Koulun loppu on uuden alku

Koulun loppu on uuden alku

Tänään ylioppilaat painavat päähänsä lakit. Tällä viikolla on valmistuttu ammatteihin. Peruskoulunsa päättävät ovat uuden edessä. Tänään on teidän juhlanne! Koulun loppuminen on uuden alku. Ystävät ja opit, jotka olette saaneet, kantavat pitkälle loppuelämään. Unelmoikaa ja tehkää töitä unelmienne eteen. Pystytte mihin vain. Omasta kouluajastani on jäänyt mieleen se, kuinka koulun päättyessä olo oli paitsi iloinen, myös haikea ja vähän epätietoinen. Valinnat tuntuivat tärkeiltä ja lopullisilta. Nuorelle itselleni sanoisin: oma juttu löytyy kyllä ennemmin tai myöhemmin ja suuntaa voi aina muuttaa. Lämpimät onnitteluni jokaiselle tänään koulupolkunsa päättäville ja seuraavat askeleensa ottaville. Olette tehneet kovan työn. Olkaa uteliaita. Olkaa innostuneita. Te teette tulevaisuuden.   Sari Multala ...
Uusi varhaiskasvatuslaki vahvistaa moniammatillista työotetta

Uusi varhaiskasvatuslaki vahvistaa moniammatillista työotetta

Varhaiskasvatuksen merkitys ymmärretään yhä paremmin. Se tasaa perhetaustoista johtuvia eroja, luo pohjaa lapsen oppimiselle ja vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja. Varhaiskasvatus on pedagogisesti laadukasta toimintaa, josta vastaavat alan koulutetut ammattilaiset. Varhaiskasvatusta on aiemmin pidetty osana kuntien sosiaalihuoltoa. Toimialan ohjaus ja valvonta siirrettiin vasta 2010-luvulla sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Iso osa alan käytänteistä on muovautunut kahden toisistaan hyvinkin poikkeavan hallinnonalan alla. Uutta varhaiskasvatuslakia on valmisteltu lapsen etu edellä. Tämä myös tunnustetaan lain pykälätasolla. Lapsen etu ohjaa lain soveltamista ja se tulee huomioida kaikessa toiminnassa. Laki päivittää varhaiskasvatuksen säädöspohjaa ja luo ammattilaisille selkänojan oman tärkeän työnsä tueksi. Laki on pitkään kaivattu ja odotettu uudistus niin ammattilaisten kuin muiden alan toimijoiden keskuudessa. Viime aikoina julkisuudessa on kuitenkin esitetty virheellisiä väittämiä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden henkilöstörakennetta koskien. On väitetty, että pätevyydet menetetään. On väitetty, että varhaiskasvattajat jaetaan eri luokkiin. Lakiehdotuksen mukaan meillä on jatkossa kolme eri kelpoisuutta varhaiskasvatuksen tehtäviin: varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Tämän lisäksi on varhaiskasvatuksen erityisopettajia sekä perhepäivähoitajia. Henkilöstörakennetta pyritään lainsäädännöllä kehittämään siihen suuntaan, että jatkossa yhä useampi varhaiskasvattaja olisi korkeakoulutuksen saanut henkilö. Koulutusasteen nostamisella vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua ja varmistetaan henkilöstön tarvittava osaaminen. On kuitenkin muistettava, että henkilöstörakenteen osalta siirtymäaika on aina vuoteen 2030 asti. Pitkä siirtymisaika varmistaa sen, että pystymme vastaamaan koulutustarpeeseen ja kunnissa pystytään rekrytoimaan riittävä määrä kelpoisuusehdot täyttäviä varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Jatkossakin nykylainsäädännön mukaisen lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö säilyttää kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen opettajana on taustalla kasvatustieteen kandidaatin tai sosionomin tutkinto. Kelpoisuuden säilyttävät myös lain voimaantulon jälkeen opintonsa aloittavat sosionomit, mikäli he valmistuvat vuoden 2023 aikana. Kenenkään jo sosionomiksi valmistuneen lastentarhanopettajan kelpoisuus ei tule lainsäädännön muutosten myötä poistumaan. Varhaiskasvatuksessa korkeakoulutetun henkilöstön lisääminen vahvistas pedagogista osaamista ja näin varhaiskasvatuksen laatua....
Koulutus, kasvu ja osaaminen ovat kehysriihen suurimmat voittajat

Koulutus, kasvu ja osaaminen ovat kehysriihen suurimmat voittajat

Eri puolilla maata on selvä työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma. On löydettävä keinoja työvoiman osaamisen kehittämiseen ja uudelleen kouluttamiseen. Multalan mielestä hallitus on nyt ottanut tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan. Osaavan työvoiman kokonaisuudessa vahvistetaan ja lisätään oikeutta täydennys- ja muuntokoulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen puolestaan luodaan pilotteja, joilla pystytään suorittamaan ei-tutkintoon johtavia pienempiä opintokokonaisuuksia. Nämä ovat erinomaisia keinoja osaajapulan taittamiseksi. Hienoa, että hallitus otti tämän asian yhdeksi prioriteetiksi. Työllisyysasteen nostaminen on tämän hallituksen tärkein tavoite. Ilman osaavaa työvoimaa emme pysty takaamaan yritysten kasvumahdollisuuksia. Tämän vuoksi on aivan välttämätöntä varmistaa, että työnhakijoiden osaaminen vastaa paremmin yritysten tarpeisiin kaikkialla Suomessa. Elinikäisen oppimisen, muuntokoulutuksen ja uudelleen kouluttautumisen tarve ei ainakaan vähene tulevaisuudessa. Osaamisen päivittämisestä ja kokonaan uuden osaamisen hankkimisesta on tehtävä hänen mielestään nykyistä joustavampaa. On valtavasti mahdollisuuksia uusien elinikäisen oppimisen ja esimerkiksi työn ohessa tapahtuvan koulutuksen kehittämisessä. Nyt käynnistettävä Osaava Suomi –hanke antaa ihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia kouluttautua ja päivittää omaa osaamistaan. Kasvun ja hyvinvoinnin eväät löytyvät osaavista tekijöistä. Olen vilpittömän innoissani uudistushankkeista, joista kehysriihessä osaamiseen liittyen nyt päätettiin. Ainoa oikea tie on se, että kehitämme uudenlaisia väyliä ja tapoja kouluttautua ja täydentää osaamista eri elämänvaiheissa. Tutkintokeskeisyydestä on päästävä osaamiskeskeisyyteen. Muussa tapauksessa pula osaavasta työvoimasta kasvaa entisestään. Siihen meillä ei kansakuntana ole varaa. Aikuisten osaamisen kehittämisen lisäksi kehysriihessä päätettiin kohdentaa 10 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen tasa-arvorahaan. Peruskouluissa positiivisesta diskriminaatiosta on hyviä kokemuksia ja nyt rahoitus laajennetaan päiväkoteihin. Tällä rahalla voidaan esimerkiksi pienentää ryhmäkokoja palkkaamalla enemmän työntekijöitä haasteellisilla alueilla. Viesti varhaiskasvatuksen kentältä on se, että tälle rahalle on suuri tarve. Olen todella iloinen, että hallitus on kuullut tämän viestin.   Sari...
Äitiyslain säätäminen askel tasa-arvoisempaan Suomeen

Äitiyslain säätäminen askel tasa-arvoisempaan Suomeen

Äitiyslakia koskeva kansalaisaloite on tänään eduskunnan keskustelussa. Laki on erityisen tärkeä naispareille ja heidän syntyville lapsilleen. Olen iloinen, että äitiyslaki etenee vihdoin myös eduskunnan täysituntokäsittelyyn sillä tätä on odotettu jo useamman vuoden ajan. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan äitiyslain ja siihen liittyvien lakien säätämistä. Lakiehdotuksessa äitiyden määräytymisestä säädettäisiin siten, että lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen. Laissa on lisäksi säännökset lapsen synnyttäneen äidin naispuolisen kumppanin äitiyden vahvistamisesta niissä tilanteissa, kun lapsi on hankittu yhteisesti hedelmöityshoitojen avulla. Käytännössä näissä tapauksissa syntymätön lapsi saisi syntyessään kaksi vanhempaa ilman adoptiota. Laissa on rajattu pois tilanteet, joissa isyys on vahvistettu. Lakiehdotus on siis parannus naisparien ja heidän lastensa tilanteeseen. Äitiyslakia koskeva esitys turvaa tiivistetysti naisparin syntymättömän lapsen oikeuden molempiin vanhempiinsa. Kansalaisaloitteen esityksen mukaisesti naisparit välttyvät jatkossa heidän vanhemmuutensa kyseenalaistavalta prosessilta. Uusi äitiyslaki parantaa myös syntymättömän lapsen oikeusturvaa, kun äitiys voidaan jatkossa tunnustaa jo neuvolassa. Tämä on merkittävä edistysaskel kohti tasa-arvoisempaa Suomea. Emme vielä tunnista riittävällä tavalla lainsäädännössä seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä jo perustuslain mukaan. Oikeustodellisuus ei kuitenkaan valitettavasti vastaa kaikilta osin tähän edellytykseen – siksi on jo aikakin, että äitiyslaki päivitetään tälle vuosikymmenelle. En valitettavasti pääse tänään salikeskusteluun puolustamaan tätä erinomaista aloitetta. Uskoakseni siellä tullaan kuitenkin käyttämään puheenvuoroja, joissa vedotaan siihen, että lapsella on oikeus sekä isään että äitiin. Lakiehdotus ei tule kuitenkaan olemaan keneltäkään pois. Päinvastoin: kun kyseessä on hedelmöityshoitojen avulla hankittu ja pitkään odotettu lapsi, kyseessä on lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa. Meidän on tehtävä jatkuvasti töitä sen eteen, että saavuttaisimme entistä yhdenvertaisemman yhteiskunnan. Tähän tähtää myös esitetty äitiyslaki. Kannatan vahvasti tämän lain hyväksymistä lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti.   Sari...

Seksuaalista häirintää ei tule sallia

Tällä viikolla eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä. Keskustelu oli monipuolinen ja koko eduskunta jakoi huolen ilmiöstä. Seksuaalisessa häirinnässä on kyse fyysisestä ja henkisestä alistamisesta – vallasta ja sen väärinkäytöstä. Tarinat, joita viime aikaisten kampanjoiden myötä olemme saaneet lukea, ovat karmaisevia. Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvat tapaukset, joissa usein tuttu, jopa läheinen aikuinen käyttää hyväksi luottamussuhdettaan, ovat järkyttäviä. Suomella on monella tavoin hyvä lainsäädäntö ja tasa-arvoinen työelämä. On tärkeää, että me kaikki osallistumme seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisyyn. Tämä käynnissä oleva keskustelu on sille alku: nyt piilevä ongelma on tehty näkyväksi eikä kenellekään voi enää olla epäselvää, että seksuaalinen häirintä on yksiselitteisesti väärin. Tulevien sukupolvien – lasten – tiedot ja asenteet ovat pitkälti kiinni meistä aikuisista. Meidän on kerrottava jokaiselle lapselle, mikä on sallittua ja mikä ei – mikä on oikein ja väärin, mikä taas ei. Ja meidän tulee myös rohkaista lapsia kertomaan siitä, jos joku toimii itseä tai toista kohtaan väärin. Neuvoloissa tehdään jo työtä perheiden auttamiseksi terveen kehonkuvan ja hyvän itsetunnon rakentamiseksi lapsille. Tätä työtä voisi tehdä vieläkin määrätietoisemmin osana neuvolan ja perheiden yhteistyötä ja lisäksi varhaiskasvatuksen, koulun ja kotien yhteistyössä. Uskon, että tehokkaimmin puutumme ja ennalta ehkäisemme asenteiden muutosta puuttumalla näkemäämme häirintään ja rohkaisemalla puuttumiseen ja puhumiseen. Ennen kaikkea on asenteista ja siitä, että arvostamme toisiamme ja toistemme oikeuksia koskemattomuuteen. Haluan sanoa kaikille, jotka olette kertoneet kokemuksistanne seksuaalisen häirinnän vastaisissa kampanjoissa: Kiitos, teit oikein. Ei se ole heikko, joka uskaltaa tästä puhua vaan se, joka häirintään sortuu. Puuttumattomuus on sallimista ja hyväksymistä. Meidän tulee päästä eroon pelon ja hiljaisen hyväksynnän kulttuurista. Uskon, että tänä syksynä käydyllä keskustelulla on siihen erittäin merkittävä vaikutus niin meillä kuin maailmallakin.   Sari...
Kohti uutta ammatillista koulutusta

Kohti uutta ammatillista koulutusta

Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi Suomen koulutushistorian suurimmista uudistuksista, jota on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kentän kanssa. Sivistysvaliokunta käsitteli esitystä koko kevään ja käsittelyyn osallistui laaja joukko asiantuntijoita. Sivistysvaliokunta sai kuulla asiantuntijakuulemisissaan kentältä laajaa kannatusta nyt toteutettavalle reformille – tämä on enemmän kuin tervetullut uudistus. On hyvä, että asia saatiin vielä ennen istuntotaukoa käsiteltyä, jotta koulutuksen järjestäjät voivat toden teolla alkaa valmistautua reformin tuomiin muutoksiin. Ammatillisen koulutuksen uudistamisen tavoitteena on parantaa koulutuksen läpäisyä sekä vastata tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin. Uudistuksen keskiössä on opiskelija, jonka ehdoilla esitystä on määrätietoisesti valmisteltu. Osaamisperusteisuus, henkilökohtaistaminen, työelämässä oppiminen, vaikuttavampi rahoitusjärjestelmä ja selkeämpi toimintaa ohjaava lainsäädäntö ovat uudistuksen keskeisiä elementtejä. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamisella tähdätään entistä laaja-alaisemman osaamisen hankkimiseen. Jatkossa opiskelijat erikoistuvat tutkintojen sisällä. Tutkintorakenteen uudistus lisää opiskelijoiden valinnanvapautta opintojen suunnittelussa. Jatkossa ammatillisessa koulutuksessa on mahdollista luoda entistä yksilöllisempiä opintopolkuja. Tällä pystytään motivoimaan opiskelijoita sekä parantamaan koulutuksen läpäisyä. Jatkossa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaan laadintaan osallistuvat tahot, jotka ovat tekemisissä opiskelijan ohjauksen, opetuksen tai tuen kanssa – myös työelämän edustajat ovat tässä työssä mukana. Uudella kehittämissuunnitelmalla varmistetaan jokaiselle riittävän yksilöllinen opinpolku ja riittävä tuen saaminen. Erilaisissa selvityksissä on havaittu opintojen aikaisten työelämäkontaktien vahvistavan työllistymistä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Sen vuoksi reformin tavoitteena on lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tämä vahvistaa opiskelijoiden ammattiosaamisen kehittymistä. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen ei siirrä koulutuksen järjestäjän vastuuta opiskelijoista työpaikoille. Opiskelijoiden ohjaamista vahvistetaan yhteistyön kehittämisellä opettajien ja työpaikkaohjaajien välillä. Uusi koulutussopimusmalli tarjoaa myös erinomaisen välineen työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi. Koulutussopimuksella korvattaisiin nykyisenmallinen työssäoppiminen. Lainsäädännössä määriteltäisiin yhtenäiset käytännöt koulutuskorvausten maksamiseen. Tällä hetkellä lainsäädäntöä ei ole, mikä on johtanut siihen, että alat ovat epätasa-arvoisessa asemassa keskenään. Rahoitusjärjestelmän uudistaminen tähtää vaikuttavuuden vahvistamiseen. Jatkossa pelkästään opiskelijoiden...