Tasa-arvo ei ole valmis

Tasa-arvo ei ole valmis

Tällä viikolla vietetään Helsinki Pride -viikkoa, joka on suurin Suomessa järjestettävä ihmisoikeuksia edistävä tapahtuma. Osallistujamäärät ovat kasvaneet huimasti ja esimerkiksi viime vuonna kulkueeseen osallistui arviolta yli 100 000 henkilöä. Erityisen hienoa on, että vuosi vuodelta mukana on yhä useampia yhteistyökumppaneita: yrityksiä, julkisyhteisöjä ja kolmannen sektorin toimijoita. Tänä vuonna mukana on myös Suomen evankelisluterilainen kirkko, joka julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan Raamatusta lainatulla tekstillä ”Suurin niistä on rakkaus”. On tärkeää, että myös kirkko ottaa tällä tavoin julkisesti kantaa ihmisten yhdenvertaisuuden puolesta. Viime vuosina työ yhdenvertaisuuden eteen on tuottanut tulosta. Tasa-arvoinen avioliittolaki astui viimein voimaan keväällä 2017. Pitkäjänteinen työ tuotti tulosta, kun kansalaisaloitteen johdosta eduskunta sääti Suomeen kaikkia parisuhteita yhdenvertaisesti kohtelevan avioliittolain. Tätä kehityssuuntaa on jatkettava ja seuraavaksi työlistalle on otettava translain uudistaminen. Erityisen suurena epäkohtana pidän sitä, että Suomi on ainut Pohjoismaa, jossa vaaditaan sukupuoltaan korjaavilta henkilöitä sterilisaatiota. Tämä räikeä ihmisoikeusloukkaus meidän on poistettava nykylainsäädännöstä. Hallituksen ohjelmassa todetaan seuraavasti: Säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta. Lisäkirjaukset jättävät useita asioita epäselviksi. Kokoomuksen arvoihin kuuluu periaate, että jokaista ihmistä tulee kunnioittaa ja arvostaa yksilönä. Olemme todella perustavanlaatuisen asioiden äärellä puhuessamme transihmisten oikeuksista. Yksilön itsemääräämisoikeus on yksi arvokkaimpia perusoikeuksiamme. Valitettavasti tämä ei käytännössä toteudu kaikkien kohdalla. Tarvitsemme kuitenkin sanojen sijaan tekoja – sellainen on uuden translain säätäminen. Yhteiskunnan tulee luoda kaikille yksilöille puitteet toimia. Koettua sukupuolta vastaava juridinen sukupuoli on saatava vahvistettua aiempaa helpommin. Nopea, saavutettava ja avoin prosessi juridisen sukupuolen vahvistamisessa ehkäisee syrjintää, kunnioittaa yksityisyydensuojaa ja luo perustan ihmisarvoiselle elämälle. Tulevat sukupolvet tulevat varmasti esittämään kysymyksen siitä, miten nämä kaikki nykyiset vaatimukset ovat olleet mahdollisia vielä 2010-luvulla Suomessa. Nyt on viimein aika korjata tilanne ja säätää uusi translaki. Tasa-arvon edistäminen edellyttää meiltä kaikilta arjen tekoja....
Turvallisuus on jokaisen perusoikeus

Turvallisuus on jokaisen perusoikeus

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista ja kyselyiden mukaan maailman onnellisin maa. Emme voi kuitenkaan ummistaa silmiämme ympäröivän yhteiskunnan haasteilta, jotta näin olisi myös tulevaisuudessa. Turvallisuusuhat kuten hybridivaikuttaminen ovat lisääntyneet – se on näkynyt valitettavasti jo eduskuntavaaleissakin. Tällä vaalikaudella on otettu monia askelia oikeaan suuntaan turvallisuuden parantamiseksi ja turvallisuusuhkien ennakoimiseksi, tärkeimpänä siviili- ja sotilastiedustelulakien hyväksyminen eduskunnassa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) loppuvuodesta julkaiseman kyselytutkimuksen perustella Suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut alimmalle tasolleen lähes 30 vuoteen. Tämä yhdessä muihin turvallisuusuhkiin on huolestuttava signaali Suomen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Erityisen huolestuttavana pidän sitä, että maanpuolustustahto on eniten hiipunut nuorimmilla, alle 25-vuotiailla vastaajilla. Tämä on osoitus siitä, että asevelvollisuusjärjestelmää on uudistettava, jotta myös nuoret kokevat maamme puolustamisen arvoiseksi ja löytävät tavan, jolla voivat siihen osallistua. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta kaikkien osallistuminen maanpuolustukseen on ensiarvoisen tärkeää. Kannatan kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaa koskevaksi. Aseellisen maanpuolustuksen lisäksi olisi lisättävä vaihtoehtoja, joissa tietoa ja valmiuksia puolustaa maatamme lisätään muilla tavoin. Aseellinen maanpuolutus ja yleinen ja yhtäläinen asevelvollisuus ovat maanpuolustuksen kivijalka. Suurvaltapolitiikan palattua ja kansainvälisen ilmapiirin kiristyttyä tästä on pidettävä kiinni. Leikittely esimerkiksi hävittäjien määrällä tai oman liikkumatilamme kaventaminen Nato-jäsenyyden mahdollisuuden kieltämällä on vastuutonta. Meidän on jatkettava tiivistä yhteistyötä kumppanimaidemme, kuten Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa. Jos emme rauhan aikana hae kumppaneita ja harjoittele heidän kanssaan, ei meillä ole tiukan paikan tullessa toivoa saada apua. Samasta syystä kannatan myös Nato-jäsenyyden mahdollisuuden ylläpitoa ja jopa Natoon hakeutumista. Emme varustaudu ja valmistaudu sotaan siksi, että siihen joutuisimme vaan siksi, ettemme siihen enää koskaan joutuisi. Hyvä maanpuolustusvalmius toimii pelotteena samalla kun diplomatia ja hyvät välit naapureihimme ovat välttämättömät sekä turvallisuuden että talouden näkökulmasta. Yhä useampi suomalainen kokee kasvaneen maahanmuuton lisänneen turvattomuuden tunnetta. Eurooppa on epäonnistunut yhteisessä turvapaikkapolitiikassaan. Hädänalaisia on...
Tarvitsemme kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen

Tarvitsemme kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen

Olen kahden pienen lapsen äiti ja haluan tehdä töitä. Työn ja perheen yhteensovittamisen tulee olla mahdollista jokaiselle perheelle. Osallistuin juuri Mothers in Business MIB ry:n järjestämään paneelikeskusteluun Ruoholahdessa. Keskustelimme ilmastosta, siitä miten säilytämme sen tuleville sukupolville, minkä lisäksi tehtävänämme oli esittää kantamme perhevapaauudistuksesta minuutissa. Olen itse MIB:n jäsen ja järjestö tarjoaa äideille hienon tavan kehittää osaamistaan ja verkostoitua. Perheet kaipaavat lisää joustavuutta arkeensa. Tämä kävi ilmi viime vuonna julkaistussa perhebarometrissa. Olen sitä mieltä, että perheille on annettava lisää vapautta ja mahdollisuuksia elää haluamaansa elämää. Mitä sitten pitäisi tehdä? Perhevapaauudistus on välttämätön, sillä perhevapaat jakautuvat Suomessa eriarvoisemmin kuin muissa pohjoismaissa. Miehistä vain muutama prosentti käyttää nykyisen mahdollisuuden jäädä kotiin hoitamaan lasta ja valtaosan vanhempainvapaista pitävät naiset. Tämä lyhentää naisten työuria ja haittaa palkkakehitystä. Vapaiden jälkeen voi olla vaikeaa palata takaisin työmarkkinoille. Työllisyystavoitteiden ja tasa-arvon kannalta nykytila on kestämätön. Uudistus on toteutettava siten, että molemmille vanhemmille varataan perhevapaista yhtä pitkät osuudet. Näin kannustetaan myös isiä jäämään perhevapaalle nykyistä enemmän. Tämän perhe voisi jatkossakin jakaa osan perhevapaista vanhempien kesken parhaaksi katsomallaan tavalla. Perhevapaita täytyy voida jaksottaa ja pilkkoa pienempiin osiin nykyistä joustavammin. Myös osa-aikatyön tekemisen ja yrittäjyyden pitää olla nykyistä helpompaa perhevapaan ohessa. Kaikille vanhemmille perheen kokoonpanosta riippumatta turvataan yhtäläiset oikeudet jäädä perhevapaalle. Syntyvällä lapsella on oikeus olla läheisensä hoidettavana yhtä monta päivää perhemuodosta riippumatta.  Äitiysvapaalle voi nykytilanteessa jäädä 5-8 viikkoa ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Äidin pitäisi halutessaan ja vointinsa salliessa voida lykätä äitiysvapaan alkua lähemmäksi laskettua aikaa. Lapsi- ja perhepolitiikka on nostettava yhdeksi seuraavan hallitusohjelman painopisteistä. Suomesta on tehtävä maailman paras maa lapsille ja perheille. Tarvitsemme tavoitteen toteuttamiseksi perhevapaauudistuksen lisäksi myös perheiden palveluiden kehittämistä ja yhteiskunnan ilmapiirin muuttamista entistä lapsi- ja perhemyönteisemmäksi. Perhebarometrin...
Liikuntapolitiikalla on merkitystä

Liikuntapolitiikalla on merkitystä

Me suomalaiset liikumme tällä hetkellä aivan liian vähän, vain yksi viidestä suomalaisesta liikkuu suositusten mukaan. Liikkumattomuuden kustannukset lasketaan miljardeissa joka vuosi. Tarvitaan paljon uusia toimenpiteitä ja aivan uutta ajattelua, jotta saamme suomalaiset liikkeelle. Viime töikseen eduskunta käsitteli valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon. Kyseessä on historian ensimmäinen valtioneuvostotason liikuntaa ja urheilua laajasti käsittelevä asiakirja, jossa käsitellään liikunta- ja urheilupolitiikkaa ja sen tulevia suuntaviivoja. Asiakirja on tärkeä askel liikunnan yhteiskunnallisen merkityksen vahvistamiseksi. Selonteossa käsitellään kansallista liikunta- ja urheilupolitiikkaa laaja-alaisesti. Erityisen merkittävää on, että huippu-urheilun johtamisjärjestelmää selkiytetään merkittävästi: Suomessa huippu-urheiluja johtaa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö. Ministeriön ja Olympiakomitean välillä on käyty hyvää vuoropuhelua työnjaosta ja se näkyy nyt selkeänä linjauksena myös selonteossa. Selonteon ansiona voidaan pitää myös sitä, että liikunnan rahoitustarve on tunnistettu ja tunnustettu. Valtion huippu-urheilurahoitusta esitetään lisättäväksi 2020-luvulla ja Olympiarahastoa pääomitetaan. Lisäksi liikunnan edistämiseen esitetään laajalti toimenpiteitä ja näille rahoitusta. Tarvitsemme vielä voimakkaammin ymmärrystä sille, että entistä useammat hallinnonalat kantavat kortensa kekoon liikunnan lisäämiseksi. Tämän tulee näkyä tulevaisuudessa myös rahoituksessa. Liikunnan ja urheilun edistämisen hyödyt näkyvät laajalti yhteiskunnassa, kuten säästyneinä terveysmenoina. Siksi on luontevaa, että myös vastuuta kustannuksista ja koordinaatiosta laajennettaisiin. Työstimme johdollani puolueellemme liikuntapoliittiset kannat. Eduskuntaryhmämme julkaisi ennen istuntotaukoa oman liikuntapoliittisen linjapaperin. Linjapaperin lähtökohtana on #SaaLiikkua: ei pakkoa, vaan tietoa, kannusteita ja tukea. Meidän miielestämme se tarkoittaa sellaista ilmapiiriä, joka kannustaa liikkumaan, sekä toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia liikkuvalle elämäntavalle. Liikunnan tulee olla mukana palveluissa aina neuvolasta ikäihmisten palveluihin, ja mahdollisuudet liikkua on otettava laajasti huomioon yhdyskuntasuunnittelussa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän liikuntapoliittinen linjapaperi pitää sisällään 13 teesiä, joissa esitetään toimenpiteitä liikunnan ja urheilun edistämiseksi. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota varhaisiin vuosiin. Liikunnallinen elämäntapa opitaan usein jo varhaislapsuudessa ja pidän tärkeänä, että Liikkuva varhaiskasvatus –pilotti saadaan vakiinnutettua pysyväksi toimintamalliksi koko...
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen

Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen

Vanhustenhuollon tilanne on puhuttanut julkisuudessa viime kuukaudet. Olen seurannut asiaa melko läheltä omien isovanhempieni kautta. Ensin äidinäitini, joka liian myöhäisessä vaiheessa siirtyi palvelutaloon eikä enää pärjännyt siellä vaan joutui käytännössä heti sairaalaan vanhusten osastolle, jossa häntä ei kuntoutettu lainkaan. Sinne mennessään hän oli mieleltään skarppi, kroppa ei vaan toiminut. Vähitellen kaikki elintoiminnot hiipuivat ja hän sanoi itsekin olevansa ’’elävä kuollut’’. Kun ukkini oli poissa kotoa, paljastui mummini pitkälle edennyt alzheimer. Hän sai nopeasti diagnoosin ja paikan yksityisessä palvelutalossa. Siellä hän pärjäsi kohtuullisesti ja palvelusetelillä sai lisäpalveluita kaupungilta, mutta kun ongelmia oli, ei ollut todellakaan helppoa saada niihin muutosta. Viime vuonna hän kaatui ja joutui sairaalaan, missä todettiin, että hänen kuntonsa ei enää salli ilman ympärivuorokautista hoitoa. Nyt hän on säätiön omistamassa hoivakodissa, jossa asiat toistaiseksi ovat sujuneet hyvin. Kaikista näistä tarinoista olen oppinut, että valvonnan on toimittava nykyistä paremmin – ei voi olla niin, että laadunvalvonta on ainoastaan omaisten vastuulla. Toisekseen ei voida missään nimessä katsoa vain hoivakoteja, joista nyt on viime aikoina puhuttu – niissä on käytännössä elämänsä viimeisiä hetkiä, korkeintaan vuosia eläviä vanhuksia, joiden kunto myös vaihtelee merkittävästi. Osa on esimerkiksi muistisairaita, mutta pystyy liikkumaan ja syömään itse – osa vuodepotilaita, jotka tarvitsevat paljon apua. Tarvitsemme lisää resursseja valvontaan ja riittävät sanktiot laiminlyönneistä – jopa toimiluvan menetykset. Kuntien on kilpailutuksissaan vaadittava laatukriteereitä ja seurattava niiden toteutumista valvomalla sekä ennakkoilmattomalla että ilmoitetuilla käynneillä. Erityisesti tarvitaan niin sanottuja yllätystarkastuksia, jotka eivät ole etukäteen ilmoitettuja. Lainsäädäntöön on kirjattava kriteerit hoidon laadulle kaikkeen vanhustenhuoltoon. Suurimman osan hoivasta ja hoidosta toteuttavat hoitajat, mutta esimerkiksi kuntoutuksen ja liikuttamisen toteuttaa muu henkilökunta, kuten liikunnanohjaaja tai fysioterapeutti – siksi ei kannata sitoa hoitajamitotusta lakiin, sillä...
Perheet palveluiden keskiöön

Perheet palveluiden keskiöön

Kahden pienen lapsen äitinä ja kansanedustajana tasapainoilu työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi on minulle varsin tuttua. Tiedän, että yksi kadonnut kurahanska voi pistää koko perheen aamun aivan sekaisin. Niitä aamuja, joina juoksen töihin hikisenä ja muutaman minuutin myöhässä on, ja tulee pitkään olemaan enemmän, kuin niitä aamuja, joina joisin aamukahvini rauhassa ja olisin aamupalaverissa paikalla ensimmäisenä. Palo työelämään on monella pienen lapsen vanhemmalla kova, eikä sen tulisi olla tavoitteena ristiriidassa lapsiperhearjen kanssa. Siihen tarvitsemme kuitenkin tukea. Itselleni merkityksellistä on se, että tiedän työpäivän aikana lasteni saavan osakseen hyvää hoivaa ja laadukasta varhaiskasvatusta. Päiväkodissa on heille tärkeitä aikuisia, jotka tuntevat lapseni yksilöinä, ja joilla on aikaa kuunnella ja ohjata heitä. Voin jatkaa matkaani aamupalaveriin luottavaisin mielin. Kokoomus on tänään julkaissut eduskuntavaaliohjelmansa – perheiden palvelut ovat tärkeässä roolissa Mielestämme palvelut ovat olemassa ihmisiä varten. Meidän on rakennettava perheiden palveluita lasten ja heidän vanhempiensa tarpeista lähtien. Työn ja perheen yhteensovittamista on tuettava laadukkailla, joustavilla ja oikea-aikaisilla palveluilla, sekä kannustavalla tukipolitiikalla. Kokoomus haluaa, että perhevapaauudistus toteutetaan seuraavalla hallituskaudella. Vanhemmuuden vastuun on jakauduttava nykyistä tasaisemmin. Kannustavalla perhevapaamallilla edistetään isien oikeutta jäädä perhevapaille ja tuetaan tasa-arvoa työmarkkinoilla. Itse kannatan myös sitä, että voisimme tulevaisuudessa paikallisesti sopia joustavasta perhevapaiden käytöstä työnantajien kanssa. Esitämme, että esiopetus laajennetaan kaksivuotiseksi alkaen 5-vuotiaasta. Laadukas ja pedagoginen varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Varhaiskasvatus vaikuttaa positiivisesti myöhempään koulupolkuun, se tasaa tutkitusti sosioekonomisesta taustasta johtuvia eroja, sekä vahvistaa lapsen vuorovaikutustaitoja, ja niitä taitoja, joita kouluun mentäessä tarvitaan. Meille tärkeää on neuvoloiden ja päiväkotien saumaton yhteistyö. Yhteistyöllä vahvistetaan perheiden tukiverkkoa. Varmistetaan, että jokainen lapsi saa tukea ja riittäviä palveluita oikea-aikaisesti. Sujuva tiedonsiirto takaa sen, että pystymme tunnistamaan esimerkiksi erilaisia oppimisen haasteita jo varhaisessa vaiheessa. Varhaiskasvatukseen...