Koulutus- ja osaamistason nosto on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Päätimme jo hallitusohjelmaneuvotteluissa merkittävästä valinnasta: Huolimatta miljardiluokan sopeutuksista suojaamme koulutusta ja teemme myös merkittäviä taloudellisia panostuksia.
Budjettiriihessä onnistuimme neuvottelemaan tuntuvan, yhteensä yli 41 miljoonan euron lisärahoituksen korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen. Tuo rahoitus on nyt korkeakoulujen haettavissa.
Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén ja Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti ovat huolissaan siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan Kuopio ei kuulu Suomen kasvukeskuksiin rahoitushaussa, joka koskee sairaanhoitajien, bioanalyytikoiden, röntgenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien lisäämistä (SS 23.1.).
Mönkkönen, Vidgrén ja Lahti pohtivat, seuraako tästä se, että määritelmästä tulee pysyvä opetus- ja kulttuuriministeriössä ja kenties muissakin ministeriöissä vaikuttaen sitä kautta aloituspaikkoihin ja esimerkiksi investointeihin.
Myös pääkirjoituksessa (SS 24.1.) pidetään todennäköisenä, että määrittely kasvukeskuksista toimisi ennakkotapauksen tavoin.
Tällaisia linjauksia ei ole tehty tai olla tekemässä. Määrittely koskee vain nyt käynnissä olevaa rahoitushakua. Se on vain yksi kriteereistä, eikä se sulje korkeakouluja hausta pois.
Mainituista koulutusaloista bioanalyytikoita ja röntgenhoitajia koulutetaan vain yliopistosairaalapaikkakunnilla, kuten Kuopiossa. Rajaus rahoitettaviin koulutusaloihin sulkee osan korkeakouluista haun ulkopuolelle, muut kriteerit eivät.
Uudet aloituspaikat kohdennetaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä osaajien tarve on todettu kaikkein suurimmaksi. Arvioimme myös nuorten ikäluokkien kokoa suhteessa avoinna olevien paikkojen määrään, jotta nuorilla eri puolilla Suomea olisi mahdollisuus päästä korkeakouluun.
Savon Sanomissa (26.1.) todetaan, että Kuopion kaupunki kasvoi viime vuonna historiallisen nopeasti. Tämä hieno kehitys on täysin totta.
Ministeriön rahoitushaussa oleva määritelmä perustuu kuitenkin Tilastokeskuksen aineistoon väestömäärän kehityksestä koko maakunnan alueella ja korkeakoulukaupungeissa sekä aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemiin ennusteisiin väestömäärän kehityksestä.
Korkeakoulutusta ei järjestetä vain keskuskaupunkien asukkaille. Koko lähialueen väestöpohjalla on merkitystä.
Itä-Suomen laaja ja alueen toimijoita osallistava ohjelmatyö on alkamassa valtioneuvostossa, ja hallitusohjelmassa on päätökset merkittävistä liikenneinvestoinneista alueelle.
Myös yli miljardilla eurolla kasvava tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus luo mittavia uusia mahdollisuuksia. Näihin mahdollisuuksiin suosittelen tarttumaan. Itä-Suomi on kaikkea muuta kuin ulkona.
Yhteensä 262 miljoonan euron tohtoripilotin rahanjaosta tiedotamme jo helmikuun alkupuolella.
Kirjoittaja on tiede- ja kulttuuriministeri (kok.).
Julkaistu Savon Sanomissa 31.1.2024