhaa, meidän on varustauduttava sotaan. Ja kun sekään ei riitä,...