Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan puhe korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon kevätseminaarissa 26.4.2024

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan puhe korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon kevätseminaarissa 26.4.2024

Arvoisat korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon edustajat, hienoa nähdä teitä täällä tänään. Politiikan kevät on ollut tapahtumarikas ja päätösten vaikeuskerroin korkealla. Orpon hallitus kokoontui ensimmäiseen kehysriiheen viime viikolla. Siellä tehtyjen päätösten mittakaava on valtava. Sovimme yhteensä 3 miljardin, siis kolmen tuhannen miljoonan euron lisäsopeutuksista. Tämä jo hallitusohjelmassa sovitun 6 miljardin päälle. Noin puolet lisäsopeutuksista tehdään menoleikkauksina ja puolet verotuksen kautta. Sopeutukset osuvat kaikille hallinnonaloille ja eri ihmisryhmiin. Päätöksissä on otettu huomioon se, että kokonaisuus olisi oikeudenmukainen. Samalla on pyritty varmistamaan se, ettei sopeutuksilla olisi suurta kielteistä vaikutusta työllisyyteen tai talouskasvuun Suomessa. Miksi hallitus joutuu näitä päätöksiä tekemään? Tärkein tavoitteemme on turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen elintärkeät palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Suomen pitää olla tulevaisuudessakin maa, jossa on laadukasta koulutusta, toimivat terveyspalvelut ja turvaa sitä tarvitseville. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kestävää taloutta. Tällä hetkellä julkisen talouden tilanne on äärimmäisen vaikea. Suomi velkaantuu holtittomasti. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen lähentelee pian 90% ja korkomenot vievät talouden liikkumatilaa. Elämme yli varojemme. Jos emme tee menosopeutuksia ja lisää valtion tuloja verotuksen kautta, on edessämme näivettymisen aika. Sellainen aika, jona julkisen palvelut rapautuvat pikkuhiljaa ja alueellinen eriarvoisuus lisääntyy ilman, että kukaan pystyy sitä kontrolloimaan. Holtiton velkaantuminen uhkaa viedä meiltä myös taloudellisen itsemääräämisoikeutemme. Jos näitä toimia ei nyt tehdä, on Suomi vaarassa joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Siis sellaiseen menettelyyn, jossa Etelä-Euroopan maat, kuten Kreikka olivat finanssikriisin jälkeen. Todella vakava paikka. Velkaantumista ja julkisen talouden tilannetta pahentaa suurissa määrin myös se, että sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat meillä todella voimakkaasti. Yritämme nyt hillitä sote-menojen kasvua, mutta laitamme sote-palveluihin silti koko ajan enemmän rahaa. Hyvät kuulijat, Leikkauspäätöksiä tai veronkorotuksia ei ole mukavaa tehdä. Tilanne on vaikea ja näitä päätöksiä tehdään,...
Sari Multala ehdolla kokoomuksen varapuheenjohtajaksi

Sari Multala ehdolla kokoomuksen varapuheenjohtajaksi

Vantaalainen kansanedustaja, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala, 45, asettuu ehdolle kokoomuksen varapuheenjohtajaksi. Kokoomuksen puoluekokous järjestetään 14-16.6. Tampereella. – Huolellisen harkinnan jälkeen olen päättänyt asettua ehdolle. Kokoomus on Suomen paras puolue, aatteellinen kotini ja juuri oikea paikka ratkaisukeskeiselle tekijäihmiselle. Tavoittelen paikkaa puoluejohdossa rakkaudesta tähän porukkaan, Multala toteaa. – Koen, että minulla on paljon annettavaa. Tunnen suurta paloa yhteisen puolueemme toiminnan kehittämiseen. Puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpon johdolla tämä joukkue on saatu hienoon vireeseen ja toivon sen jatkuvan näin myös tulevaisuudessa. Kokoomuksesta pitää löytyä vaikuttamisen ja osallistumisen paikkoja jokaiselle halukkaalle.Multalalla on kokemusta useista politiikan ja urheilun johtamistehtävistä. Kokoomuksessa hän on toiminut muun muassa kokoomuksen Uudenmaan piirin puheenjohtajana ja puoluehallituksen jäsenenä.Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävää hän pitää tärkeänä ja vaativana johtamiskokemuksena. Kansanedustajana hän on toiminut useissa valiokunnissa, kuten sivistysvaliokunnassa varapuheenjohtajana, valtionvarainvaliokunnassa ja sen verojaostossa sekä ympäristövaliokunnassa. – Liikunnan ja huippu-urheilun parissa olen nähnyt, miten yhteistyö ja monipuolinen osaaminen tekee joukosta vahvemman ja menestyneemmän. Samalla reseptillä kokoomus on voittanut vaaleja viime vuodet, Multala toteaa.Viime vaalikaudella Multala johti kokoomuksen sivistyspoliittisen ohjelman valmistelua ja eduskuntavaalien jälkeen Osaava Suomi -pöytää hallitusneuvotteluissa. Pitkäjänteinen, vastuullinen työ johti ministerin tehtävään. – On minulle suuri kunnia-asia saada palvella Suomea ja suomalaisia valtioneuvoston jäsenenä. Tässä ajassa sivistyksellä ja sen vaalimisella on valtava arvo. Se on vastustuskykyä monia vaaroja vastaan, Multala kertoo.Multala kokee työnsä tiede- ja kulttuuriministerinä arvokkaaksi ja motivoivaksi. Hallitusohjelma on hänen mukaansa kokonaisuus, jossa näkyy vahvasti kokoomuslainen kädenjälki sekä ajatukset vapaudesta, vastuusta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta. – Kauppatieteilijälle vastuullinen talouspolitiikka on kaiken perusedellytys. Vain pitämällä huolta taloudesta ja työllisyydestä, voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta ja säilyttää hyvinvointiyhteiskuntamme turvaverkot myös tuleville sukupolville, Multala sanoo. – Teemme nyt sellaista talous- ja työllisyyspolitiikkaa, jota Suomessa olisi pitänyt uskaltaa tehdä jo aikapäiviä sitten. Kirimme muita Pohjoismaita kiinni muun muassa työllisyydessä, koulutustasossa ja siinä, miten luomme uusia innovaatioita. Teemme joka päivä töitä, jotta...
Kulttuuri-investoinneista vetovoimaa ja vaikuttavuutta

Kulttuuri-investoinneista vetovoimaa ja vaikuttavuutta

Hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet siihen, että valtio osallistuu kansallisesti merkittävien kulttuurirakennusten uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeisiin. Kulttuuri-investoinneilla luodaan alueille elinvoimaa ja vahvistetaan ihmisten hyvinvointia. Kulttuurilaitoksilla on myös merkittäviä positiivisia vaikutuksia aluetalouteen. Hallitus on tänään antanut eduskunnalle lisätalousarvioesityksen, jossa tehdään merkittäviä panostuksia kulttuuritilojen investointeihin. Lisämäärärahoja kohdennetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa kuluvalle vuodelle Suomen Ilmailumuseolle sekä Tampereen teatterille. Kulttuuriministerinä olen iloinen, että voimme edistää kahden tärkeän ja pitkään valmistellun kulttuurirakennushankkeen toteutumista. Suomen Ilmailumuseo ja Tampereen teatteri ovat molemmat omalla alallaan valtakunnallisesti merkittäviä toimijoita ja ajanmukaiset tilat ovat elinehto niiden toiminnan kehittymiselle ja vaikuttavuudelle. Suomen Ilmailumuseo on ilmailun valtakunnallinen vastuumuseo, joka tallentaa ja esittää monipuolisesti Suomen siviili-, sotilas- ja viranomaisilmailuun liittyvää aineistoa. Ilmailumuseon nykyiset museotilat ovat toiminnallisesti ja teknisesti elinkaarensa lopussa ja nykyisen tontin maanvuokrasopimus päättyy 2028. Aviapoliksen alueelle sijoittuvassa uudisrakennuksessa museo pääsee vihdoin kehittämään toimintaansa asianmukaisissa, museotoimintaan suunnitelluissa tiloissa. Tampereen Teatteri on henkilöstömäärältään Suomen viidenneksi suurin teatteri, jonka katsojista kolmannes tulee maakunnan ulkopuolelta. Päärakennuksen edellinen peruskorjaus toteutettiin vuosina 1987–1988. Rakennuksen peruskorjaamisen yhteydessä tiloissa toteutetaan myös teatteritoiminnan vaatimia toiminnallisia uudistuksia ja tilojen turvallisuutta ja esteettömyyttä parantavia muutoksia. On tärkeää, että jatkossakin valtio pystyy tukemaan kulttuuritilojen investointeja. Vaikka seinät eivät saa olla itseisarvo, edellyttävät esimerkiksi museotoiminta tai esittävä taide toimivaa infraa ympärilleen. Tulevaisuudessa on entistäkin tärkeämpää löytää yhteistyökumppaneita sekä laajentaa rahoituspohjaa, kun valtion rahat ovat tiukassa. Sari Multalatiede- ja kulttuuriministeri Julkaistu ministerin kolumnina opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla...
Koulutuksella tasa-arvoisempi yhteiskunta

Koulutuksella tasa-arvoisempi yhteiskunta

Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä. Sukupolvien ajan tehty työ tasa-arvon eteen onkin kantanut hedelmää. Suomessa on otettu askeleita kohti naisten ja miesten tasa-arvoa jo kauan ennen maamme itsenäistymistä. Ensimmäinen nainen suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1873, mutta vielä vuoteen 1888 saakka siihen vaadittiin erillinen lupa. Oikeuden opiskella yliopistossa naiset saivat vuonna 1901. Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet. Vuonna 1906 Suomessa otettiin käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, jonka myötä vuoden 1907 eduskuntavaaleissa naisilla oli sama oikeus äänestää ja olla ehdolla kuin miehilläkin. Kyseisissä eduskuntavaaleissa valittiin 19 naiskansanedustajaa.Tätä perintöä haluamme vaalia. Tasa-arvo on sosiaalinen innovaatio, joka on tuonut yhteiskuntaan uudistumista ja vaurautta, kun sekä naisten että miesten panos on ollut tasavertaisesti yhteiskunnan käytettävissä. Tasa-arvo koostuu monesta – ei vain äänioikeuden kaltaisista asioista. Esimerkiksi maksuton kouluruoka on mahdollistanut sen, että erityisesti naiset ovat päässeet kodin ulkopuolisiin töihin. Myös verotus on tänä päivänä Suomessa tasapuolista eli verovelvollisia kohdellaan yhdenvertaisesti. Sukupuoli ei enää vaikuta veron määrään ja miehet eivät enää maksa naisten veroja. Tasa-arvo ei kuitenkaan ole vielä valmis. Tätä kuvastaa hyvin se, että eduskunnan 200 kansanedustajasta vain 92 on naisia. Se tarkoittaa, että edelleenkään eduskunnassa ei ole koskaan ollut kansaedustajina yhtä paljon naisia ja miehiä. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on ehkä räikein epäkohta tasa-arvon toteutumisessa. Jopa joka kolmas nainen Suomessa on kokenut elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa. Luku on hälyttävän suuri.  Suomen koulutus- ja työmarkkinat ovat yhä vahvasti jakautuneet sukupuolen mukaan. Kun tarkastellaan vuonna 2023 korkeakoulupaikan vastaanottaneita, monet alat ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneita. Yli 80 prosenttia kasvatusalalla ja terveys- ja hyvinvointialalla aloittaneista on naisia. Puolestaan lähes 80 prosenttia tekniikan aloilla aloittaneista on miehiä. Koulutusalojen segregaatio johtaa edelleen työmarkkinoiden segregaatioon. Työelämään ja ammatteihin liittyy edelleen...
Laajapohjaisen kulttuuripoliittisen selonteon valmistelu on käynnissä

Laajapohjaisen kulttuuripoliittisen selonteon valmistelu on käynnissä

Ei ole sattumaa, että viime aikoina useammassa puheenvuorossa on tuotu esiin kulttuurin ja sivistyksen ratkaiseva merkitys tulevaisuudellemme. Kulttuuri on avainasemassa yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja henkisen kriisivalmiuden kannalta. Viimeksi Ia Adlercreutz (HS Mielipide 31.1.) peräänkuulutti pitkälle katsovan kulttuuristrategian tarvetta. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman mukaisesti olen käynnistänyt laajapohjaisen kulttuuripoliittisen selonteon valmistelun viime vuoden puolella, ja valmiin selonteon hallitus antaa eduskunnalle ensi syksynä. Selonteko on nimenomaan pitkälle, jopa parinkymmenen vuoden päähän kurottava näkemyksellinen kulttuuristrategia. Tavoittelemme kunnianhimoista yhteistä näkemystä, joka yhdistää kulttuurintekijöitä ja -kokijoita ja joka herättää ylpeyttä jokaisessa suomalaisessa. Tämän vuoksi selonteon valmistelu tehdään ensisijaisesti laajaa osallistumista ja kuulemista hyödyntäen. Valmistelussa ovat käytössä verkkokyselyt, maakuntatilaisuudet, sekä ilokseni Kulta ry:n käynnistämät kulttuuripoliittiset olohuonekeskustelut, joista jälkimmäisen jokainen voi järjestää itse ja toimittaa näkemyksen selontekotyön evästykseksi Kulta ry:n tai opetus- ja kulttuuriministeriön sivujen kautta. Kulttuuri ja taide ovat olennainen osa kansallista itsetuntoamme, resilienssiämme ja henkistä huoltovarmuuttamme. Mitä puolustaisimme, jos meillä ei olisi kulttuuria ja kulttuurin tekijöitä? Moninaisesta, jatkuvasti kehittyvästä upeasta kulttuurikentästämme jokainen voi löytää itselleen merkityksellistä, arvokasta ja henkisiä voimavaroja kartuttavaa kulttuuria. Toivon, että aivan jokainen myös innostuisi miettimään, mitä omaleimainen kulttuurimme merkitsee omalle itselle ja yhteisöllemme. Mitä haluamme vaalia omassa kulttuurissamme ja missä asioissa haluamme ottaa kehitysloikkia? Kannustan kaikkia osallistumaan kulttuuripoliittiseen keskusteluun olohuoneessaan, mielipidekirjoituksin tai ottamalla päättäjiin yhteyttä omassa kunnassa ja eduskunnassa. Sari Multala tiede- ja kulttuuriministeri (kok) Julkaistu Helsingin Sanomissa...
Ministeri Multala kasvukeskuskeskusteluun: “Tällaisia linjauksia ei ole tehty tai olla tekemässä”

Ministeri Multala kasvukeskuskeskusteluun: “Tällaisia linjauksia ei ole tehty tai olla tekemässä”

Koulutus- ja osaamistason nosto on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Päätimme jo hallitusohjelmaneuvotteluissa merkittävästä valinnasta: Huolimatta miljardiluokan sopeutuksista suojaamme koulutusta ja teemme myös merkittäviä taloudellisia panostuksia. Budjettiriihessä onnistuimme neuvottelemaan tuntuvan, yhteensä yli 41 miljoonan euron lisärahoituksen korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen. Tuo rahoitus on nyt korkeakoulujen haettavissa. Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén ja Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti ovat huolissaan siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan Kuopio ei kuulu Suomen kasvukeskuksiin rahoitushaussa, joka koskee sairaanhoitajien, bioanalyytikoiden, röntgenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien lisäämistä (SS 23.1.). Mönkkönen, Vidgrén ja Lahti pohtivat, seuraako tästä se, että määritelmästä tulee pysyvä opetus- ja kulttuuriministeriössä ja kenties muissakin ministeriöissä vaikuttaen sitä kautta aloituspaikkoihin ja esimerkiksi investointeihin. Myös pääkirjoituksessa (SS 24.1.) pidetään todennäköisenä, että määrittely kasvukeskuksista toimisi ennakkotapauksen tavoin. Tällaisia linjauksia ei ole tehty tai olla tekemässä. Määrittely koskee vain nyt käynnissä olevaa rahoitushakua. Se on vain yksi kriteereistä, eikä se sulje korkeakouluja hausta pois. Mainituista koulutusaloista bioanalyytikoita ja röntgenhoitajia koulutetaan vain yliopistosairaalapaikkakunnilla, kuten Kuopiossa. Rajaus rahoitettaviin koulutusaloihin sulkee osan korkeakouluista haun ulkopuolelle, muut kriteerit eivät. Uudet aloituspaikat kohdennetaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä osaajien tarve on todettu kaikkein suurimmaksi. Arvioimme myös nuorten ikäluokkien kokoa suhteessa avoinna olevien paikkojen määrään, jotta nuorilla eri puolilla Suomea olisi mahdollisuus päästä korkeakouluun. Savon Sanomissa (26.1.) todetaan, että Kuopion kaupunki kasvoi viime vuonna historiallisen nopeasti. Tämä hieno kehitys on täysin totta. Ministeriön rahoitushaussa oleva määritelmä perustuu kuitenkin Tilastokeskuksen aineistoon väestömäärän kehityksestä koko maakunnan alueella ja korkeakoulukaupungeissa sekä aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemiin ennusteisiin väestömäärän kehityksestä. Korkeakoulutusta ei järjestetä vain keskuskaupunkien asukkaille. Koko lähialueen väestöpohjalla on merkitystä. Itä-Suomen laaja ja alueen toimijoita osallistava ohjelmatyö on alkamassa valtioneuvostossa, ja hallitusohjelmassa on päätökset merkittävistä liikenneinvestoinneista alueelle. Myös yli miljardilla eurolla kasvava...