Mistä koulutettu henkilökunta täyttämään tulevaisuuden hoitajatarve?

Suomen väestö ikääntyy ennennäkemätöntä tahtia. Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa yli yhdeksäänsataan tuhanteen. Ikääntyvä väestö tarvitsee myös hoitajia. Hallitus antoi tällä viikolla esityksen henkilöstömitoituksen kirjaamisesta lakiin ympärivuorokautiseen hoivaan. Tämä lisää tarvetta uusille hoitajille entisestään. Seuraavien kymmenen vuoden aikana on tarve rekrytoida ikäihmisten palveluihin noin 45 000 hoitajaa lisää. Väestön vanhenemisesta ja tästä johtuvan palvelutarpeen kasvusta johtuvan lisähenkilöstön päälle tarvitsemme yli 4 400 työntekijää ympärivuorokautiseen hoitoon. Lisäkoulutustarpeemme on siis huomattava, kymmeniä tuhansia hoitajia seuraavien vuosien aikana. Jotta hoitajia on riittävästi niin kotihoitoon kuin ympärivuorokautiseen hoitoon, tarvitsemme suunnitelman ja rahoituksen koulutusmäärien lisäämiseen. Ammattilaisia vanhus- ja hoivapalveluihin ei valmistu tarvittavaa määrää tälläkään hetkellä. Esimerkiksi lähihoitajaopintoihin hakeneiden määrä on laskenut yli 4 500 hakijalla viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi Keva arvioi, että hoitoalalta jäisi 14 000 työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että lähihoitajien koulutukseen tarvittaisiin lakiesityksen vuoksi 148 miljoonan euron määräaikainen lisäpanostus vuosille 2020-2024. Henkilöstömitoituksen toteutumisen sairaanhoitajien osalta voidaan arvioida edellyttävän vielä 526 uutta aloituspaikkaa vuosina 2020-2023. Sairaanhoitajien lisäkoulutuksen kustannusarvio on 14,7 miljoonaa euroa. Koulutusmäärien nostaminen on aloitettava heti. Aikooko hallitus antaa lisätalousarvioesityksen, jossa lisätään rahoitusta hoito- ja hoiva-alan koulutukseen ja aloituspaikkoihin? Huomioidaanko lisähenkilöstön tarve korkeakoulujen neuvotteluissa kevään aikana? Miten tämä toteutetaan ilman, että koulutuspaikat eivät vähene muilta koulutusaloilta? Jätin perjantaina yhdessä usean kokoomuslaisen kansanedustajan kanssa asiasta kirjallisen kysymyksen.   Lisätiedot: Sari Multala p. 09 432 3101,...
Kansanedustaja Sari Multala: Valvonnalla vahvistetaan luottamusta laadukkaiden palveluiden toteutumiseen

Kansanedustaja Sari Multala: Valvonnalla vahvistetaan luottamusta laadukkaiden palveluiden toteutumiseen

  Tiedote 26.2.2019 Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala on tyytyväinen hallituksen lisätalousarvioesitykseen, joka sisältää lukuisia tärkeitä panostuksia hoivapalveluiden valvonnan parantamiseksi. Vanhusten ja vammaisten palvelujen ohjauksen ja valvonnan vahvistamiseen suunnattaisiin 720 000 euroa ja eduskunnan oikeusasiamiehen suorittamaa vanhusten oikeuksien valvontaa vahvistettaisiin 350 000 eurolla. Myös varhaiskasvatuksen valvontaresursseja vahvistettaisiin hallituksen lisätalousarviossa yhteensä 350 000 euron määrärahalisäyksellä. ”Hoivapalveluissa ilmenneet väärinkäytökset ja laiminlyönnit ovat kautta linjan tuomittavia ja niihin on pystyttävä puuttumaan. Esimerkiksi kasvukeskuksissa paine vanhuspalveluiden ja varhaiskasvatuspaikkojen lisäämiselle on ollut kovaa, joten on hyvä, että hallitus nyt varmistaa lisäresursoinnin kautta, että valvonta pysyy kasvaneen palvelutarjonnan perässä”, Multala sanoo. ”Päiväkodeissa pienten lasten vanhempien on voitava luottaa siihen, että heidän lapsensa saavat parasta ja laadukkainta mahdollista varhaiskasvatusta. Uuteen varhaiskasvatuslakiin kirjatut vaatimukset palveluiden laadusta ovat varsin selkeät ja lakia tulee kaikkien toimijoiden noudattaa”, Multala jatkaa. Päiväkodin vastuulla on taata se, että laissa säädettyä henkilöstömitoitusta noudatetaan. Valvonnasta päävastuussa ovat kunnat ja aluehallintovirastot, sekä viimekädessä Valvira. Kunnilla ja aluehallintovirastoilla on tarvittaessa mahdollisuus määrätä uhkasakon nojalla puutteet korjattavaksi tai keskeyttää laiminlyönteihin syyllistyneen päiväkodin toiminta kokonaan. ”Henkilöstömitoituksen jatkuva alittaminen päivähoidossa ei ole uuden varhaiskasvatuslain mukaan missään nimessä sallittua. Sivistysvaliokunta on lain valmistelun yhteydessä linjannut hallituksen esityksen tulkintaa siten, että henkilöstömitoituksesta poikkeaminen ei voi olla jatkuvaa eikä päivittäistä, vaan sen tulee olla luonteeltaan lyhytaikaista ja satunnaista. Jos käytäntö toimintayksikössä on muu kuin tämä, niin siihen tulee valvonnassa puuttua”, Multala linjaa. Multala painottaa myös kuntien ja yksityisten toimijoiden ohjausta ja neuvontaa varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseksi. ”Valvontaa vahvistamalla voidaan lisätä ihmisten luottamusta siihen, että palvelut toteutuvat asianmukaisesti, mutta lisäämällä valvovan viranomaisen resursseja voidaan myös tehostaa toimijoiden neuvontaa ja ohjausta, ja siten ennaltaehkäistä ongelmatilanteiden syntymistä”, Multala sanoo.   Lisätietoja Sari Multala puh. 040 531...