by Sari Multala | 30.03.2023 | Yleinen
Suomen hyvinvointia uhkaa liian vähäinen liikkuminen. Liikkumattomuus maksaa eri laskelmien mukaan esimerkiksi sairaus-, työkyvyttömyys- ja työpoissaoloina jopa seitsemän miljardia euroa. Tilanne on hälyttävä: Näköpiirissä on jo aika, jolloin kasvavia terveysmenoja on kustantamassa entistä pienempi ja huonokuntoisempi työväestö. Tutkimusten mukaan lähes puolet keski-ikäisistä ei vuonna 2040 pysty suoriutumaan normaaleista fyysisistä suorituksista, kuten kantamaan ostoksia tai nousemaan portaita. Lähes puolella lapsista fyysinen toimintakyky haittaa hyvinvointia. Varusmiesten paino nousee ja kestävyyskunto heikkenee. Nuorista vain kuusi prosenttia on hyvässä fyysisessä kunnossa. Liikkumattomuus on myös inhimillinen ongelma. Riittävä liikunta auttaa oppimaan ja pitää yllä hyvää mielenterveyttä. Hyvä toimintakyky on edellytys vanhusten hyvälle voinnille ja kotona asumiselle. Liikkumattomuuden kustannukset ovat pian jo niin suuret, ettei niitä ole varaa maksaa. Tästä pitäisi kaikkien puolueiden kiinnostua heti. Nyt käsissämme on paradoksi: Vaikka liikunnan tärkeys tiedetään, ei liikunta ole yhdenkään ministeriön prioriteetti. Ongelma tulee olemaan kuitenkin jokaisen: liikkumattomuus lisää sotemenoja, työkyky laskee, eikä eläkeikään asti jakseta. Muutokset eivät tapahdu itsestään, ne tehdään! Valtion liikunta- ja urheilupolitiikan koordinointia yli ministeriörajojen on vahvistettava, jotta liikkumisen edistämiseen oikeasti keskitytään. Liikuntapalveluiden alemman verokannan hyödyt pitää selvittää. Myös liikunnan vaikutusten arviointi on otettava osaksi lainsäädäntötyötä. Suomalaisten liikkumisen lisäämisen on oltava liikuntapolitiikan tärkein tavoite. Tärkeää olisi antaa jokaiselle edellytykset liikunnallisen elämäntavan syntymiseen. Lisätään pallo äitiyspakkaukseen ja neuvoloihin lisää perheliikuntaneuvontaa. Jatketaan liikkuva varhaiskasvatus ja liikkuva koulu -ohjelmia. Mahdollistetaan jokaiselle mieleinen liikuntaharrastus ja lisätään liikunnanohjausta, liikuntareseptejä ja elämäntapaneuvontaa terveydenhuoltoon, sekä kuntoutusta kotihoitoon. Lisätään liike seuraavalla hallituskaudella työlistan...
by Sari Multala | 27.03.2023 | Yleinen
Hyvinvointivaltio rakentuu osaamiselle, ahkeruudelle, työnteolle ja yrittäjyydelle. Ilman yrittäjiä ja yrityksiä meillä ei ole verotuloja eikä työpaikkoja. Suomessa on kuitenkin vähemmän yrityksiä kuin Euroopan maissa keskimäärin. Työnantajayritysten määrä ei ole kasvanut koko 2000-luvulla. Yhä harvempi yrittäjä työllistää muita kuin itsensä. Kokoomus ottaisi Suomen tavoitteeksi työnantajayritysten määrän kasvattaminen 90 000:sta 100 000:een ja 10–250 henkilöä työllistävien yritysten määrän 20 000:sta 25 000:een. Määrällinen tavoite ei ratkaise kaikkea, mutta ohjaa kysymään oikeita kysymyksiä: millainen maa Suomi on innostuneelle yrittäjälle? Yhteiskunta ei saa toimia estäjänä vaan mahdollistajana. Huolehditaan yrittäjien sosiaaliturvasta. Kokoomuksen yleistukimallissa joustavaan ja kannustavaan perusturvaan olisivat oikeutettuja myös itsensä työllistäjät sekä pienet yksinyrittäjät. Säilytetään yrittäjävähennys, joka auttaa erityisesti pienyrittäjiä. Yrittäjyys on aina hyppy uuteen, eikä laskeutuminen aina onnistu. Mahdollistetaan yritysten ja yrittäjien uusi alku. Elinkelpoisen yrityksen konkurssiin päätymisiä on estettävä uudistamalla yrityssaneerausmenettelyä toimivaksin väyläksi yritystoiminnan tervehdyttämiseksi. Mikäli yritys kuitenkin päätyy konkurssiin, on rehellisen yrittäjän päästävä konkurssin jälkeen nopeasti uuteen alkuun. Esimerkiksi viranomaisprosesseja tulee uudistaa niin, että konkurssi ei estä viranomaisrekistereihin pääsyä tai elinkeinoluvan saamista. Nyt on oikea aika rakentaa yrittäjämyönteistä...
by Sari Multala | 25.03.2023 | Yleinen
Itämeri jää usein ilmasto- ja metsäpuheen varjoon. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kuitenkin myös Itämereen rehevöittäen sitä nopeammin ja muuttaen meren lajistoa suppeammaksi. Meidän pitää kantaa vastuumme ilmastosta, vesistöistä ja luonnon monimuotoisuudesta. Olen purjehtijana kantanut huolta Itämerestä koko ikäni. Olen nähnyt muutoksen ja haluan toimia niin, että myös tulevat purjehtijasukupolvet saavat nauttia puhtaista vesistä. Jotta vielä jonain päivänä harrastussukeltajat näkisivät kunnolla eteensä. Seuraavalla vaalikaudella tulisi laatia vesistöjen suojeluun vapaaehtoisuuteen perustuva ohjelma Metso- ja Helmi-ohjelmien tapaan. Pilotoidaan lisäksi laaja-alaista järviruovikon niittoa Saaristomeren alueella mahdollistamalla laiteinvestoinnit, sujuvoittamalla luvitusta ja mahdollistetaan syntyneen biomassan jatkohyödyntäminen. Puututaan myös käsittelemättömän jäteveden ylijuoksutukseen. Pysäytetään Itämeren tilan heikkeneminen yhteistyöllä. Kun talvisin sade tulee yhä useammin vetenä, ravinnevalumat pahenevat entisestään. Maanviljelijöillä on halu toimia Itämeren hyväksi. Kipsin ja rakennekalkituksen sekä kuitujen käyttöä pelloilla on syytä vauhdittaa hankerahoituksella. Varmistetaan, että orgaaniset ravinteet ja etenkin lannan sisältämät ravinteet liikkuvat ylijäämäalueilta puutosalueille. Pidetään ravinteet pellossa ja hyödynnetään luonnon omia ekosysteemejä. Rahoitetaan vaikuttavampia toimia ja käännetään yhteiskuntamme toiminta Itämeripositiiviseksi. Pelastetaan Itämeri...
by Sari Multala | 23.03.2023 | Yleinen
Tutkimusten mukaan kulttuuri pidentää ikää, pienentää syrjäytymisriskiä ja rentouttaa. Musiikin tiedetään jopa korjaavan aivojen hermoverkkoja. Viimepäivien ”Kulttuuri on kallista luksusta” -kommentteja näyttää värittävän ymmärryksen puute kulttuurikentän moninaisuudesta. Suomalainen sivistys on rakennettu kulttuurin avulla. Se ei kuitenkaan ole pelkkä palvelu tai harrastamista. Kulttuuri on elinkeino, joka työllistää yli 120 000 ihmistä ja tuottaa yli 14 miljardia euroa. Kulttuuriala toipuu yhä koronapandemian jäljiltä ja yhteinen tehtävämme on saada se jälleen kukoistamaan. Vaikka julkisen talouden rahoituksen näkymät ovat huolestuttavat, taiteen ja kulttuurin resurssit on kyettävä turvaamaan. Sillä kulttuuriin sijoitetut eurot palaavat takaisin moninkertaisina.Kulttuuri tulee tunnistaa ja tunnustaa elinkeinona ja tukea sen kasvua ja vientiä. Tulevalla vaalikaudella kulttuurialalle pitää laatia poikkihallinnollinen kasvustrategia osana kulttuuripoliittista selontekoa. Taiteen ja kulttuurin resurssit on kyettävä turvaamaan. Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kulttuurin rahoituksen nostaminen prosenttiin. Samalla kulttuurialan kasvua pitää vauhdittaa sääntelyä purkamalla, sekä uusia rahoitus- ja kannustinmalleja kehittämällä. Samalla pitää huolehtia kulttuurin tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturva kuntoon. Kankea järjestelmämme ei huomioi riittävällä tavalla kulttuurialan pirstaleista ansaintalogiikkaa. Kulttuurialalle tyypilliset työnteon ja korvausten eri muodot ja kausiluonteisuus eivät saa rajoittaa oman ammatin harjoittamista tai tuottaa häiriöitä etuuksien maksuun. Yrittäjänä, palkansaajana ja apurahalla työskentelevät taiteilijat vakuutetaan tällä hetkellä useamman eläkelain mukaan, minkä vuoksi sosiaali- ja eläketurva jää pirstaleiseksi.Yhteiskunta voi myös osaltaan tukea ihmisten ja taiteen kohtaamista: Laajennetaan yksityishenkilöiden lahjoituksia koskeva verovähennysoikeus taiteeseen ja kulttuuriin, sekä vahvistetaan taiteen perusopetuksen saavutettavuutta.Kulttuuri kuuluu kaikille. Tapoja kokea kulttuuria on yhtä monta kuin on kulttuurista nauttijoitakin ja jokainen niistä on...
by Sari Multala | 22.03.2023 | Yleinen
Suomi on maailman onnellisin maa, ilmenee tuoreesta YK:n raportista. Turvallisuuden eteen on kuitenkin vielä tekemistä, sillä maailman turvallisimpien maiden listauksessa jäämme sijalle 14. Turvallisuus on hyvinvoinnin kivijalka. Ilman turvallisuutta meillä ei ole hyvää yhteiskuntaa, palveluja ja hyvinvointia. Suomessa on oltava turvallista rajoilla, kaduilla ja kodeissa. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja jengirikollisuuden nousu ovat osoittaneet, että turvallisuuteen vaikuttavissa tekijöissä voi tapahtua muutoksia nopeastikin. Nuorten, pitkälti maahanmuuttajataustaisten päätymiseen katujengeihin on puututtava niin kovilla kuin pehmeillä keinoilla. Kokoomus on esittänyt 12 kohdan listan, jolla ongelmaan voidaan puuttua. Tarvitaan mielekästä tekemistä ja lastensuojelun toimenpiteitä, mutta myös kovempia rangaistuksia ampuma-aserikoksista. Jotta erilaisiin uhkiin voidaan varautua, tarvitaan uutta ajattelua. Turvallisuushaasteita ja -uhkia ennaltaehkäistään varmistamalla arjen turvallisuus ja yhteiskuntarauha. Häiriötilanteisiin vastataan varmistamalla turvallisuuspalvelut ja avunsaanti. Samaan aikaan varaudutaan ja luodaan suunnitelmat vakavampien ja laajempien häiriöiden varalle. Onnistuminen vaatii vahvempaa koordinaatiota. Yhteistyön on toimittava ja tiedon on liikuttava. Turvallisuuden edistäminen on säädettävä nykyistä selkeämmin kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäväksi. Kun kokonaisturvallisuus on kunnossa, kestää yhteiskunta kaikki sen eteen tulevat haasteet ja ongelmat. Puolustuskyky pitää saada kuntoon kotona ja yhdessä muiden kanssa. Kiristynyt turvallisuustilanne edellyttää maanpuolustuksen ja sekä kotimaisen että eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamista. Euroopan on otettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan siitä huolimatta, että Nato on Euroopan tärkein turvallisuuden tuottaja. EU:n puolustusteollista yhteistyötä ja vahvistettava ja sotilaallista liikkuvuutta on parannettava. Turvallisuus ei ole vain puolustusta. Sähkö- ja kantaverkkoja on uudistettava ja kehitettävä, energiaomavaraisuutta ja ruokatuotantoa on vahvistettava, sekä lääkehuolto varmistettava. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut ja muut peruspalvelut on varmistettava myös häiriö- ja poikkeusoloissa. Mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon. Varmistetaan että Suomi säilyy turvallisena myös tuleville...
by Sari Multala | 17.03.2023 | Yleinen
Suomen haasteena on krooninen osaajapula. Eniten pulaa on ammatillisista osaajista. Yli puolet Suomalaisista yrityksistä tarvitsee eniten ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita työntekijöitä. Samalla jokaisesta nuorten ikäluokasta noin 15 prosenttia jää ilman toisen asteen tutkintoa. Koulutuksen keskeyttämistä toisella asteella on vähennettävä määrätietoisesti. Meidän täytyy varmistaa, että jokainen opiskelija saa ansaitsemansa ja lain edellyttämät henkilökohtaiset suunnitelmat. Jokaisella toiselle asteelle tulevalla on oltava jo peruskoulun päättäessään riittävät tiedot ja taidot opiskeluun toisella asteella. Tavoitteena ei voi olla vähempää kuin se, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon ja että entistä useampi nuori myös korkea-asteen tutkinnon. Ammatillisen koulutuksen merkitys on suuri myös osaamistason nostamisessa: puolet AMK-opiskelijoista tulee ammatillisen koulutuksen polkua. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen rahoitusta ei kuitenkaan saa asettaa vastakkain, Opetus- ja kulttuuriministeriön esittämää siirtoa ammatillisesta korkeakouluihin ei tule tehdä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei myöskään pidä jakaa oppivelvollisten ja jatkuvan oppimisen rahoitukseksi vaan rahoituksen on jatkossakin perustuttava myös vaikuttavuuteen ja työllistymiseen. Annetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjille työrauha toimeenpanna paitsi amisreformia, myös huolehtia oppivelvollisuusiän pidentämisen tuomista muutoksista. Samaan aikaan kun meillä on pulaa osaavasta työvoimasta ja avoimia työpaikkoja on yli 175 000, esimerkiksi tammikuussa Suomessa oli 258 000 työtöntä työnhakijaa. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia on luotava ja varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan työllistyäkseen. Ammatillisessa koulutuksessa tulee pitää kiinni osaamisperusteisuudesta – näin huolehditaan työelämässä tarvittavasta ammattitaidosta. Jatketaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä osaamisperustaisuuden pohjalta ja vahvassa yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena tulee olla auttaa kohtaanto-ongelman ratkaisussa. Aloituspaikkajaon tulee vastata työelämän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen merkitys osaamisen täydentämisessä tai alanvaihdossa on suuri. Yli puolet ammatillisen opiskelijoista on aikuisia. Tästä olen itse hyvä esimerkki. Suoritin ensin kauppatieteiden maisteriopinnot. Tultuani valituksi purjehduksen päävalmentajaksi, suoritin ammattivalmentajatutkinnon. Ammatillinen koulutus...
