by Sakari Rokkanen | 07.11.2015 | Yleinen
Viime yönä on hallituspuolueiden kesken sovittu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Sopu syntyi pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen, ja tulos on kompromissi. Sote-palvelut järjestetään tulevaisuudessa 15 alueella. Kuitenkin lisäksi tulee 18 itsehallintoaluetta, joista kolme järjestävät sote-palvelunsa yhteistyössä toisen alueen kanssa. Itsehallintoalueiden tarkemmista tehtävistä ja tehtävien rajauksista tiedotetaan tarkemmin jatkovalmistelun yhteydessä. Kompromissi 18 itsehallintoalueesta ja 15 sote-alueesta on enemmän, kuin mikä olisi ollut optimaalista. Hyvää on kuitenkin se, kansalaisten yhtäläinen oikeus laadukkaisiin palveluihin asetettiin etusijalle. Alueita tarkastellaan palveluiden tasapuolisen palveluntarjonnan mahdollisuuksien perusteella ja jos joku alue ei kykene järjestämään sote-palveluitaan, yhdistetään se toiseen alueeseen. Suomalaiset saavat tulevaisuudessa valita vapaasti palvelunsa Erittäin hyvä asia on se, että päätöksen myötä suomalaiset saavat tulevaisuudessa valita vapaasti palvelunsa. Valinnanvapaus tarkoittaa, että jokainen voi itse valita parhaaksi katsomansa vaihtoehdon julkisista ja yksityisistä palveluntuottajista. Aikaisemmin valinvapaus on lähinnä ollut mahdollista vain yksityisen vakuutuksen ottaneille tai työterveyden asiakkaille. Nyt valinnanvapaus laajennetaan Kokoomuksen aloitteesta koskemaan kaikkia. Valinnanvapaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että palvelut yksityistetään vaan, että vahvan julkisen palveluntuottajan lisäksi tuodaan rinnalle yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Tuottajien välisen kilpailun avulla kustannusten nousu voidaan pitää kurissa ja myös palveluiden laatu paranee ihmisten valitessa itse palveluidensa tuottajat. Toinen tärkeä asia kustannusten nousun hillinnässä on jatkovalmistelussa tarkentuva rahoitusratkaisu. Vaakakupissa painoivat tällä kertaa enemmän se, että halusimme ratkaisun ja viedä eteenpäin tätä ja muita tärkeitä rakenteellisia uudistuksia yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa Suomen ja suomalaisten eduksi. Tämä on kuitenkin vasta sote-ratkaisun pohja – jatkovalmistelun tärkeyttä ei voi korostaa...
by Sakari Rokkanen | 29.09.2015 | Yleinen
Hallitus tekee suomalaisen koulutuksen historiaa. Se on päättänyt lisätä liikuntaa koulupäiviin ja panostaa 21 miljoonaa euroa liikunnan lisäämiseen. Liikunta ja uudet oppimisympäristöt ovat hyviä keinoja syrjäytymisen ehkäisyssä ja yhteisöllisyyden lisäämisessä. Lisäksi, jos toteutuksessa onnistutaan niin, että liikkuvampi arki jää pysyväksi toimintatavaksi, saamme aikaan kuntien sosiaali- ja terveysmenoihin huomattavia säästöjä. Ei tule myöskään unohtaa liikunnan merkitystä maahanmuuttajien hyvinvointiin, kotoutumiseen ja sopeutumiseen. Tällä hetkellä väestön ja etenkin poliitikkojen puheet ja huolenaiheet liikkuvat aivan muualla kuin koululaisissa. Painavien ajankohtaisten aiheiden alle on jäänyt hallituksen hyvät aikeet uudistaa yhteiskuntamme rakenteita ja sen sisällä koulutusta. Liikkuminen parantaa oppimista. Se lisää osallisuutta ja edistää hyvinvointia. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että tämä kärkihanke ymmärretään laajasti ja huomioidaan koko oppimispolulla, myös varhaiskasvatuksessa ja korkea-asteella. Koululiikunnan lisäksi liikunnan on tultava osaksi ihan kaikkea opetusta Suomen koulutusjärjestelmä on maailman parhaimpia ja se tavoittaa myös kattavasti väestömme. Koululla on myös suuri valta vaikuttaa yhteiskunnan jäsenten tuleviin elintapoihin ja tottumuksiin. Opettajien jatkuva kouluttaminen, hyvien käytäntöjen ja uusimman tiedon jakaminen on avainasemassa. Parhaat ideathan kehittyvät kuitenkin käytännön työssä. Myös oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua uusien liikkumismuotojen kehittämiseen. Koululiikunnan lisäksi liikunnan on tultava osaksi ihan kaikkea opetusta. Liikkuva koulu –hankkeesta on kokemuksia jo viiden vuoden ajalta ja hankkeessa on tänä päivänä yli 1000 koulua mukana. Nyt tämä työ tulee toivottavasti rikastuttamaan kaikkien suomalaisten koululaisten elämää. Liikkuvan koulun periaate on, että jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Aiemmin tänä vuonna on julkaistu kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi. Istumisen todennetut terveyshaitat vähenevät lasten ja nuorten osalta oppituntien uudelleen suunnittelulla ja liikkumista suosivia käytäntöjä lisäämällä. Koulupäivän aikainen liikunta on todettu edistävän kouluviihtyvyyttä ja edistävän työrauhaa koulussa. Liikunnan lisääminen kouluihin on hyvä alku. Liikunta pitää tuoda osaksi...
by Sakari Rokkanen | 29.06.2015 | Yleinen
Viime viikolla eduskunnan lähetekeskustelussa oli kansalaisaloite päivystysasetuksen muuttamisesta synnytyssairaaloissa. Aloite tähtää siihen, että pieniä synnytysyksiköitä ei tarvitsisi lakkauttaa. Tämä aloite on erittäin tervetullut ja tulee varmasti liittymään laajempaankin keskusteluun sote-uudistuksesta. Synnytys on tapahtumana arvaamaton ja etenkin ensikertalaiselle pelottavakin kokemus. Etukäteen on mahdotonta tietää, miten synnytys etenee, milloin tulisi lähteä sairaalaan, miten koviksi kivut yltyvät ja millaista apua synnyttäjä ja syntyvä lapsi tarvitsee. Ymmärrän erittäin hyvin epävarmuuden ja pelot siitä, mitä tapahtuu, jos synnytyssairaaloita lakkautetaan ja välimatkat kasvavat. Supistelujen ollessa kovia, ei pitkän matkan kulkeminen ole kenenkään toiveissa, saati se, ettei ehdi perille asti. Synnyttäjiä ohjeistetaan olemaan kotona mahdollisimman kauan ja usein tämä onkin perusteltua. Välillä kuitenkin käy niin, että sairaalaan ei ehditä riittävän ajoissa ja lapsi syntyy matkalle. Omasta ensisynnytyksestäni on nyt vajaat kaksi vuotta aikaa. Vaikka jännitin etukäteen juuri sairaalaan pääsyn aikaisuutta, jälkikäteen se murhe tuntui turhalta. Vaikka synnytys on luonnollinen tapahtuma, liittyy siihen edelleenkin paljon riskejä. Synnyttäessäni esikoiseni Kätilöopiston Sairaalassa tunsin oloni luottavaiseksi – mitä tahansa olisikin tapahtunut, olin pätevien ammattilaisten ohjauksessa. Arvostukseni kätilöitä kohtaan nousi korkealle heidän rauhallisen ammattitaitoisen työotteensa vuoksi. Synnytykseni sujui (asiaan kuuluvista kivuista huolimatta) hyvin. Kaikilla ei kuitenkaan näin ole. Siksi ensiarvoisen tärkeää synnytyssairaalaverkkoa pohdittaessa on mielestäni synnyttävien äitien ja syntyvien lasten paras mahdollinen hoito. Ensiarvoisen tärkeää synnytyssairaalaverkkoa pohdittaessa on synnyttävien äitien ja syntyvien lasten paras mahdollinen hoito On tärkeää, että päivystävät lääkärit päivystävät sairaalassa. Alle 2500 gramman painoisina syntyneiden kuolleisuus on 0,2 prosenttiyksikköä pienempi verrattuna sairaaloihin, joissa lääkärit päivystävät kotonaan. Ero johtuu etenkin hätäsektioista: sairaalapäivystyssairaaloissa kuolee 1,6% hätäsektioilla syntyneistä, mutta kotipäivystyssairaaloissa jopa 4%. Lisäksi vain riittävän suuri synnytysmäärä (vähintään 1000 synnytystä vuodessa) antaa selvitysten mukaan mahdollisuuden kehittää henkilöstön erityisosaamista riittävälle tasolle hätä-...
by Sakari Rokkanen | 28.05.2015 | Yleinen
Eilen julkistettiin tulevan hallituksen strateginen ohjelma ”Ratkaisujen Suomi”. Paperilla on nyt yhteiset tavoitteet ja toimenpiteistä jatketaan neuvotteluja kun ensin saadaan hallitus muodostettua. Strateginen ohjelma on toimintatapana ihan uusi ja lopputulos -36-sivuinen tavoiteohjelma- herättää vielä paljon kysymyksiä. Tässä vaiheessa neuvotteluja on kuitenkin saatu suuret linjat ratkaistua. Puhutaan suurista summista: hallitus sitoutuu 10 miljardin sopeutuksiin eli säästöihin ja rakenteellisia uudistuksia koskevien päätösten tekemiseen. Lisäpanostuksista on sovittu ainoastaan tiestön korjausrahojen osalta – jäljellä olevasta miljardista sovitaan hallituksen muodostamisen jälkeen. Seuraavina päivinä tullaan hallitusohjelmaa ruotimaan julkisuudessa sen viimeistä pilkkua myöten ja samalla eduskunnassa päätetään hallituksen muodostamisesta. Ohjelma on kaikille uusi ja siinä riittää pureskeltavaa. Siinä on visio, siinä on tilannekuva ja siinä on poliittiset linjaukset tulevalle neljälle vuodelle. Visiossa on hienoja sanoja, kuten vapaus, vastuu, luottamus, kunnioitus ja tavoitteena siintää avoin ja kansainvälinen maa, jossa kannustetaan luovuuteen ja uteliaisuuteen ja jossa saa myös epäonnistua. Tilannekuva on hyvin realistinen ja painottaa oikeita asioita: uudistumisen tarvetta, kilpailukykyä, tasa-arvoa ja avoimuutta. Linjausten osalta ohjelma on rehellinen: sanotaan suoraan, että sopeutustoimet tulevat koskettamaan kaikkia, mutta toisaalta myös, että ”kenenkään palkkaverotus ei kiristy” ja ”velaksi eläminen lopetetaan”. Uutta ja kekseliästä on myös työmarkkinajärjestöjen sitouttaminen yhteiseen projektiin: ilman yhteiskuntasopimusta ja maltillista palkkaratkaisua hallitus joutuu tekemään 1.5 miljardin ehdolliset säästöt ja veronkorotukset. Nämä sisältävät vieläkin vaikeampia asioita kuin jo nyt toteutettavat säästöt. Hallituksen tärkein tavoite on nostaa työllisyysastetta ja purkaa kannustinloukkuja. Hallituksen tärkein tavoite on nostaa työllisyysastetta ja purkaa kannustinloukkuja. Suomessa onkin ihan liian pitkään kasvatettu sosiaaliturvaa siihen suuntaan, että se jopa estää työn vastaanottamisen. Hallituksen päätökset kajota työttömyysturvaan tulevat varmasti saamaan paljon arvostelua. Toimien tavoitteena on kuitenkin luoda edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle ja tätä kautta parantaa työttömien mahdollisuuksia...
by Sakari Rokkanen | 24.04.2015 | Yleinen
Haluan kiittää lämpimästi kaikkia minua äänestäneitä luottamuksesta. Sain tarkastuslaskennan jälkeen yhteensä 6118 ääntä. Pyrin parhaani mukaan olemaan osoittamanne luottamuksen arvoinen. Vaali-iltana olo oli pienestä jännityksestä huolimatta levollinen: olimme tehneet kaiken sen, minkä pystyimme. Olen todella kiitollinen kaikesta saamastani tuesta ja erityisesti siitä, että ystäväni, tuttuni ja kampanjan aikana tutuiksi tulleet ihmiset tekivät hurjasti töitä valintani eteen. Kampanjan aikana sain tavata satoja, jollei jopa tuhansia ihmisiä. Jokainen kohtaaminen oli arvokas ja antoi ajattelemisen aihetta. Vaikka kampanja-aika oli myös rankkaa, siitä jäävät muistot ovat hyvin positiivisia. Kampanjassani jaettiin n. 140 000 esitettä, kävin yli sadassa tapahtumassa, seisottiin makkaragrillillä räntäsateessa ja auringossa toreilla. Nyt edessä on vauhdikas siirtyminen purjehduksen parista kansanedustajaksi. Tekemisestä ei ole puutetta nyt vaalien jälkeenkään ja aikataulut muuttuvat nopeasti. Odotan innokkaasti tulevaa työtäni ja uudenlaisia haasteita ja työkavereitani. Tänään oli eduskuntaryhmämme järjestäytymiskokous. Varsinainen työ alkaa ensi viikolla maanantaina valtakirjojen tarkastuksella. Pienestä organisaatiosta siirryn tekemään töitä aika paljon isompaan tavoitteena tehdä yhdessä muiden kanssa Suomesta entistä parempi paikka meille kaikille. Kiitollisin terveisin,...
