Nato-jäsenyyden hakemisen aika on nyt. Ei enää koskaan yksin.

Nato-jäsenyyden hakemisen aika on nyt. Ei enää koskaan yksin.

1980-luvun lopulla Kannelmäessä, Pelimannin ala-asteella vietimme kansallista veteraanipäivää. Olin kutsunut paikalle ukkini, sotaveteraanin. Muistan, että se oli ukilleni tärkeää. Vaikka olin vasta pieni lapsi, sotien läheisyys ja merkitys Suomen itsenäisyydelle oli hyvin konkreettinen: ukkini oli ollut sodassa, mummini oli joutunut jättämään kotinsa rajan takana Käkisalmella. En onneksi silloin ymmärtänyt, miten raakaa sota on. Sen kuitenkin ymmärsin jo silloin, että sotaan emme koskaan saisi enää joutua. Sen tavoitteen eteen teemme töitä täällä eduskunnassa.   Emme varustaudu sotaan siksi, jotta siihen joutuisimme. Varustaudumme sotaan, jotta emme siihen koskaan joutuisi. Suomen vahva maanpuolustus on ollut, ja on jatkossakin meidän ensisijainen turvamme. Venäjän raakalaismainen hyökkäys suvereenia valtiota kohtaan on kuitenkin herättänyt suomalaiset pohtimaan, riittääkö se enää jatkossa. Tarvitsemmeko muutakin turvaa, kuin vahvan maanpuolustustahdon ja uskottavan maanpuolustuksen?  Eduskunta on tehnyt työtään turvallisuusympäristön muutoksen seurauksista huolella, mutta viivyttelemättä. Jokainen kansanedustaja on saanut mahdollisuuden perehtyä asiaan huolella. Meille Nato-jäsenyyden kannalla olleille tämä on antanut mahdollisuuden vahvistaa näkemyksiämme ja syventää tietojamme. Moni aiemmin liittoutumista vastustanut on nyt kääntynyt kannattamaan jäsenyyttä. Suomen kansa on johtanut mielipiteen muutosta ja antanut vahvan selkänojan meille päättäjille tehdä tarvittavat päätökset. Sillä, että teemme päätöksen jäsenyyden hakemisesta laajassa yhteisymmärryksessä, on erittäin suuri merkitys. Se on vahva viesti muille Nato-maille, mutta myös Venäjälle: Suomi tekee ratkaisunsa itse, omista lähtökohdistaan.  Nato-jäsenyys parantaa turvallisuuttamme ja vahvistaa puolustustamme. Suomelle Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus on se, että Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja pääsee Naton turvatakuiden piiriin. Samalla mahdollinen hyökkääjä joutuisi ottamaan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liittokunnan sotilaallinen voima. Merkittävin perustelu Suomen Nato jäsenyydelle onkin se pidäke, jonka se Suomea vastaan toimiville toisi. Jos haluamme rauhaa, meidän on varustauduttava sotaan. Ja kun sekään ei riitä, liittoudumme.   Suomi on...
Puheeni eduskunnassa Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta 20.4.2022.

Puheeni eduskunnassa Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta 20.4.2022.

Arvoisa puhemies,  ’’Emme varustaudu sotaan siksi, jotta siihen joutuisimme. Varustaudumme sotaan, jotta emme siihen koskaan joutuisi.’’ Näin totesi Ilkka Kanerva viime eduskuntakaudella UTP-selonteon käsittelyssä. Arvostetun ja liian aikaisin menettämämme kollegan, ministeri Ilkka Kanervan viisaus ja kyky hakea yhteisymmärrystä ja yhtenäisyyttä Suomelle tärkeitä ratkaisuita tehtäessä on sitä, mitä me juuri nyt eduskunnassa kipeästi tarvitsemme.   Valtioneuvoston selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta on tiivis kuvaus Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen seurauksista Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristölle. Selonteossa todetaan, kuinka Suomen puolustuskykyä vahvistetaan, lainsäädäntöä päivitetään ja kyberpuolustukseen liittyvät vastuut ja toimivaltuudet selvennetään. Kyberpuolustuksen rakentaminen on tärkeä ja kiireellinenkin toimenpide, sillä tulemme näkemään mitä todennäköisimmin paitsi häirintää ja mielipidevaikuttamista, myös kyberhyökkäyksiä tulevien kuukausien aikana.   Selonteossa käydään läpi tiiviisti, mutta perusteellisesti ne vaihtoehdot, joita Suomella tässä tilanteessa on. Käytännössä selonteko ei sisällä merkittävää uutta tietoa, mutta johtopäätökset on selonteon pohjalta selvästi luettavissa. Aiemmin Suomessa puhuttiin paljon mahdollisesta EU:n puolustusratkaisusta. EU-maista 21 on kuitenkin valinnut puolustusratkaisukseen NATO-jäsenyyden. Vaikka Euroopan Unioni on Suomelle nyt ja myös tulevaisuudessa erittäin arvo-, talous- ja turvallisuusyhteisö, se ei korvaa jäsenyyttä puolustusliitossa. Tämä todetaan selonteossa suoraan. Samoin todetaan myös Suomen ja Ruotsin välisestä puolustusyhteistyöstä: edes syvetessään se ei ole Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva eikä sitä korvaava järjestely.   Nato-jäsenyys parantaisi turvallisuuttamme ja vahvistaisi puolustustamme. Kuten selonteossa todetaan, ”Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Jäsenyyden myötä Suomi pääsee Naton turvatakuiden piiriin ja mahdollinen hyökkääjä joutuisi ottamaan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liittokunnan sotilaallinen voima ja viime kädessä ydinaseiden suoja.” Merkittävin perustelu Suomen Nato jäsenyydelle onkin se pidäke, jonka se Suomea vastaan toimiville toisi. Jos haluamme rauhaa, meidän on varustauduttava sotaan. Ja kun sekään ei riitä,...
Liike on lääke – ennaltaehkäisy kannattaa

Liike on lääke – ennaltaehkäisy kannattaa

Vantaalla ja Keravalla pitää pyrkiä mitalisijoille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Liike on lääke, joka ehkäisee niin terveydellisiä kuin sosiaalisia ongelmia. Riittävä liikunta auttaa koululaisia oppimaan, se pitää yllä hyvää mielen terveyttä ja hyvä toimintakyky on edellytys vanhusten hyvälle voinnille ja kotona asumiselle. Panostukset liikunnan ja liikkumisen lisäämiseen maksavat itsensä takaisin. Tilanne on hälyttävä: noin 40% 5. ja 8. luokan oppilailla fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla. Varusmiesten paino nousee ja kestävyyskunto heikkenee. Riittävällä liikunnalla on yhteys paitsi oppimistuloksiin, se ennaltaehkäisee elintapasairauksia ja edistää mielen hyvinvointia – tutkitusti. Tiedämme tutkimustuloksista, että liikkuvien vanhempien lapset liikkuvat todennäköisemmin myös aikuisena. Erityisen merkityksellistä on perheen yhteinen liikunta ja liikkuminen. Aikuisiällä liikkumisen ja liikunnan lisääminen vähän liikkuvilla vaatii usein kannustusta ja apua. Vantaalla on käytössä liikuntaohjaus: lääkärin katsoessa ihmisen siitä hyötyvän, asiakas ohjataan liikunta- ja elämäntapaohjaukseen. Se voi tarkoittaa yhteisiä kävelylenkkejä, käyntejä kuntosalilla ja ravintoneuvontaa. Tätä toimintatapaa tulee jatkaa ja vahvistaa myös Vantaa-Kerava -alueella. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii useita toimenpiteitä, niin uusilla alueilla, kunnissa kuin näiden yhteistyönäkin. Tässä muutamia ehdotuksiani liikunnan ja liikkeen lisäämiseksi: Neuvoloista vanhemmille lisää tietoa yhdessä liikkumisen vaikutuksesta lapsen liikuntatottumuksiin ja pallo äitiyspakkaukseen Lisää työvälineitä kasvattajille ja opettajille huomioida liikkuminen osana varhaiskasvatusta ja koulupäivää MOVE-mittaustulosten yhdistäminen laajoihin terveystarkastuksiin ja keskusteluihin vanhempien kanssa Liikunnanohjausta, liikuntareseptejä ja elämäntapaneuvontaa terveydenhuoltoon Lisää kuntoutusta kotihoitoon vanhuksille Pidetään lähiliikuntapaikat ja virkistysalueet kunnossa, huolehditaan kevyen liikenteen väylistä Kaikille lapsille vähintään yksi mieluinen...
Jonoista hoitoon – ilman veronkorotuksia

Jonoista hoitoon – ilman veronkorotuksia

Hyvinvointialueilla tärkeintä on, että ihminen saa tarvitsemansa palvelut mahdollisimman nopeasti ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Se tarkoittaa, että esimerkiksi hoitoon pääsyä tulisi helpottaa tarjoamalla etä- ja digipalveluita sekä palveluseteleitä nykyistä laajemmin. Tasapaino tulojen ja menojen kesken turvaa parhaiten sen, että palvelut ovat hyvin saatavilla myös tulevaisuudessa. Aluevaaleissa valitaan päättäjät uusille hyvinvointialueille. Ne vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä. Tulevan hyvinvointialueen toiminta näkyy kansalaiselle konkreettisesti: mitkä palvelupisteet ovat auki, saako valita palveluja myös järjestöistä tai yksityiseltä ja miten nopeasti pääsee hoitoon. Ammattilaisille muutos näkyy jälleen uutena hallinnon uudistuksena, mutta muutos on aina myös mahdollisuus: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella voimme parantaa työskentelyolosuhteita antamalla työntekijöille entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikoilla työn tekemiseen ja kuunnella asiakkaita palveluiden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat juuri niitä, joita suomalaiset arvostavat varsin korkealle. Tästä huolimatta olemme kansainvälisesti vain keskitasoa sote-palvelujen saatavuudessa. Tilanne ei parane, ellemme ota laajasti käyttöön myös yksityisen ja järjestösektorin osaamista palvelujen tuottajina. Ennaltaehkäisevät, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut myös tukevat korkeaa työllisyysastetta, mikä on edellytys hyvinvointipalvelujen rahoitukselle. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tulee määrittää palvelutakuu, jonka puitteissa pääsee hoitoon – tai saa palvelusetelin käyttöönsä. Palvelusetelit ovat ylivoimainen keino lyhentää jonotusaikaa ja saada määritetty palvelu vapaana olevalta ammattilaiselta. Se myös antaa ihmisille aidon mahdollisuuden valita sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pitää yllä kilpailua parhaista sosiaali- ja terveyspalveluista. Monet ovat tottuneet työterveyshuollossa joustavaan asiointiin, eikä mikään estä tulevia päättäjiä tuomasta etä- ja digipalvelua yhä laajemmin käyttöön myös julkisiin hyvinvointipalveluihin. Etävastaanotto ja muut digitaaliset tai liikkuvat palvelut helpottavat omien ja läheisten asioiden hoitamista – ja vapauttavat vastaanottoaikoja fyysistä kohtaamista tarvitseville. Palvelut on tuotettava laadukkaasti mutta samalla kustannustehokkaasti, jotta vältytään veronkorotuksilta. Maan hallituksen valmistelema maakuntavero nostaisi kokonaisveroastetta...
Terapiatakuu toteutettava

Terapiatakuu toteutettava

Mielenterveysongelmat koskettavat yhä useampaa suomalaista. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiselle. Koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat lisänneet riskiä mielenterveysongelmien puhkeamiselle tai pahenemiselle. Vanhemman uupumisella, psyykkisten ongelmien syventymisellä tai päihteidenkäytön lisääntymisellä on vaikutuksia myös lasten hyvinvointiin. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet jo aiemmin, mutta nyt koronan myötä lisääntynyt etäopetus ja tauolla olleet harrastukset yhdessä lisääntyneen epävarmuuden kanssa ovat pahentaneet tilannetta entisestään. Vantaalla lisäsimme vuodelle 2022 resursseja mielenterveyspalveluihin ja sen avulla voidaan merkittävästi parantaa hoitoon pääsyä erityisesti nuorilla. Nyt tehtyä panostusta mielenterveyspalveluihin tulee jatkaa tulevalla hyvinvointialueella ja toteuttaa terapiatakuu kaikille. Parantamalla mielenterveyspalveluihin pääsyä voitaisiin vähentää merkittävästi mielenterveysongelmista johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Mielenterveysjärjestöjen mukaan terapiatakuun myötä noin 7500 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä voisi kuntoutua vuosittain etuuksien piiristä työelämään. Toimivat mielenterveyspalvelut tarkoittavat erityisesti perustason mielenterveyspalvelujen parantamista. Terapiatakuun tavoitteena on, että jatkossa harvempi tarvitsisi erikoissairaanhoitoa, kun oireita ja avuntarvetta vastaavaa hoitoa saisi jo varhaisessa vaiheessa perusterveydenhuollossa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on esittänyt sen toteuttamista omassa vaihtoehtobudjetissaan. Esteenä sen toteutumiselle on enää maan hallitus, joka ei ole antanut tukeaan terapiatakuun toteuttamiselle. Hoitotakuun kiristäminen ei lupauksista huolimatta sisällä terapiatakuuta, sillä perustason mielenterveyspalvelut on rajattu hoitotakuun ulkopuolelle. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason koko Suomeen. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin jokaiselle sitä tarvitsevalle, lapsista vanhuksiin. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden lisäksi on kehitettävä ongelmien ennaltaehkäisyä: toimivat perheiden palvelut, perheneuvola ja jokaisessa oppilaitoksessa ja koulussa oppilas- ja opiskeluhuolto sisältäen kuraattorin ja psykologin saavutettavat palvelut ennaltaehkäisevät pitkäaikaisempaa palveluiden...
Paremmat palvelut edellyttävät uudistamista

Paremmat palvelut edellyttävät uudistamista

Mistä aluevaaleissa on kyse? Kyse on siitä, kuinka palvelumme järjestetään ja tuotetaan. Kyse on siitä, että valtio antaa alueille kerran vuodessa vakiosumman rahaa. Tämä rahasumma on saatava riittämään kaikkien alueen asukkaiden palveluihin: sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen. Erikoissairaanhoidolla ei ole enää jatkossa ’’omaa’’ taloutta vaan rahoitus tulee hyvinvointialueiden kautta. Hyvä yhteistyö perustason ja erikoistason palveluiden välillä on edellytys rahojen riittävyydelle ja samalla oikea-aikaiselle hoidolle. Aluevaltuustot eivät voi ottaa velkaa eikä alueilla ole verotusoikeutta – jos palvelut tuotetaan tehottomasti tai rahaa ohjataan liikaa toisaalle, se on jostain muualta pois. Vantaa-Kerava -alueella suurimmat haasteet alkuvaiheessa liittyvät siihen, miten palvelut onnistutaan siirtämään turvallisesti kaupungeilta uudelle alueelle. Valmisteluun on valtiolta niukasti rahoitusta ja aikataulu on todella tiukka. Heti aluevaalien jälkeen valittavat valtuutetut tulevat tekemään päätöksiä siitä, miten hallinto ja päätöksenteko organisoidaan. Palveluiden järjestämisen osalta rahoitus on Vantaa-Kerava – alueelle alkuvaiheessa riittävä. Haasteet kuitenkin piilevät tulevaisuudessa: palveluntarpeen kasvusta rahoitetaan vuodesta 2025 alkaen vain 80 prosenttia, kaikkialla Suomessa. Palvelut on siis kyettävä tuottamaan vähitellen tehokkaammin. Sosiaali- ja terveyspalvelut on uudistettava 2020-luvulle hyödyntämällä nykyistä vahvemmin tietoa, teknologiaa ja tekoälyä. Digitaaliset ja liikkuvat palvelut ovat keino parantaa merkittävästi hoitoon pääsyn sujuvuutta. Esimerkiksi etävastaanottoja lisäämällä voidaan parantaa asiakastyytyväisyyttä, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja kohdentaa perinteisiä vastaanottopalveluita niitä tarvitseville. Ihmisten mahdollisuus valita palveluntarjoaja kirittää hyvinvointialuetta järjestämään palvelut laadukkaasti ja saavutettavasti. Uudet innovaatiot paremmista toimintatavoista syntyvät silloin, kun niitä on paine kehittää. Palvelut tulee tuottaa laadukkaasti mutta samalla kustannustehokkaasti, jotta niitä riittää kaikille tarvitseville. Palveluiden jatkuva parantaminen on ennen kaikkea palveluiden käyttäjien etu. Sillä ei ole merkitystä sillä, mikä taho palvelut tuottaa. Hyvinvointialueillakin palvelut voidaan parhaiten turvata, kun niitä tuottavat yhteistyössä hyvinvointialue, yritykset ja järjestöt.  Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että...