Kokoomusedustajat: Kierrätystavoitteeseen pääseminen edellyttää uusia toimia

Kokoomusedustajat: Kierrätystavoitteeseen pääseminen edellyttää uusia toimia

Tiedote 24.1.2019 Kokoomuksen ympäristöedustajat Pauli Kiuru, Saara-Sofia Sirén, Sari Multala, Mari-Leena Talvitie ja Pia Kauma peräänkuuluttavat hallitukselta uusia toimia kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseksi. Hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on ollut nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysaste 50 %:iin. Tavoite ei näytä tosin toteutuvan nykyisillä toimilla. Edustajien mukaan kiinteistökohtaista ja alueellista keräysjärjestelmää voitaisiin laajentaa järjestämällä pientaloille korttelikeräys. ”Tarvitsemme kierrätykseen ja kiertotalouteen vielä uusia kierroksia, sillä kierrätyskelpoista materiaalia päätyy vielä varsin paljon polttoon. Korttelikeräyksen ideana on mahdollistaa jätteiden aiempaa tehokkaampi lajittelu taajamien pientaloalueilla ja siten edistää kierrättämistä. Korttelikeräyksestä on myönteisiä kokemuksia Ruotsissa järjestetyssä pilotista”, edustajat toteavat. Kokoomusedustajat kiittävät istuvaa hallitusta siitä, että se on toteuttanut useita kiertotalouden kokeiluja ja selvityksiä. Muun muassa viime syksynä julkaistiin muovitiekartta, jossa esitettiin mahdollisia askelmerkkejä muoviongelmaan. Samalla edustajat muistuttavat, että yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2016 vain hieman yli 40 prosenttia. EU:n jätedirektiivin tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 prosenttia vuonna 2025 ja 60 prosenttia vuonna 2030. Edustajat arvioivat, että jätelakia joudutaankin todennäköisesti tarkistamaan uudelleen lyhyen aikavälin päästä. Myös esimerkiksi siksi, että tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä.  Erilaiset selvitykset ovat ehdottaneet uusia ohjauskeinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkeiksi on nostettu jätteenpolton verottaminen, kunnallisten jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteiden kiristäminen sekä erilliskierrätysvelvoitteen säätäminen hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätteelle. ”Pientaloalueet muodostavat tällä hetkellä merkittävän haasteen kierrättämiselle. Nykyisin jätteiden lajittelu on pientaloalueilla usein mahdollista vain esimerkiksi suurempien kauppojen yhteydessä olevilla jätteen aluekeräyspisteillä. Tiedämme, että suomalaiset ovat valmiita tekemään ympäristötekoja. Meidän velvollisuutenamme on tehdä ympäristövalinnat ja kierrättäminen mahdollisimman helpoksi”, edustajat päättävät. Edustajat ovat jättäneet aiheesta kirjallisen...
Jatkuvasta oppimisesta uusi normaali

Jatkuvasta oppimisesta uusi normaali

Työelämän pirstaleisuus on tosiasia. Yritysten kasvun tulppana on usein osaavan työvoiman puute. Onneksi ongelmaan on jo tartuttu: Hyväksyimme tänään eduskunnassa yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muutokset, joiden tavoitteena on vahvistaa jokaisen kansalaisen oikeutta jatkuvaan oppimiseen ja oman osaamisen päivittämiseen. Tämä lakimuutos liittyy osaltaan valtioneuvoston aiemmin hyväksymään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 toimeenpanoon. Uudistus pitäää sisällään useita tärkeitä elementtejä: Jatkossa niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen tehtäväkenttään tule velvoite tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Tämä tasaa eroja maan sisällä käytäntöjen osalta ja vahvistaa yhdenvertaisuutta. Jatkossa korkeakoulujen olisi myös mahdollista järjestää tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta myös EU:n ja ETA-alueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille. Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksille mahdollisuutta ostaa työntekijöilleen tutkintoon johtavaa koulutusta. Nyt siis myös suomalaiselle tai virolaiselle rakennustyömiehelle voidaan maksaa vaikkapa rakennusmestarin koulutus kun se ennen on ollut mahdollista vain EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille kansalaisille. Tilauskoulutusta koskevat riskit on lainsäädännössä tiedostettu ja estetty. Esimerkiksi maksuja ei voi periä opiskelijalta. Toisekseen laki pitää sisällään kirjauksen, joka mukaan korkeakoulut eivät saa järjestää tilauskoulutusta, jos on ilmeistä, että koulutus tilataan siinä tarkoituksessa, että tilauskoulutukseen osallistuvat voisivat välttää normaalin opiskelijavalinnan. Tilauskoulutuksen järjestäminen pysyy jatkossakin korkeakoulujen omassa harkinnassa – kenenkään ei ole sitä pakko järjestää. Parhaimmillaan sillä voidaan kuitenkin tukea eri alueiden rakennemuutoksista aiheutuvaa nopean osaamistarpeen kysyntään vastaamista. Laeilla joustavoitetaan myös korkeakoulutukseen hakeutumista. Tämä helpottaa ilman opiskelupaikkaa jääneiden mahdollisuuksia päästä opiskelemaan vielä saman vuoden aikana. Lisäksi ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin vaadittaisiin jatkossa kolmen vuoden työkokemuksen sijaan kaksi. Työkokemusta aletaan laskea siitä, kun opiskelija on valmistunut alempaan ammattikorkeakoulututkintoon. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisääminen on tärkeää ja toimenpiteitä on jatkettava. Tänään hyväksytty laki on hyvä alku ja näillä keinoilla vahvistamme jokaisen oikeutta jatkuvaan osaamiseen kehittämiseen.   Sari...
Kokoomuksen sivistysedustajat iloitsevat lisäpanostuksista koulutukseen, lasten liikuntaan ja harrastustoimintaan

Kokoomuksen sivistysedustajat iloitsevat lisäpanostuksista koulutukseen, lasten liikuntaan ja harrastustoimintaan

Kokoomuksen sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä, että tiukoissa talousraameissa hallituksen ensi vuotta koskevaan valtion talousarvioesitykseen esitetään eduskunnan lisäpanostuksia koulutukseen ja sivistykseen. Kokoomuksen neuvottelijana valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa toimi kansanedustaja Raija Vahasalo. Valtiovarainvaliokunnan jaostot ovat tänään tehneet esityksensä ensi vuoden talousarviomäärärahoista Sivistys- ja tiedejaoston esityksen myötä liikkuva varhaiskasvatus –pilotti käynnistetään (1 milj.), perusopetuksen tasa-arvorahoitusta vahvistetaan (2 milj.), kerhotoiminnan määrärahat kaksinkertaistuvat (3 milj.) ja yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu säilyy nykytasolla (2 milj.). Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Tasa-arvorahoitus on ollut vaikuttava keino tukea erityisesti haasteellisilla alueilla toimivia kouluja. ’’Peruskoulujen tasa-arvoraha on tärkeä mahdollisuuksien tasa-arvon edellytysten luoja. Meillä on kasvava tarve positiiviselle erityiskohtelulle kouluissa ja päiväkodeissa ja päätöksellämme kasvattaa panostuksia tasa-arvoon parannamme koulujen edellytyksiä turvata kaikkien oikeus oppimiseen”, toteaa Raija Vahasalo. Eduskunnan käsittelyssä olevassa liikuntapoliittisessa selonteossa yhdeksi toimenpiteeksi on nostettu Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen varhaiskasvatukseen. ’’Liikuntatottumukset muotoutuvat jo varhaislapsuudessa. Siksi on tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa varmistetaan liikuntasuositusten toteutuminen ja mahdollistetaan kaikille lapsille liikunnallisen elämäntavan edellytykset. On todella hienoa, että Liikkuva varhaiskasvatus -pilotti saadaan käyntiin jo ensi vuonna’’, iloitsee sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sari Multala Kerhotoiminnalla on positiivisia vaikutuksia lasten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien turvaamisessa. Harrastusmahdollisuudet ovat tehokas keino katkaista lasten ja nuorten syrjäytymistä. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti ne lapset, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös mittava mahdollisuus edistää pienten koululaisten liikuntaa ja ovat osa liikkuvaa koulua. Liikunta edistää lasten oppimista ja hyvinvointia. ”Lapset kokevat kerhotoiminnassa osallisuuden ja oppimisen kokemuksia. Kerhotoiminnalla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja varmistaa,...
Kokoomuksen sivistysedustajat: Demarien koulutuslupausten menoarviot eivät täsmää

Kokoomuksen sivistysedustajat: Demarien koulutuslupausten menoarviot eivät täsmää

Tällä viikolla eduskunnassa käsitellään oppositiopuolueiden varjobudjetteja. Kokoomuksen sivistysvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat Sari Multala, Raija Vahasalo ja Sari Sarkomaa ihmettelevät sosiaalidemokraattien varjobudjetissa esitettyjä kustannusarvioita erityisesti oppivelvollisuuden pidentämisen osalta. Uudistuksen hinnaksi ensimmäisenä vuonna on arvioitu 20 miljoonaa euroa. Kansanedustaja Sari Multalan mielestä tämä on räikeää menojen aliarvioimista. ”Oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle ja maksuttomat oppimateriaalit ovat kallis paukku. En ymmärrä, millä laskentakaavalla demarit saisivat kaiken tämän tehtyä 20 miljoonalla. Esimerkiksi Kuntaliitto on laskelmissaan arvioinut, että pelkät oppimateriaalit maksaisivat 114 miljoonaa. Vaikka ensimmäisenä vuonna kustannuksia tulisikin vain syyslukukaudelta, saa mielikuvitus olla melkoisella laukalla tällaisia 20 miljoonan arvioita annettaessa”, Multala toteaa. Edustajat tekevät myös yleisen huomion siitä, että SDP ylimitoittaa varjobudjetissaan tulot ja alimitoittaa menot. Ero on huomattava verrattuna myös muihin varjobudjetteihin. Vasemmistoliiton varjobudjetissa pelkän maksuttoman toisen asteen hintalapuksi arvioitiin 85 miljoonaa ja vihreiden versiossa 80 miljoonaa euroa. ”Tässä tehdään katteettomia lupauksia. Jälleen kerran Demarit olisivat rahoittamassa mittavia menolisäyksiään muun muassa Sitralta ja Suomen Pankilta sekä ylimitoittamalla harmaan talouden torjunnasta saatavat tulot. Varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn on välttämätöntä panostaa ja löytää uusia ratkaisuja, mutta myös menoarviot on silloin tehtävä huolella. Tyhjiä, mielikuvitusrahoitukselle perustuvia lupauksia on aivan turhaa ja vastuutonta antaa”, arvioi Raija Vahasalo. Kokoomusedustajat suhtautuvat varauksella demarien esitykseen mekaanisesta oppivelvollisuuden pidentämisestä. Multala, Vahasalo ja Sarkomaa painottavat, liikenevät panostukset tarvitaan nyt varhaiskasvatukseen ja peruskouluun sekä lasten ja nuorten tukemiseen koko koulutien ajan. On pidettävä huoli siitä, etteivät nuoret jää yksin ja kaikki pysyvät mukana. Nyt näin ei tapahdu. ”Jokainen lapsi ja nuori on kohdattava yksilönä. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, eikä oppivelvollisuuden pidentäminen loppupäästä ole oikea lääke syrjäytymisongelmaan. Ongelmiin on puututtava mahdollisimman varhain, jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Lapset ja nuoret tarvitsevat entistä enemmän myös moniammatillista...
Asunnottomuus ei ole oma valinta

Asunnottomuus ei ole oma valinta

Tällä viikolla vietettiin asunnottomien yötä YK:n kansainvälisenä päivänä köyhyyden poistamiseksi. Asunnottomien yö oli keskiviikkona, mutta asunnottomille se yö on joka yö. Asunnottomuus on yksi keskeisimpiä Suomessa ratkaistavia ongelmia. Asunnottomuus on seurausta niistä tilanteista, joissa turvaverkot pettävät. Suomi on kuitenkin ainoita Euroopan maita, jossa asunnottomuus on viime vuosina laskenut. Asunnottomuus ei ole ihmisen oma valinta. Kenenkään ei tulisi joutua viettämään öitään ulkona vasten tahtoaan, ja jokaisella tulee olla oikeus kotiin. Oma asunto luo luottamusta tulevaisuuteen, ja on usein ensimmäinen osa kestävässä elämänhallinnassa. Mielenterveyden ongelmien, päihteiden käytön ja elämänhallinnan haasteista seuraa usein maksuhäiriöitä, asunnottomuutta ja syrjäytymistä. Asunnon saaminen onkin usein ratkaiseva ensimmäinen askel niin esimerkiksi päihderiippuvuuden kuin mielenterveysongelman hoidossa. Meillä on käytössämme keinoja asunnottomuuden vähentämiseksi. Hallitus on päättänyt, että asunnottomuus pyritään puolittamaan neljän seuraavan vuoden aikana. Tavoite on tärkeä ja tarvitsemme kunnianhimoisia toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Esimerkiksi välivuokrausmalli on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi vähentää asunnottomuutta. Tätä on myös syytä jatkaa. Välivuokrausmallissa yksityinen asunnonomistaja voi vuokrata asuntonsa yleishyödylliselle organisaatiolle, joka jälleenvuokraa sen asunnottomalle. Välivuokrausmallin hyötynä on se, että asuntoja saadaan nopeasti ohjattua tarvitseville. Asunnot ovat jo olemassa ja hajautuneena vuokra-asuntokantaan. Tarvitsemme satsauksia lyhytaikaiseen hätämajoitukseen. Keskeistä on myös olemassa olevien valtion tukemien asuntojen ohjaaminen eniten apua tarvitseville. Esimerkiksi asunto ensin –periaate on onnistunut vähentämään asunnottomuutta kaupungeissa. Elämänhallintaa on vaikea saada kuntoon, jos ei ole pysyvää asuntoa. Asunnottomuuden torjunta edellyttää laajaa ennaltaehkäisyä ja puuttumista sen juurisyihin. Luottotietohäiriöt ovat keskeinen syy joutua asunnottomaksi. Kaikkein vaikeimmin asutettavien ryhmään kuuluvat juurikin ne, joilla on toistuvia maksuhäiriömerkintöjä. Jos tuloja ei ole ja luottotiedot ovat menneet, on tilannetta vaikea korjata. Onkin hienoa, että tällä hallituskaudella oikeusministeri Antti Häkkänen on kiinnittänyt huomiota kasvavaan ylivelkaantumisongelmaan suitsemalla pikavippejä, parantamalla neuvontapalveluita ja suunnittelemalla positiivista luottotietorekisteriä....
Budjettiriihessä panoksia tutkimukseen ja apua Itämeren tilanteeseen

Budjettiriihessä panoksia tutkimukseen ja apua Itämeren tilanteeseen

Vuoden 2019 talousarvio tulee olemaan tämän hallituksen viimeinen. Hallitusohjelman kunnianhimoinen tavoite työllisyysasteen nostamisesta on jo saavutettu. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä vasta lähemmäs 80% työllisyysasteella voimme säilyttää nykyisentasoiset hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot. Vaikka jälleen budjettiriihessä päätettiin lisätoimenpiteitä työllisyyden nostamiseksi, lisää tarvitaan. Osaavan työvoiman saatavuus alkaa jo nyt olla talouskasvun pullonkaula ja avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät parhaalla mahdollisella tavalla kohtaa. Siksi oli ensiarvoisen tärkeää, että budjettiriihessä kohdennettiin panoksia koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Ensi vuonna tutkimukseen ja kehitystoimintaan tehdään pysyvä 112 miljoonan euron määrärahatason korotus. Panostamalla tutkimukseen, tieteen tekemisen edellytyksiin ja tutkijoiden työhön panostamme samalla tulevaisuuteen ja hyvinvointiin. Suomen Akatemian myöntövaltuutta nostetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla. Tämä määräraha kohdennetaan erityisesti nuorten tutkijoiden työn tukemiseen, sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja uudistumiskyvyn vahvistamiseen. Huippututkimusta ei synny tyhjästä ilman vahvaa perustaa. Meidän on pidettävä huoli siitä, että tutkijoilla on riittävät taloudelliset edellytykset tärkeän työnsä tekemiseen. Erityisesti nuorten, tutkijauransa alussa olevien tieteentekijöiden tukemiseen oli nyt tärkeää saada taloudellista lisävoimaa. Jatkuva epävarmuus työn jatkuvuudesta ei edistä tieteen ja innovaatiotoiminnan kehittymistä tai luovan tutkimustyön tekemistä ylipäätään. Myös ammattikorkeakouluissa tehtävää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tuetaan 5 miljoonalla eurolla. Lisäksi Business Finlandin yrityslähtöisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan myöntövaltuuksiin lisätään 69 miljoonaa euroa. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on saamassa 7 miljoonan euron lisärahoituksen, ja valtion tutkimusrahoitukseen yliopistosairaaloissa lisätään 6 miljoonaa euroa. Yliopistosairaaloiden tutkimusrahoitus pysyy näin ollen tämän vuoden tasolla. Osaajapulaa helpotetaan myös lisäämällä 20 miljoonaa euroa toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen. Määrärahoja kohdennetaan muun muassa työttömien koulutukseen, maahanmuuttajien kielikoulutukseen, uuden lukiolain toimeenpanoon ja ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoon. Lisäksi syksyn aikana eduskuntaan tulee useita lakiehdotuksia, joilla mahdollistetaan nopeat täydennys-, lisä, ja muuntokoulutukset nykyistä joustavammin. Koulutuksen periytyvyys on edelleen yksi...