by Sari Multala | 09.04.2025 | Yleinen
Kunnissa päätetään monista arkiliikuntaan, luonnossa liikkumiseen ja urheiluun liittyvistä asioista. Esimerkiksi kävely- ja pyöräilytiet, eri lajien urheilupaikat, liikunta koulupäivissä ja koulupäivien yhteydessä järjestettävät harrastukset, seuroille myönnettävät avustukset sekä tuet oman kunnan urheilijoille, joukkueille ja tapahtumille – kaikista näistä päätetään kuntien valtuustoissa ja lautakunnissa. Istuminen ja paikallaanolo niin työssä kuin vapaa-ajalla on lisääntynyt viimeisinä vuosikymmeninä yhteiskunnan ja työn muuttuessa yhä vähemmän liikuntaa sisältäviksi. Liikuntaa tarvitaan lisää kaikenikäisten suomalaisten arkeen. Orpon hallitus toteuttaa kattavaa Suomi liikkeelle-ohjelmaa, jonka sisältöä olen ollut rakentamassa. Ohjelma sisältää lukuisia toimenpiteitä, joista monia toteutetaan kunnissa ja hyvinvointialueilla. Opetus- ja kulttuuriministeriössä myönsimme Liikkuva koulu-toimintaan yli neljä miljoonaa euroa käynnissä olevalla lukuvuodelle. Liikkuva Koulu ja Move! Kehittämisavustuksilla kannustetaan koulupäivien ja koulumatkojen liikunnallistamiseen, liikuntaneuvontaan ja liikuntaosaamisen vahvistamiseen. Move! -mittauksilla seurataan 5.–8. luokkien oppilaiden fyysistä toimintakykyä. Uudella rahoituksella voidaan toimintakyvyn parantamista tarvitsevat lapset ja nuoret ohjata liikuntaneuvonnan piiriin tai esimerkiksi koulu-pt:n ohjaukseen. Valtakunnallisilla päätöksillä voidaan muuttaa lakeja ja rahoittaa hankkeita, mutta konkreettisin liikunnan edistäminen tapahtuu kunnissa. Kokoomus haluaa edistää liikunnan ja urheilun mahdollisuuksia kaikissa Suomen kunnissa. Arkiliikunnan ja liikunnan harrastamisen – tavoitteellisesti tai huvin vuoksi – pitää olla helppoa ja kaikilla pitää olla siihen mahdollisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi panostuksia liikuntapaikkoihin, kevyen liikenteen väyliin ja esteettömyyteen sekä seuratoiminnan edellytyksiin. Jotta liikkumista ja liikuntaa edistetään kunnassa aidosti ja muuallakin kuin liikuntapalveluilla, kannattaa liikunnan edistämisestä tehdä kaikkien tehtävä. Näin on toimittu kotikunnassani Vantaalla, jossa valtuuston strategiaan vietiin aloitteestani poikkihallinnollinen liikkumisohjelma, joka on nyt valmis ja toteutuksessa. Lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä koululla on luonnollisesti iso merkitys: sillä mitä tapahtuu koulupäivän aikana, mutta myös esimerkiksi sillä, miten koulumatkat kuljetaan ja millaista kerho- ja harrastustoimintaa koulupäivän jälkeen on tarjolla. Orpon hallituksen perusopetuslain muutoksella liikunnallisen elämäntavan edistämisestä...
by Sari Multala | 08.04.2025 | Yleinen
Vantaalla on paljon vahvuuksia: hyvät liikenneyhteydet, viihtyisät asuinalueet, luonto lähellä asukkaita, hyvät koulut ja päiväkodit. Meillä väestö kasvaa ja on keskimääräistä nuorempaa. Kokoomuksen johdolla Vantaan taloutta on laitettu kuntoon ilman kuntaveron korotuksia. Vantaan velkaa on lyhennetty ja samalla investoitu uusiin päiväkoteihin, kouluihin ja liikuntapaikkoihin. Vantaata haastaa kuitenkin verotulojen vähäisyys suhteessa väestönkasvuun, keskimääräistä alhaisempi koulutustaso ja suurempi työttömyys. Väestönkasvu tapahtuu Vantaalla pääosin maahanmuuton kautta, kuten koko Suomessa. Elämäntilanteen muuttuessa tai esimerkiksi perheen kasvaessa Vantaalta muutetaan liian usein muualle. Vantaan on tulevalla valtuustokaudella nostettava kunnianhimon tasoa! Vantaalla meidän on otettava tavoitteeksi yritysten ja investointien houkutteleminen Vantaalle ja mahdollistettava yritysten kasvu Vantaalla. Työllisyyspalvelut ovat siirtyneet kaupungin vastuulle ja meidän on kyettävä paremmin palvelemaan yrityksiä ja työttömiä työnhakijoita sekä hyödyntämään koulutuspalveluitamme osaamisen sovittamisessa yritysten tarpeisiin. Kaavoituksessa tulee huolehtia siitä, että kaupungin palveluiden lisäksi kaupallisille palveluille suunnitellaan tilaa ja varataan tontteja myös muiden alojen yritysten tarpeisiin. Vantaan on oltava kaupunki, jossa on mielekästä vapaa-ajan tekemistä kaiken ikäisille. Koulupäivän yhteydessä olevia harrastuksia tulee kehittää entistä houkuttelevimmiksi etenkin yläkouluikäisille: viedään harrastuksia koulun lisäksi sinne, missä nuoret muutenkin kokoontuvat, kuten nuorisotaloille. Vantaalla on viehättäviä asuinalueita, mutta osassa keskustoista koetaan myös turvattomuutta. Kaupungin tulee lisätä yhteistyötä poliisin kanssa ja myös omin toimin parantaa kaupunkikeskustojen viihtyisyyttä sekä turvallisuutta esimerkiksi valvontakameroita lisäämällä. Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että Vantaa on kaupunki, jossa halutaan asua. Meidän on huolehdittava siitä, että Vantaalta löytyy koteja myös elämäntilanteen muuttuessa tai perheen kasvaessa. Pientalotontteja on kaavoitettava lisää. Asuinalueilta pitää lähipalveluina löytyä niin päiväkoti kuin koulukin. Vantaalle pitää saada myös lisää lukiopaikkoja, jotta lukioon haluavat nuoret voisivat päästä helpommin kotikaupunkiinsa opiskelemaan. Ammatillisessa koulutuksessa koulutusta tulee suunnata aloille, joilla on pulaa työvoimasta – ja kuunnella yritysten tarpeita koulutuksen...
by Sari Multala | 09.07.2024 | Yleinen
Venäjän raakalaismainen sota Ukrainaa vastaan on jatkunut jo yli kaksi vuotta. Eilen näimme jälleen osoituksen Venäjän silmittömästä raakuudesta, kun lastensairaalaa pommitettiin. Millainen ihminen ja millainen valtio päättää pommittaa sairaita lapsia? On selvää, että tällaiseen julmuuteen kykenevä valtio kykenee myös käyttämään ihmisiä vaikuttamisensa välineenä monin eri tavoin ja myös sellaista valtiota vastaan, minkä kanssa se ei ole avoimessa sodassa. Suomi ja suomalaiset ymmärsivät nopeasti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, että tarvitsemme vahvempaa turvaa ja varautumista. Liityimme puolustusliitto NATOn jäseniksi eduskunnan laajalla enemmistöllä ja olemme säätäneet monia turvallisuuttamme vahvistavia lakeja kuluneiden kahden vuoden aikana. Venäjän hybridivaikuttamista Suomea vastaan on tapahtunut myös ennen sodan syttymistä. Viime vuoden lopulla näimme ensimmäistä kertaa laajamittaisesti, kuinka Venäjä osoitti kykynsä käyttää turvapaikanhakijoita häikäilemättömästi hybridivaikuttamisen keinona. Suomella oikeusvaltiona on oikeus ja velvollisuus varautua Venäjän hybridivaikuttamiseen. Siksi eduskunnan käsittelyssä on Orpon hallituksen esitys välineellistetyn maahantulon torjumiseksi eli rajaturvallisuuslaki. Rajaturvallisuuslaki toisi Suomen hallitukselle ja viranomaisille tehokkaita välineitä torjua välineellistettyä maahantuloa. Suomen itärajan läheisillä alueilla on koko talven 2023–2024 oleskellut henkilöitä, jotka odottavat mahdollisuutta pyrkiä Suomeen. Hybridivaikuttamisen tilanteessa laki mahdollistaisi sen, että turvapaikkahakemuksia ei voisi jättää niillä raja-asemilla, joihin kohdistuu välineellistettyä maahantuloa. Tällöin henkilö pysäytettäisiin ja ohjattaisiin siirtymään toiselle rajanylityspaikalle, jossa kansainvälistä suojelua voisi hakea normaalisti. Jotta hallitus voisi ottaa rajaturvallisuuslain käyttöön, tiettyjen ehtojen on täytyttävä. Viranomaisilla on oltava tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion Suomeen kohdistamasta sellaisesta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen kansalliselle turvallisuudelle, eivätkä muut keinot ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi. Tällä siis varaudumme vakavaan tilanteeseen, jossa Suomen turvallisuutta yritetään horjuttaa. Kaikki Suomen ja Venäjän väliset raja-asemat on suljettu ja turvapaikanhaku on keskitetty lento- ja laivaliikenteen rajanylityspaikoille. Uuden rajaturvallisuuslain avulla tilanteen salliessa rajanylityspaikkoja voitaisiin mahdollisesti avata esimerkiksi perhesuhteiden ylläpitoa...
by Sari Multala | 26.04.2024 | Yleinen
Arvoisat korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon edustajat, hienoa nähdä teitä täällä tänään. Politiikan kevät on ollut tapahtumarikas ja päätösten vaikeuskerroin korkealla. Orpon hallitus kokoontui ensimmäiseen kehysriiheen viime viikolla. Siellä tehtyjen päätösten mittakaava on valtava. Sovimme yhteensä 3 miljardin, siis kolmen tuhannen miljoonan euron lisäsopeutuksista. Tämä jo hallitusohjelmassa sovitun 6 miljardin päälle. Noin puolet lisäsopeutuksista tehdään menoleikkauksina ja puolet verotuksen kautta. Sopeutukset osuvat kaikille hallinnonaloille ja eri ihmisryhmiin. Päätöksissä on otettu huomioon se, että kokonaisuus olisi oikeudenmukainen. Samalla on pyritty varmistamaan se, ettei sopeutuksilla olisi suurta kielteistä vaikutusta työllisyyteen tai talouskasvuun Suomessa. Miksi hallitus joutuu näitä päätöksiä tekemään? Tärkein tavoitteemme on turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen elintärkeät palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Suomen pitää olla tulevaisuudessakin maa, jossa on laadukasta koulutusta, toimivat terveyspalvelut ja turvaa sitä tarvitseville. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kestävää taloutta. Tällä hetkellä julkisen talouden tilanne on äärimmäisen vaikea. Suomi velkaantuu holtittomasti. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen lähentelee pian 90% ja korkomenot vievät talouden liikkumatilaa. Elämme yli varojemme. Jos emme tee menosopeutuksia ja lisää valtion tuloja verotuksen kautta, on edessämme näivettymisen aika. Sellainen aika, jona julkisen palvelut rapautuvat pikkuhiljaa ja alueellinen eriarvoisuus lisääntyy ilman, että kukaan pystyy sitä kontrolloimaan. Holtiton velkaantuminen uhkaa viedä meiltä myös taloudellisen itsemääräämisoikeutemme. Jos näitä toimia ei nyt tehdä, on Suomi vaarassa joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Siis sellaiseen menettelyyn, jossa Etelä-Euroopan maat, kuten Kreikka olivat finanssikriisin jälkeen. Todella vakava paikka. Velkaantumista ja julkisen talouden tilannetta pahentaa suurissa määrin myös se, että sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat meillä todella voimakkaasti. Yritämme nyt hillitä sote-menojen kasvua, mutta laitamme sote-palveluihin silti koko ajan enemmän rahaa. Hyvät kuulijat, Leikkauspäätöksiä tai veronkorotuksia ei ole mukavaa tehdä. Tilanne on vaikea ja näitä päätöksiä tehdään,...
by Sari Multala | 04.04.2024 | Yleinen
Vantaalainen kansanedustaja, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala, 45, asettuu ehdolle kokoomuksen varapuheenjohtajaksi. Kokoomuksen puoluekokous järjestetään 14-16.6. Tampereella. – Huolellisen harkinnan jälkeen olen päättänyt asettua ehdolle. Kokoomus on Suomen paras puolue, aatteellinen kotini ja juuri oikea paikka ratkaisukeskeiselle tekijäihmiselle. Tavoittelen paikkaa puoluejohdossa rakkaudesta tähän porukkaan, Multala toteaa. – Koen, että minulla on paljon annettavaa. Tunnen suurta paloa yhteisen puolueemme toiminnan kehittämiseen. Puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpon johdolla tämä joukkue on saatu hienoon vireeseen ja toivon sen jatkuvan näin myös tulevaisuudessa. Kokoomuksesta pitää löytyä vaikuttamisen ja osallistumisen paikkoja jokaiselle halukkaalle.Multalalla on kokemusta useista politiikan ja urheilun johtamistehtävistä. Kokoomuksessa hän on toiminut muun muassa kokoomuksen Uudenmaan piirin puheenjohtajana ja puoluehallituksen jäsenenä.Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävää hän pitää tärkeänä ja vaativana johtamiskokemuksena. Kansanedustajana hän on toiminut useissa valiokunnissa, kuten sivistysvaliokunnassa varapuheenjohtajana, valtionvarainvaliokunnassa ja sen verojaostossa sekä ympäristövaliokunnassa. – Liikunnan ja huippu-urheilun parissa olen nähnyt, miten yhteistyö ja monipuolinen osaaminen tekee joukosta vahvemman ja menestyneemmän. Samalla reseptillä kokoomus on voittanut vaaleja viime vuodet, Multala toteaa.Viime vaalikaudella Multala johti kokoomuksen sivistyspoliittisen ohjelman valmistelua ja eduskuntavaalien jälkeen Osaava Suomi -pöytää hallitusneuvotteluissa. Pitkäjänteinen, vastuullinen työ johti ministerin tehtävään. – On minulle suuri kunnia-asia saada palvella Suomea ja suomalaisia valtioneuvoston jäsenenä. Tässä ajassa sivistyksellä ja sen vaalimisella on valtava arvo. Se on vastustuskykyä monia vaaroja vastaan, Multala kertoo.Multala kokee työnsä tiede- ja kulttuuriministerinä arvokkaaksi ja motivoivaksi. Hallitusohjelma on hänen mukaansa kokonaisuus, jossa näkyy vahvasti kokoomuslainen kädenjälki sekä ajatukset vapaudesta, vastuusta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta. – Kauppatieteilijälle vastuullinen talouspolitiikka on kaiken perusedellytys. Vain pitämällä huolta taloudesta ja työllisyydestä, voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta ja säilyttää hyvinvointiyhteiskuntamme turvaverkot myös tuleville sukupolville, Multala sanoo. – Teemme nyt sellaista talous- ja työllisyyspolitiikkaa, jota Suomessa olisi pitänyt uskaltaa tehdä jo aikapäiviä sitten. Kirimme muita Pohjoismaita kiinni muun muassa työllisyydessä, koulutustasossa ja siinä, miten luomme uusia innovaatioita. Teemme joka päivä töitä, jotta...
