by Sari Multala | 23.03.2023 | Yleinen
Tutkimusten mukaan kulttuuri pidentää ikää, pienentää syrjäytymisriskiä ja rentouttaa. Musiikin tiedetään jopa korjaavan aivojen hermoverkkoja. Viimepäivien ”Kulttuuri on kallista luksusta” -kommentteja näyttää värittävän ymmärryksen puute kulttuurikentän moninaisuudesta. Suomalainen sivistys on rakennettu kulttuurin avulla. Se ei kuitenkaan ole pelkkä palvelu tai harrastamista. Kulttuuri on elinkeino, joka työllistää yli 120 000 ihmistä ja tuottaa yli 14 miljardia euroa. Kulttuuriala toipuu yhä koronapandemian jäljiltä ja yhteinen tehtävämme on saada se jälleen kukoistamaan. Vaikka julkisen talouden rahoituksen näkymät ovat huolestuttavat, taiteen ja kulttuurin resurssit on kyettävä turvaamaan. Sillä kulttuuriin sijoitetut eurot palaavat takaisin moninkertaisina.Kulttuuri tulee tunnistaa ja tunnustaa elinkeinona ja tukea sen kasvua ja vientiä. Tulevalla vaalikaudella kulttuurialalle pitää laatia poikkihallinnollinen kasvustrategia osana kulttuuripoliittista selontekoa. Taiteen ja kulttuurin resurssit on kyettävä turvaamaan. Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kulttuurin rahoituksen nostaminen prosenttiin. Samalla kulttuurialan kasvua pitää vauhdittaa sääntelyä purkamalla, sekä uusia rahoitus- ja kannustinmalleja kehittämällä. Samalla pitää huolehtia kulttuurin tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturva kuntoon. Kankea järjestelmämme ei huomioi riittävällä tavalla kulttuurialan pirstaleista ansaintalogiikkaa. Kulttuurialalle tyypilliset työnteon ja korvausten eri muodot ja kausiluonteisuus eivät saa rajoittaa oman ammatin harjoittamista tai tuottaa häiriöitä etuuksien maksuun. Yrittäjänä, palkansaajana ja apurahalla työskentelevät taiteilijat vakuutetaan tällä hetkellä useamman eläkelain mukaan, minkä vuoksi sosiaali- ja eläketurva jää pirstaleiseksi.Yhteiskunta voi myös osaltaan tukea ihmisten ja taiteen kohtaamista: Laajennetaan yksityishenkilöiden lahjoituksia koskeva verovähennysoikeus taiteeseen ja kulttuuriin, sekä vahvistetaan taiteen perusopetuksen saavutettavuutta.Kulttuuri kuuluu kaikille. Tapoja kokea kulttuuria on yhtä monta kuin on kulttuurista nauttijoitakin ja jokainen niistä on...
by Sari Multala | 22.03.2023 | Yleinen
Suomi on maailman onnellisin maa, ilmenee tuoreesta YK:n raportista. Turvallisuuden eteen on kuitenkin vielä tekemistä, sillä maailman turvallisimpien maiden listauksessa jäämme sijalle 14. Turvallisuus on hyvinvoinnin kivijalka. Ilman turvallisuutta meillä ei ole hyvää yhteiskuntaa, palveluja ja hyvinvointia. Suomessa on oltava turvallista rajoilla, kaduilla ja kodeissa. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja jengirikollisuuden nousu ovat osoittaneet, että turvallisuuteen vaikuttavissa tekijöissä voi tapahtua muutoksia nopeastikin. Nuorten, pitkälti maahanmuuttajataustaisten päätymiseen katujengeihin on puututtava niin kovilla kuin pehmeillä keinoilla. Kokoomus on esittänyt 12 kohdan listan, jolla ongelmaan voidaan puuttua. Tarvitaan mielekästä tekemistä ja lastensuojelun toimenpiteitä, mutta myös kovempia rangaistuksia ampuma-aserikoksista. Jotta erilaisiin uhkiin voidaan varautua, tarvitaan uutta ajattelua. Turvallisuushaasteita ja -uhkia ennaltaehkäistään varmistamalla arjen turvallisuus ja yhteiskuntarauha. Häiriötilanteisiin vastataan varmistamalla turvallisuuspalvelut ja avunsaanti. Samaan aikaan varaudutaan ja luodaan suunnitelmat vakavampien ja laajempien häiriöiden varalle. Onnistuminen vaatii vahvempaa koordinaatiota. Yhteistyön on toimittava ja tiedon on liikuttava. Turvallisuuden edistäminen on säädettävä nykyistä selkeämmin kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäväksi. Kun kokonaisturvallisuus on kunnossa, kestää yhteiskunta kaikki sen eteen tulevat haasteet ja ongelmat. Puolustuskyky pitää saada kuntoon kotona ja yhdessä muiden kanssa. Kiristynyt turvallisuustilanne edellyttää maanpuolustuksen ja sekä kotimaisen että eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamista. Euroopan on otettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan siitä huolimatta, että Nato on Euroopan tärkein turvallisuuden tuottaja. EU:n puolustusteollista yhteistyötä ja vahvistettava ja sotilaallista liikkuvuutta on parannettava. Turvallisuus ei ole vain puolustusta. Sähkö- ja kantaverkkoja on uudistettava ja kehitettävä, energiaomavaraisuutta ja ruokatuotantoa on vahvistettava, sekä lääkehuolto varmistettava. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut ja muut peruspalvelut on varmistettava myös häiriö- ja poikkeusoloissa. Mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon. Varmistetaan että Suomi säilyy turvallisena myös tuleville...
by Sari Multala | 17.03.2023 | Yleinen
Suomen haasteena on krooninen osaajapula. Eniten pulaa on ammatillisista osaajista. Yli puolet Suomalaisista yrityksistä tarvitsee eniten ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita työntekijöitä. Samalla jokaisesta nuorten ikäluokasta noin 15 prosenttia jää ilman toisen asteen tutkintoa. Koulutuksen keskeyttämistä toisella asteella on vähennettävä määrätietoisesti. Meidän täytyy varmistaa, että jokainen opiskelija saa ansaitsemansa ja lain edellyttämät henkilökohtaiset suunnitelmat. Jokaisella toiselle asteelle tulevalla on oltava jo peruskoulun päättäessään riittävät tiedot ja taidot opiskeluun toisella asteella. Tavoitteena ei voi olla vähempää kuin se, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon ja että entistä useampi nuori myös korkea-asteen tutkinnon. Ammatillisen koulutuksen merkitys on suuri myös osaamistason nostamisessa: puolet AMK-opiskelijoista tulee ammatillisen koulutuksen polkua. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen rahoitusta ei kuitenkaan saa asettaa vastakkain, Opetus- ja kulttuuriministeriön esittämää siirtoa ammatillisesta korkeakouluihin ei tule tehdä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei myöskään pidä jakaa oppivelvollisten ja jatkuvan oppimisen rahoitukseksi vaan rahoituksen on jatkossakin perustuttava myös vaikuttavuuteen ja työllistymiseen. Annetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjille työrauha toimeenpanna paitsi amisreformia, myös huolehtia oppivelvollisuusiän pidentämisen tuomista muutoksista. Samaan aikaan kun meillä on pulaa osaavasta työvoimasta ja avoimia työpaikkoja on yli 175 000, esimerkiksi tammikuussa Suomessa oli 258 000 työtöntä työnhakijaa. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia on luotava ja varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan työllistyäkseen. Ammatillisessa koulutuksessa tulee pitää kiinni osaamisperusteisuudesta – näin huolehditaan työelämässä tarvittavasta ammattitaidosta. Jatketaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä osaamisperustaisuuden pohjalta ja vahvassa yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena tulee olla auttaa kohtaanto-ongelman ratkaisussa. Aloituspaikkajaon tulee vastata työelämän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen merkitys osaamisen täydentämisessä tai alanvaihdossa on suuri. Yli puolet ammatillisen opiskelijoista on aikuisia. Tästä olen itse hyvä esimerkki. Suoritin ensin kauppatieteiden maisteriopinnot. Tultuani valituksi purjehduksen päävalmentajaksi, suoritin ammattivalmentajatutkinnon. Ammatillinen koulutus...
by Sari Multala | 16.03.2023 | Yleinen
Vierailin tänään aamulla oman lapseni päiväkodissa, henkilökunnan kutsusta. Lapset saivat kertoa minulle terveisiä, mitä päiväkotiin tarvittaisiin enemmän – tai vähemmän. Ensimmäkseen toiveet liittyivät leluihin, myös ulkona. Henkilökunnalta sain tarkempia toiveita ja viestejä vietäväksi eteenpäin. Laadukas varhaiskasvatus on parasta tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä ja hyvän tulevaisuuden rakentamista jokaiselle lapselle. Onkin osuvaa, että valtakunnallisen varhaiskasvatuspäivän teema on ”Varhaiskasvatuksesta vahvat juuret tulevaisuuteen”. Laadukas toiminta ei kuitenkaan toteudu ilman osaavaa ja riittävää henkilökuntaa. Ja vain laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, tukee oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Laajat kansainväliset tutkimukset alleviivaavat varhaiskasvatuksen merkitystä koko myöhemmälle elämälle. Pula ammattilaisista etenkin pääkaupunkiseudulla on kuitenkin suuri. Varhaiskasvatuksen opettajapulan taustalla on se, että yliopistojen koulutusmäärät ovat olleet jo pitkään täysin riittämättömiä. Varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista on jatkettava varhaiskasvatuslain mukaisesti. Tulevan hallituksen tehtävänä on varmistaa, että meillä on riittävästi ammattilaisia, kun uusi henkilöstörakenne astuu voimaan vuonna 2030. Nykyhallitus sai aikamoisen läksytyksen eduskunnalta budjettimietinnössä. Siinä alleviivattiin, että varhaiskasvatuksen opettajien määrästä olisi pitänyt huolehtia, ja siinä edellytettiin, kun lopulta täydennys varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen tuli, olisi koulutus pitänyt suunnata sinne, missä on suurin pula, eli pääkaupunkiseudulle. Näin ei tapahtunut. Yliopistot tarvitsevat pysyvää rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Myös muuntokoulutuksen määrää on kasvatettava. Muuntokoulutuksella jo varhaiskasvatuksessa työskentelevät ammattilaiset kouluttautuvat työn ohella opettajiksi. Koulutusmäärien nostaminen on olennaista myös, jotta kaksivuotinen esiopetus voidaan toteuttaa kokeilun päätyttyä. Kokoomuksessa haluamme, että jokainen lapsi tulisi suunnitelmallisen pedagogisen varhaiskasvatuksen piiriin viimeistään viisi vuotiaana. Toivottavasti ensi vaalikaudella kaksivuotisesta esiopetuksesta tehdään totta. Kasvatus- ja koulutusalan veto- ja pitovoimaa on myös vahvistettava. Alan työoloja on parannettava esimerkiksi vähentämällä ylimääräistä byrokratiaa, jotta ammattilaiset voivat keskittyä päätyöhönsä. Myös johtamiseen on kiinnitettävä huomiota. Varhaiskasvatuslaki vahvisti varhaiskasvatuksen asemaa osana...
by Sari Multala | 16.03.2023 | Yleinen
Lokakuussa 2022 julkaistussa OECD-tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut keskitason alapuolelle siinä, missä vuonna 2000 olimme OECD-maiden korkeimpien joukossa. Suomen haasteena on myös krooninen osaajapula – töitä olisi, mutta tekijöitä ei löydy. Oma ikäluokkani on jäämässä Suomen korkeimmin koulutetuksi, jos mikään ei muutu. Koulutus on inhimillistä pääomaa, avain parempaan tulevaisuuteen. Osaamistason nosto on myös edellytys talouskasvulle ja panostus koulutukseen on tämän edellytys. Emme voi jättää laskua ympäristöstä, mutta ei taloudestakaan nuorten maksettavaksi. Hyvä osaaminen on paitsi avain hyvään asemaan työmarkkinoilla, myös turvaa työelämän muutoksiin: vanhan osaamisen päälle on helpompi rakentaa uutta osaamista. Kokoomuksessa me haluamme nostaa nuorten ikäluokkien koulutustasoa helpottamalla ilman opiskelupaikkaa tai korkeakoulututkintoa olevien pääsemistä korkeakoulutukseen. Meidän tulee seurata säännöllisesti koulutuksen laatua ja läpäisyä sekä valmistuneiden työllistymistä.Opetukseen ja tutkimukseen on panostettava. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä ja ne rahoitettava pysyvällä määrärahalla, jotta osaamistaso voi nousta ja jotta etenemme kohti 2030 tavoitetta korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osalta. Erityisesti paikkoja on lisättävä sinne, missä on paljon nuoria ja suhteessa vähän opiskelupaikkoja, kuten Uudellemaalle. Satsaaminen opetukseen ei kuitenkaan riitä, jos opiskelijat voivat huonosti. Ilman koulutettuja, työkykyisiä osaajia voi viimeinen sammuttaa hyvinvointivaltion valot. Kolmoiskriisi on kohdellut nuoria huonosti. Terapiaan ja terkkarille on vaikea päästä. Tänään julkaistun Nuorisobarometrin mukaan myös nuorten yksinäisyys on lisääntynyt. Säädetään terapiatakuu, varmistetaan YTHS:n rahoitus ja satsataan liikuntaan. Toivottavasti nuoret aktivoituisivat myös äänestäjinä – sillä näissä vaaleissa on kyse myös sukupolvien välisestä...
by Sari Multala | 10.03.2023 | Yleinen
Henkilökohtainen on poliittista. Äitini menehtyi joulun alla saattohoidon päätteeksi syöpään. Kokemus oli raskas ja vaikutti koko viime vuoden elämääni voimakkaasti. Olen kiitollinen äitini saamasta hyvästä ja inhimillisestä saattohoidosta ja siitä, että me läheiset saimme olla loppuun asti vieressä. Kuoleman jälkeen läheisten suru on suuri. Surun keskellä toivoisi, että asioiden hoitaminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Nyt näin ei ole. Omaisen kuollessa pankkitilit jäädytetään ja jokaiseen tahoon on oltava erikseen yhteydessä. Ensi vaalikaudella on vauhditettava omaisten taakkaa luomalla sähköinen järjestelmä, joka kokoaisi tiedot yhteen palveluun. Sen kautta kuolinpesän asioiden hoitaminen olisi sujuvaa mm. verohallinnon, Digi- ja väestötietoviraston sekä pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Toinen muutettava asia on perintövero. Erityisesti tilanteessa, jossa omaisuus on lähinnä velaton asunto, johon leski jää asumaan eikä mitään omaisuutta myydä, voi perintöveron seuraamus olla jälkeläisille kohtuuton. Tällaisia tilanteita tullaan näkemään enenevässä määrin, kun oman talon tai asunnon säästämiseksi ahkeroineet suuret ikäluokat ovat tulossa vanhuusikään. Ensi vaiheessa perintöveron maksatus tulisi voida jaksottaa pidämme aikavälille, esimerkiksi viidelle vuodelle. Maksuaikaa toki voi nytkin anoa, mutta siitä maksetaan viivästyskorkoa. Seuraavassa vaiheessa tulisi selvittää siirtyminen luovutusvoittoveroon ja perintöveron alarajan nostaminen ylemmäs 20 000 euron alarajasta. Näin perintöveron määrä pienistä perinnöistä jäisi kohtuullisemmaksi. Luovutusvoittoveroa taas maksettaisiin, kun omaisuus realisoidaan ja olisi jotain, mistä maksaa. Nykytilanteessa perilliset (esimerkiksi lapset) maksavat veroa siitä, että omainen kuolee, vaikka rahaa ei tilille tule pennin hyrrää. Kun suurista ikäluokista aika jättää, on heidän lastensa joukossa myös pienituloisia ja yksinhuoltajia. Aivan tavallisesta kodista pääkaupunkiseudulla perintöveroseuraamus saattaa olla tuhansia euroja. Ei ole kohtuullista, että omaisen kuolema lisää myös omaa taloudellista...
