Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen

Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen

Vanhustenhuollon tilanne on puhuttanut julkisuudessa viime kuukaudet. Olen seurannut asiaa melko läheltä omien isovanhempieni kautta. Ensin äidinäitini, joka liian myöhäisessä vaiheessa siirtyi palvelutaloon eikä enää pärjännyt siellä vaan joutui käytännössä heti sairaalaan vanhusten osastolle, jossa häntä ei kuntoutettu lainkaan. Sinne mennessään hän oli mieleltään skarppi, kroppa ei vaan toiminut. Vähitellen kaikki elintoiminnot hiipuivat ja hän sanoi itsekin olevansa ’’elävä kuollut’’. Kun ukkini oli poissa kotoa, paljastui mummini pitkälle edennyt alzheimer. Hän sai nopeasti diagnoosin ja paikan yksityisessä palvelutalossa. Siellä hän pärjäsi kohtuullisesti ja palvelusetelillä sai lisäpalveluita kaupungilta, mutta kun ongelmia oli, ei ollut todellakaan helppoa saada niihin muutosta. Viime vuonna hän kaatui ja joutui sairaalaan, missä todettiin, että hänen kuntonsa ei enää salli ilman ympärivuorokautista hoitoa. Nyt hän on säätiön omistamassa hoivakodissa, jossa asiat toistaiseksi ovat sujuneet hyvin. Kaikista näistä tarinoista olen oppinut, että valvonnan on toimittava nykyistä paremmin – ei voi olla niin, että laadunvalvonta on ainoastaan omaisten vastuulla. Toisekseen ei voida missään nimessä katsoa vain hoivakoteja, joista nyt on viime aikoina puhuttu – niissä on käytännössä elämänsä viimeisiä hetkiä, korkeintaan vuosia eläviä vanhuksia, joiden kunto myös vaihtelee merkittävästi. Osa on esimerkiksi muistisairaita, mutta pystyy liikkumaan ja syömään itse – osa vuodepotilaita, jotka tarvitsevat paljon apua. Tarvitsemme lisää resursseja valvontaan ja riittävät sanktiot laiminlyönneistä – jopa toimiluvan menetykset. Kuntien on kilpailutuksissaan vaadittava laatukriteereitä ja seurattava niiden toteutumista valvomalla sekä ennakkoilmattomalla että ilmoitetuilla käynneillä. Erityisesti tarvitaan niin sanottuja yllätystarkastuksia, jotka eivät ole etukäteen ilmoitettuja. Lainsäädäntöön on kirjattava kriteerit hoidon laadulle kaikkeen vanhustenhuoltoon. Suurimman osan hoivasta ja hoidosta toteuttavat hoitajat, mutta esimerkiksi kuntoutuksen ja liikuttamisen toteuttaa muu henkilökunta, kuten liikunnanohjaaja tai fysioterapeutti – siksi ei kannata sitoa hoitajamitotusta lakiin, sillä...
Perheet palveluiden keskiöön

Perheet palveluiden keskiöön

Kahden pienen lapsen äitinä ja kansanedustajana tasapainoilu työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi on minulle varsin tuttua. Tiedän, että yksi kadonnut kurahanska voi pistää koko perheen aamun aivan sekaisin. Niitä aamuja, joina juoksen töihin hikisenä ja muutaman minuutin myöhässä on, ja tulee pitkään olemaan enemmän, kuin niitä aamuja, joina joisin aamukahvini rauhassa ja olisin aamupalaverissa paikalla ensimmäisenä. Palo työelämään on monella pienen lapsen vanhemmalla kova, eikä sen tulisi olla tavoitteena ristiriidassa lapsiperhearjen kanssa. Siihen tarvitsemme kuitenkin tukea. Itselleni merkityksellistä on se, että tiedän työpäivän aikana lasteni saavan osakseen hyvää hoivaa ja laadukasta varhaiskasvatusta. Päiväkodissa on heille tärkeitä aikuisia, jotka tuntevat lapseni yksilöinä, ja joilla on aikaa kuunnella ja ohjata heitä. Voin jatkaa matkaani aamupalaveriin luottavaisin mielin. Kokoomus on tänään julkaissut eduskuntavaaliohjelmansa – perheiden palvelut ovat tärkeässä roolissa Mielestämme palvelut ovat olemassa ihmisiä varten. Meidän on rakennettava perheiden palveluita lasten ja heidän vanhempiensa tarpeista lähtien. Työn ja perheen yhteensovittamista on tuettava laadukkailla, joustavilla ja oikea-aikaisilla palveluilla, sekä kannustavalla tukipolitiikalla. Kokoomus haluaa, että perhevapaauudistus toteutetaan seuraavalla hallituskaudella. Vanhemmuuden vastuun on jakauduttava nykyistä tasaisemmin. Kannustavalla perhevapaamallilla edistetään isien oikeutta jäädä perhevapaille ja tuetaan tasa-arvoa työmarkkinoilla. Itse kannatan myös sitä, että voisimme tulevaisuudessa paikallisesti sopia joustavasta perhevapaiden käytöstä työnantajien kanssa. Esitämme, että esiopetus laajennetaan kaksivuotiseksi alkaen 5-vuotiaasta. Laadukas ja pedagoginen varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Varhaiskasvatus vaikuttaa positiivisesti myöhempään koulupolkuun, se tasaa tutkitusti sosioekonomisesta taustasta johtuvia eroja, sekä vahvistaa lapsen vuorovaikutustaitoja, ja niitä taitoja, joita kouluun mentäessä tarvitaan. Meille tärkeää on neuvoloiden ja päiväkotien saumaton yhteistyö. Yhteistyöllä vahvistetaan perheiden tukiverkkoa. Varmistetaan, että jokainen lapsi saa tukea ja riittäviä palveluita oikea-aikaisesti. Sujuva tiedonsiirto takaa sen, että pystymme tunnistamaan esimerkiksi erilaisia oppimisen haasteita jo varhaisessa vaiheessa. Varhaiskasvatukseen...
Kansanedustaja Sari Multala: Valvonnalla vahvistetaan luottamusta laadukkaiden palveluiden toteutumiseen

Kansanedustaja Sari Multala: Valvonnalla vahvistetaan luottamusta laadukkaiden palveluiden toteutumiseen

  Tiedote 26.2.2019 Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala on tyytyväinen hallituksen lisätalousarvioesitykseen, joka sisältää lukuisia tärkeitä panostuksia hoivapalveluiden valvonnan parantamiseksi. Vanhusten ja vammaisten palvelujen ohjauksen ja valvonnan vahvistamiseen suunnattaisiin 720 000 euroa ja eduskunnan oikeusasiamiehen suorittamaa vanhusten oikeuksien valvontaa vahvistettaisiin 350 000 eurolla. Myös varhaiskasvatuksen valvontaresursseja vahvistettaisiin hallituksen lisätalousarviossa yhteensä 350 000 euron määrärahalisäyksellä. ”Hoivapalveluissa ilmenneet väärinkäytökset ja laiminlyönnit ovat kautta linjan tuomittavia ja niihin on pystyttävä puuttumaan. Esimerkiksi kasvukeskuksissa paine vanhuspalveluiden ja varhaiskasvatuspaikkojen lisäämiselle on ollut kovaa, joten on hyvä, että hallitus nyt varmistaa lisäresursoinnin kautta, että valvonta pysyy kasvaneen palvelutarjonnan perässä”, Multala sanoo. ”Päiväkodeissa pienten lasten vanhempien on voitava luottaa siihen, että heidän lapsensa saavat parasta ja laadukkainta mahdollista varhaiskasvatusta. Uuteen varhaiskasvatuslakiin kirjatut vaatimukset palveluiden laadusta ovat varsin selkeät ja lakia tulee kaikkien toimijoiden noudattaa”, Multala jatkaa. Päiväkodin vastuulla on taata se, että laissa säädettyä henkilöstömitoitusta noudatetaan. Valvonnasta päävastuussa ovat kunnat ja aluehallintovirastot, sekä viimekädessä Valvira. Kunnilla ja aluehallintovirastoilla on tarvittaessa mahdollisuus määrätä uhkasakon nojalla puutteet korjattavaksi tai keskeyttää laiminlyönteihin syyllistyneen päiväkodin toiminta kokonaan. ”Henkilöstömitoituksen jatkuva alittaminen päivähoidossa ei ole uuden varhaiskasvatuslain mukaan missään nimessä sallittua. Sivistysvaliokunta on lain valmistelun yhteydessä linjannut hallituksen esityksen tulkintaa siten, että henkilöstömitoituksesta poikkeaminen ei voi olla jatkuvaa eikä päivittäistä, vaan sen tulee olla luonteeltaan lyhytaikaista ja satunnaista. Jos käytäntö toimintayksikössä on muu kuin tämä, niin siihen tulee valvonnassa puuttua”, Multala linjaa. Multala painottaa myös kuntien ja yksityisten toimijoiden ohjausta ja neuvontaa varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseksi. ”Valvontaa vahvistamalla voidaan lisätä ihmisten luottamusta siihen, että palvelut toteutuvat asianmukaisesti, mutta lisäämällä valvovan viranomaisen resursseja voidaan myös tehostaa toimijoiden neuvontaa ja ohjausta, ja siten ennaltaehkäistä ongelmatilanteiden syntymistä”, Multala sanoo.   Lisätietoja Sari Multala puh. 040 531...
Kokoomusedustajat: Kierrätystavoitteeseen pääseminen edellyttää uusia toimia

Kokoomusedustajat: Kierrätystavoitteeseen pääseminen edellyttää uusia toimia

Tiedote 24.1.2019 Kokoomuksen ympäristöedustajat Pauli Kiuru, Saara-Sofia Sirén, Sari Multala, Mari-Leena Talvitie ja Pia Kauma peräänkuuluttavat hallitukselta uusia toimia kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseksi. Hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on ollut nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysaste 50 %:iin. Tavoite ei näytä tosin toteutuvan nykyisillä toimilla. Edustajien mukaan kiinteistökohtaista ja alueellista keräysjärjestelmää voitaisiin laajentaa järjestämällä pientaloille korttelikeräys. ”Tarvitsemme kierrätykseen ja kiertotalouteen vielä uusia kierroksia, sillä kierrätyskelpoista materiaalia päätyy vielä varsin paljon polttoon. Korttelikeräyksen ideana on mahdollistaa jätteiden aiempaa tehokkaampi lajittelu taajamien pientaloalueilla ja siten edistää kierrättämistä. Korttelikeräyksestä on myönteisiä kokemuksia Ruotsissa järjestetyssä pilotista”, edustajat toteavat. Kokoomusedustajat kiittävät istuvaa hallitusta siitä, että se on toteuttanut useita kiertotalouden kokeiluja ja selvityksiä. Muun muassa viime syksynä julkaistiin muovitiekartta, jossa esitettiin mahdollisia askelmerkkejä muoviongelmaan. Samalla edustajat muistuttavat, että yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2016 vain hieman yli 40 prosenttia. EU:n jätedirektiivin tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 prosenttia vuonna 2025 ja 60 prosenttia vuonna 2030. Edustajat arvioivat, että jätelakia joudutaankin todennäköisesti tarkistamaan uudelleen lyhyen aikavälin päästä. Myös esimerkiksi siksi, että tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä.  Erilaiset selvitykset ovat ehdottaneet uusia ohjauskeinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkeiksi on nostettu jätteenpolton verottaminen, kunnallisten jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteiden kiristäminen sekä erilliskierrätysvelvoitteen säätäminen hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätteelle. ”Pientaloalueet muodostavat tällä hetkellä merkittävän haasteen kierrättämiselle. Nykyisin jätteiden lajittelu on pientaloalueilla usein mahdollista vain esimerkiksi suurempien kauppojen yhteydessä olevilla jätteen aluekeräyspisteillä. Tiedämme, että suomalaiset ovat valmiita tekemään ympäristötekoja. Meidän velvollisuutenamme on tehdä ympäristövalinnat ja kierrättäminen mahdollisimman helpoksi”, edustajat päättävät. Edustajat ovat jättäneet aiheesta kirjallisen...
Jatkuvasta oppimisesta uusi normaali

Jatkuvasta oppimisesta uusi normaali

Työelämän pirstaleisuus on tosiasia. Yritysten kasvun tulppana on usein osaavan työvoiman puute. Onneksi ongelmaan on jo tartuttu: Hyväksyimme tänään eduskunnassa yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muutokset, joiden tavoitteena on vahvistaa jokaisen kansalaisen oikeutta jatkuvaan oppimiseen ja oman osaamisen päivittämiseen. Tämä lakimuutos liittyy osaltaan valtioneuvoston aiemmin hyväksymään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 toimeenpanoon. Uudistus pitäää sisällään useita tärkeitä elementtejä: Jatkossa niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen tehtäväkenttään tule velvoite tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Tämä tasaa eroja maan sisällä käytäntöjen osalta ja vahvistaa yhdenvertaisuutta. Jatkossa korkeakoulujen olisi myös mahdollista järjestää tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta myös EU:n ja ETA-alueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille. Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksille mahdollisuutta ostaa työntekijöilleen tutkintoon johtavaa koulutusta. Nyt siis myös suomalaiselle tai virolaiselle rakennustyömiehelle voidaan maksaa vaikkapa rakennusmestarin koulutus kun se ennen on ollut mahdollista vain EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille kansalaisille. Tilauskoulutusta koskevat riskit on lainsäädännössä tiedostettu ja estetty. Esimerkiksi maksuja ei voi periä opiskelijalta. Toisekseen laki pitää sisällään kirjauksen, joka mukaan korkeakoulut eivät saa järjestää tilauskoulutusta, jos on ilmeistä, että koulutus tilataan siinä tarkoituksessa, että tilauskoulutukseen osallistuvat voisivat välttää normaalin opiskelijavalinnan. Tilauskoulutuksen järjestäminen pysyy jatkossakin korkeakoulujen omassa harkinnassa – kenenkään ei ole sitä pakko järjestää. Parhaimmillaan sillä voidaan kuitenkin tukea eri alueiden rakennemuutoksista aiheutuvaa nopean osaamistarpeen kysyntään vastaamista. Laeilla joustavoitetaan myös korkeakoulutukseen hakeutumista. Tämä helpottaa ilman opiskelupaikkaa jääneiden mahdollisuuksia päästä opiskelemaan vielä saman vuoden aikana. Lisäksi ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin vaadittaisiin jatkossa kolmen vuoden työkokemuksen sijaan kaksi. Työkokemusta aletaan laskea siitä, kun opiskelija on valmistunut alempaan ammattikorkeakoulututkintoon. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisääminen on tärkeää ja toimenpiteitä on jatkettava. Tänään hyväksytty laki on hyvä alku ja näillä keinoilla vahvistamme jokaisen oikeutta jatkuvaan osaamiseen kehittämiseen.   Sari...
Kokoomuksen sivistysedustajat iloitsevat lisäpanostuksista koulutukseen, lasten liikuntaan ja harrastustoimintaan

Kokoomuksen sivistysedustajat iloitsevat lisäpanostuksista koulutukseen, lasten liikuntaan ja harrastustoimintaan

Kokoomuksen sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä, että tiukoissa talousraameissa hallituksen ensi vuotta koskevaan valtion talousarvioesitykseen esitetään eduskunnan lisäpanostuksia koulutukseen ja sivistykseen. Kokoomuksen neuvottelijana valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa toimi kansanedustaja Raija Vahasalo. Valtiovarainvaliokunnan jaostot ovat tänään tehneet esityksensä ensi vuoden talousarviomäärärahoista Sivistys- ja tiedejaoston esityksen myötä liikkuva varhaiskasvatus –pilotti käynnistetään (1 milj.), perusopetuksen tasa-arvorahoitusta vahvistetaan (2 milj.), kerhotoiminnan määrärahat kaksinkertaistuvat (3 milj.) ja yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu säilyy nykytasolla (2 milj.). Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Tasa-arvorahoitus on ollut vaikuttava keino tukea erityisesti haasteellisilla alueilla toimivia kouluja. ’’Peruskoulujen tasa-arvoraha on tärkeä mahdollisuuksien tasa-arvon edellytysten luoja. Meillä on kasvava tarve positiiviselle erityiskohtelulle kouluissa ja päiväkodeissa ja päätöksellämme kasvattaa panostuksia tasa-arvoon parannamme koulujen edellytyksiä turvata kaikkien oikeus oppimiseen”, toteaa Raija Vahasalo. Eduskunnan käsittelyssä olevassa liikuntapoliittisessa selonteossa yhdeksi toimenpiteeksi on nostettu Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen varhaiskasvatukseen. ’’Liikuntatottumukset muotoutuvat jo varhaislapsuudessa. Siksi on tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa varmistetaan liikuntasuositusten toteutuminen ja mahdollistetaan kaikille lapsille liikunnallisen elämäntavan edellytykset. On todella hienoa, että Liikkuva varhaiskasvatus -pilotti saadaan käyntiin jo ensi vuonna’’, iloitsee sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sari Multala Kerhotoiminnalla on positiivisia vaikutuksia lasten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien turvaamisessa. Harrastusmahdollisuudet ovat tehokas keino katkaista lasten ja nuorten syrjäytymistä. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti ne lapset, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös mittava mahdollisuus edistää pienten koululaisten liikuntaa ja ovat osa liikkuvaa koulua. Liikunta edistää lasten oppimista ja hyvinvointia. ”Lapset kokevat kerhotoiminnassa osallisuuden ja oppimisen kokemuksia. Kerhotoiminnalla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja varmistaa,...