by Sari Multala | 17.02.2024 | Yleinen
Ei ole sattumaa, että viime aikoina useammassa puheenvuorossa on tuotu esiin kulttuurin ja sivistyksen ratkaiseva merkitys tulevaisuudellemme. Kulttuuri on avainasemassa yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja henkisen kriisivalmiuden kannalta. Viimeksi Ia Adlercreutz (HS Mielipide 31.1.) peräänkuulutti pitkälle katsovan kulttuuristrategian tarvetta. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman mukaisesti olen käynnistänyt laajapohjaisen kulttuuripoliittisen selonteon valmistelun viime vuoden puolella, ja valmiin selonteon hallitus antaa eduskunnalle ensi syksynä. Selonteko on nimenomaan pitkälle, jopa parinkymmenen vuoden päähän kurottava näkemyksellinen kulttuuristrategia. Tavoittelemme kunnianhimoista yhteistä näkemystä, joka yhdistää kulttuurintekijöitä ja -kokijoita ja joka herättää ylpeyttä jokaisessa suomalaisessa. Tämän vuoksi selonteon valmistelu tehdään ensisijaisesti laajaa osallistumista ja kuulemista hyödyntäen. Valmistelussa ovat käytössä verkkokyselyt, maakuntatilaisuudet, sekä ilokseni Kulta ry:n käynnistämät kulttuuripoliittiset olohuonekeskustelut, joista jälkimmäisen jokainen voi järjestää itse ja toimittaa näkemyksen selontekotyön evästykseksi Kulta ry:n tai opetus- ja kulttuuriministeriön sivujen kautta. Kulttuuri ja taide ovat olennainen osa kansallista itsetuntoamme, resilienssiämme ja henkistä huoltovarmuuttamme. Mitä puolustaisimme, jos meillä ei olisi kulttuuria ja kulttuurin tekijöitä? Moninaisesta, jatkuvasti kehittyvästä upeasta kulttuurikentästämme jokainen voi löytää itselleen merkityksellistä, arvokasta ja henkisiä voimavaroja kartuttavaa kulttuuria. Toivon, että aivan jokainen myös innostuisi miettimään, mitä omaleimainen kulttuurimme merkitsee omalle itselle ja yhteisöllemme. Mitä haluamme vaalia omassa kulttuurissamme ja missä asioissa haluamme ottaa kehitysloikkia? Kannustan kaikkia osallistumaan kulttuuripoliittiseen keskusteluun olohuoneessaan, mielipidekirjoituksin tai ottamalla päättäjiin yhteyttä omassa kunnassa ja eduskunnassa. Sari Multala tiede- ja kulttuuriministeri (kok) Julkaistu Helsingin Sanomissa...
by Sari Multala | 31.01.2024 | Yleinen
Koulutus- ja osaamistason nosto on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Päätimme jo hallitusohjelmaneuvotteluissa merkittävästä valinnasta: Huolimatta miljardiluokan sopeutuksista suojaamme koulutusta ja teemme myös merkittäviä taloudellisia panostuksia. Budjettiriihessä onnistuimme neuvottelemaan tuntuvan, yhteensä yli 41 miljoonan euron lisärahoituksen korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen. Tuo rahoitus on nyt korkeakoulujen haettavissa. Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén ja Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti ovat huolissaan siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan Kuopio ei kuulu Suomen kasvukeskuksiin rahoitushaussa, joka koskee sairaanhoitajien, bioanalyytikoiden, röntgenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien lisäämistä (SS 23.1.). Mönkkönen, Vidgrén ja Lahti pohtivat, seuraako tästä se, että määritelmästä tulee pysyvä opetus- ja kulttuuriministeriössä ja kenties muissakin ministeriöissä vaikuttaen sitä kautta aloituspaikkoihin ja esimerkiksi investointeihin. Myös pääkirjoituksessa (SS 24.1.) pidetään todennäköisenä, että määrittely kasvukeskuksista toimisi ennakkotapauksen tavoin. Tällaisia linjauksia ei ole tehty tai olla tekemässä. Määrittely koskee vain nyt käynnissä olevaa rahoitushakua. Se on vain yksi kriteereistä, eikä se sulje korkeakouluja hausta pois. Mainituista koulutusaloista bioanalyytikoita ja röntgenhoitajia koulutetaan vain yliopistosairaalapaikkakunnilla, kuten Kuopiossa. Rajaus rahoitettaviin koulutusaloihin sulkee osan korkeakouluista haun ulkopuolelle, muut kriteerit eivät. Uudet aloituspaikat kohdennetaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä osaajien tarve on todettu kaikkein suurimmaksi. Arvioimme myös nuorten ikäluokkien kokoa suhteessa avoinna olevien paikkojen määrään, jotta nuorilla eri puolilla Suomea olisi mahdollisuus päästä korkeakouluun. Savon Sanomissa (26.1.) todetaan, että Kuopion kaupunki kasvoi viime vuonna historiallisen nopeasti. Tämä hieno kehitys on täysin totta. Ministeriön rahoitushaussa oleva määritelmä perustuu kuitenkin Tilastokeskuksen aineistoon väestömäärän kehityksestä koko maakunnan alueella ja korkeakoulukaupungeissa sekä aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemiin ennusteisiin väestömäärän kehityksestä. Korkeakoulutusta ei järjestetä vain keskuskaupunkien asukkaille. Koko lähialueen väestöpohjalla on merkitystä. Itä-Suomen laaja ja alueen toimijoita osallistava ohjelmatyö on alkamassa valtioneuvostossa, ja hallitusohjelmassa on päätökset merkittävistä liikenneinvestoinneista alueelle. Myös yli miljardilla eurolla kasvava...
by Sari Multala | 18.01.2024 | Yleinen
Hyvät kuulijat, minulla on ilo tuoda valtioneuvoston tervehdys tänne opettajankoulutuksen voimavaroja ja asemaa käsittelevän selvityksen julkistustilaisuuteen. Opettajankoulutuksella ja opettajilla on hyvin merkittävä rooli yhteiskunnassamme. Korkeakoulutetut ja osaavat opettajat ovat koulutusjärjestelmämme selkäranka. On erittäin tärkeää, että saamme ajankohtaista tilannekuvaa opettajankoulutuksesta ja sen voimavaroista yliopistoissa. Kiitokset OAJ:lle selvityksen tilaamisesta ja tärkeän keskustelun mahdollistamisesta! Keskustelu suomalaisten nuorten oppimistulosten laskusta on käynyt vilkkaana uusimpien PISA-tulosten julkistamisen jälkeen. Medioissa ja some-keskusteluissa on esitetty lukuisia syitä oppimistulosten laskuun ‒ usein esitysten taustalla ei ole kuitenkaan luotettavaa tutkimustietoa. Keskustelussa unohtuu myös helposti, että oppimistulosten lasku on Suomessa ollut pitkäaikaista eikä koske esimerkiksi vain vuoden 2016 opetussuunnitelman aikaa. Oppimistulosten lasku on jatkunut jo yli 20 vuotta ja ulottuu vähintään vuosituhannen vaihteeseen. Olemme kiperän, jopa viheliäisen ongelman edessä. Meidän on selvitettävä juurta jaksaen vaikuttavat keinot oppimistulosten parantamiseksi. Tähän tarvitsemme kattavaa analyysiä siitä, missä nyt olemme ja miten olemme tähän päätyneet. Tilanne on hankala siitäkin syystä, että emme tunnu tietävän kovin selkeästi sitäkään, mikä teki meistä aikanaan maailman parhaita. Maailma koulun ympärillä on muuttunut merkittävästi 2000-luvun aikana. Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat tulleet vauhdilla osaksi jokapäiväistä elämäämme, myös koulua. Olemme kaikki suuremman tietotulvan keskellä kuin koskaan aikaisemmin. Monimutkainen, pirstoutunut maailmanjärjestys haastaa monet perinteiset auktoriteetit, myös koulun ja opettajuuden. Maailman muutos tuo lasten ja nuorten mukana luokkahuoneisiin myös monet uudenlaiset huolet ja haasteet. Olen kahden alakouluikäisen tytön äitinä erityisen huolissani siitä, jos yhä useampi nuori pelkää koulupäivien aikana tai koulumatkoilla turvallisuutensa puolesta. Koulukiusaamisen ja väkivallan muodot muuttuvat ja niihin puuttuminen on verkkoympäristöissä yhä haastavampaa. Koulu ei voi yksin korjata kehityksen suuntaa. Tässä tarvitaan koko yhteiskuntaa, myös perheitä, koulun tueksi. Koulu, osaavat opettajat ja laadukas opettajankoulutus ovat kuitenkin kaikkein tärkeimpiä välineitä...
by Sari Multala | 20.09.2023 | Yleinen
Hallituksen ensimmäinen budettiriihi on nyt käyty ja tulokset ovat tieteen ja koulutuksen kannalta erinomaiset. Synkkenevästä taloustilanteesta huolimatta pääsemme nyt toden teolla töihin, kääntämään suomalaisten koulutustasoa nousuun sekä panostamaan tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Valtion T&K-rahoitus kasvaa yhteensä noin 280 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Investointien kokoluokka on historiallisen suuri. Olen tiede- ja kulttuuriministerinä tyytyväinen myös rahoituksen kokonaisuuteen. Ensi vuonna tuntuvaa lisärahoitusta osoitetaan muun muassa korkeakoulujen tutkimustoimintaan, huippututkimukseen, tutkimuslaitoksille, tutkimusinfrastruktuureihin sekä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön. Lisäksi varaudutaan EU-rahoitteisten hankkeiden vastinrahoitukseen kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja -hankkeiden saamiseksi Suomeen 35 miljoonan panostuksella. Tutkijankoulutukseen panostamme ensi vuonna 40 miljoonaa euroa. Työ tutkijankoulutuksen lisäämiseksi käynnistyy syksyllä 2024 ja siihen sitoudutaan koko hallituskaudeksi. Pääsemme kehittämään ja laajentamaan tohtorikoulutusta nyt aivan uudella rahoituksella ja paremmalla vaikuttavuudella. Tässä odotan tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkijoiden kanssa. Yksi T&K-rahoituksen suurista tavoitteista on se, että julkinen rahoitus kannustaa liikkeelle yksityisiä investointeja. Onkin erittäin tärkeää, että jo menestystarinaksi muodostunut Suomen Akatemian Lippulaivaohjelma saa 2024 tuntuvan, 40 miljoonan euron lisärahoituksen. Yhteensä Suomen Akatemialle osoitetaan ensi vuonna 55 miljoonan euron pysyvät määrärahalisäykset, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurit ja Proof of Concept-toiminta. Nämä määrärahat yhdessä Business Finlandin kasvavan myöntövaltuuden kanssa vahvistavat suomalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää. Uutena keinona rahoituksen ohjauksessa Business Finland kehittää rahoitusmekanismin, jolla varmistetaan, että T&K-rahoitusta kanavoituu myös ammattikorkeakouluissa yritysten kanssa yhteistyössä tehtävään soveltavaan tutkimukseen. Tutkimus- ja kehittämistyössä tarvitaan korkeakoulutuksen molempia puolia ja niiden potentiaalia. Hallitus on sitoutunut myös koulutustason nostoon. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille osoitetaan hallituskauden aikana yhteensä 41,3 miljoonan euron lisämääräraha uusiin aloituspaikkoihin. Vuoden 2024 osalta määräraha on suuruudeltaan 11,7 miljoonaa euroa. Tällä lisärahoituksella haemme ratkaisuja osaajapulaan ja etenemme kohti tavoitetta, jossa puolet nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon 2030-luvulle tultaessa. Lisäaloituspaikat kohdennetaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille, kuten varhaiskasvatukseen ja sosiaali-...
by Sari Multala | 20.06.2023 | Yleinen
Pitkä ja vaiherikas kevät sai tänään päätöksensä, kun minut nimettiin itsenäisen Suomen 77. hallituksen tiede- ja kulttuuriministeriksi. Lämmin kiitokseni jokaiselle äänestäjälle ja tukijalle, ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista. Tätä päivää edelsivät vaalien jälkeen käydyt pitkät hallitusneuvottelut. Sain kunnian johtaa Osaava Suomi –reformipöytää, jossa kuulimme asiantuntijoita, neuvottelimme ja kirjoitimme useita viikkoja päämääränämme yhä koulutetumpi, osaavampi ja hyvinvoivempi kansakunta. Tavoitteenamme on Suomi, jossa hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpien palveluiden rahoitus on turvattu myös tuleville sukupolville. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus toteuttaa kunnianhimoisia kasvua vauhdittavia uudistuksia, mutta myös välttämättömiä toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kasvua vauhditetaan muun muassa panostamalla merkittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja osaamistason nostamiseen muun muassa perusopetukseen panostamalla. Laitamme oppimisen tuen kuntoon parantamalla tuen saatavuutta sitä tarvitseville, panostamme nivelvaiheisiin eri asteilla, sekä perusopetuksen rahoitukseen. Vakinaistamme perusopetuksen tasa-arvorahoituksen tason, jotta voimme tasata oppimiseroja, pienentää ryhmäkokoja ja ehkäistä segregaatiota etenkin suurissa kaupungeissa. Tavoitteenamme on myös lisätä kaikkien hyvinvointia. Aiomme kääntää liikkumisen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Olemmekin päättäneet laatia liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollisen ohjelman. Ohjelmassa hyödynnetään parhaat kansainväliset käytännöt liikunnan lisäämiseksi. Toimenpiteitä kohdistetaan vauvasta vaariin, jotta jokainen suomalainen saadaan liikkeelle! Olen onnellinen ja otettu, että sain tiede- ja kulttuuriministerin tehtävän kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi. On myös upeaa jakaa ministerivastuu oululaisen upean kollegan ja ystävän Mari-Leena Talvitien kanssa. Pidetään yhdessä suomalaisen kulttuurin ja tieteen lippu...
