Kokoomuksen sivistysedustajat: Demarien koulutuslupausten menoarviot eivät täsmää

Kokoomuksen sivistysedustajat: Demarien koulutuslupausten menoarviot eivät täsmää

Tällä viikolla eduskunnassa käsitellään oppositiopuolueiden varjobudjetteja. Kokoomuksen sivistysvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat Sari Multala, Raija Vahasalo ja Sari Sarkomaa ihmettelevät sosiaalidemokraattien varjobudjetissa esitettyjä kustannusarvioita erityisesti oppivelvollisuuden pidentämisen osalta. Uudistuksen hinnaksi ensimmäisenä vuonna on arvioitu 20 miljoonaa euroa. Kansanedustaja Sari Multalan mielestä tämä on räikeää menojen aliarvioimista. ”Oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle ja maksuttomat oppimateriaalit ovat kallis paukku. En ymmärrä, millä laskentakaavalla demarit saisivat kaiken tämän tehtyä 20 miljoonalla. Esimerkiksi Kuntaliitto on laskelmissaan arvioinut, että pelkät oppimateriaalit maksaisivat 114 miljoonaa. Vaikka ensimmäisenä vuonna kustannuksia tulisikin vain syyslukukaudelta, saa mielikuvitus olla melkoisella laukalla tällaisia 20 miljoonan arvioita annettaessa”, Multala toteaa. Edustajat tekevät myös yleisen huomion siitä, että SDP ylimitoittaa varjobudjetissaan tulot ja alimitoittaa menot. Ero on huomattava verrattuna myös muihin varjobudjetteihin. Vasemmistoliiton varjobudjetissa pelkän maksuttoman toisen asteen hintalapuksi arvioitiin 85 miljoonaa ja vihreiden versiossa 80 miljoonaa euroa. ”Tässä tehdään katteettomia lupauksia. Jälleen kerran Demarit olisivat rahoittamassa mittavia menolisäyksiään muun muassa Sitralta ja Suomen Pankilta sekä ylimitoittamalla harmaan talouden torjunnasta saatavat tulot. Varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn on välttämätöntä panostaa ja löytää uusia ratkaisuja, mutta myös menoarviot on silloin tehtävä huolella. Tyhjiä, mielikuvitusrahoitukselle perustuvia lupauksia on aivan turhaa ja vastuutonta antaa”, arvioi Raija Vahasalo. Kokoomusedustajat suhtautuvat varauksella demarien esitykseen mekaanisesta oppivelvollisuuden pidentämisestä. Multala, Vahasalo ja Sarkomaa painottavat, liikenevät panostukset tarvitaan nyt varhaiskasvatukseen ja peruskouluun sekä lasten ja nuorten tukemiseen koko koulutien ajan. On pidettävä huoli siitä, etteivät nuoret jää yksin ja kaikki pysyvät mukana. Nyt näin ei tapahdu. ”Jokainen lapsi ja nuori on kohdattava yksilönä. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, eikä oppivelvollisuuden pidentäminen loppupäästä ole oikea lääke syrjäytymisongelmaan. Ongelmiin on puututtava mahdollisimman varhain, jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Lapset ja nuoret tarvitsevat entistä enemmän myös moniammatillista...
Asunnottomuus ei ole oma valinta

Asunnottomuus ei ole oma valinta

Tällä viikolla vietettiin asunnottomien yötä YK:n kansainvälisenä päivänä köyhyyden poistamiseksi. Asunnottomien yö oli keskiviikkona, mutta asunnottomille se yö on joka yö. Asunnottomuus on yksi keskeisimpiä Suomessa ratkaistavia ongelmia. Asunnottomuus on seurausta niistä tilanteista, joissa turvaverkot pettävät. Suomi on kuitenkin ainoita Euroopan maita, jossa asunnottomuus on viime vuosina laskenut. Asunnottomuus ei ole ihmisen oma valinta. Kenenkään ei tulisi joutua viettämään öitään ulkona vasten tahtoaan, ja jokaisella tulee olla oikeus kotiin. Oma asunto luo luottamusta tulevaisuuteen, ja on usein ensimmäinen osa kestävässä elämänhallinnassa. Mielenterveyden ongelmien, päihteiden käytön ja elämänhallinnan haasteista seuraa usein maksuhäiriöitä, asunnottomuutta ja syrjäytymistä. Asunnon saaminen onkin usein ratkaiseva ensimmäinen askel niin esimerkiksi päihderiippuvuuden kuin mielenterveysongelman hoidossa. Meillä on käytössämme keinoja asunnottomuuden vähentämiseksi. Hallitus on päättänyt, että asunnottomuus pyritään puolittamaan neljän seuraavan vuoden aikana. Tavoite on tärkeä ja tarvitsemme kunnianhimoisia toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Esimerkiksi välivuokrausmalli on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi vähentää asunnottomuutta. Tätä on myös syytä jatkaa. Välivuokrausmallissa yksityinen asunnonomistaja voi vuokrata asuntonsa yleishyödylliselle organisaatiolle, joka jälleenvuokraa sen asunnottomalle. Välivuokrausmallin hyötynä on se, että asuntoja saadaan nopeasti ohjattua tarvitseville. Asunnot ovat jo olemassa ja hajautuneena vuokra-asuntokantaan. Tarvitsemme satsauksia lyhytaikaiseen hätämajoitukseen. Keskeistä on myös olemassa olevien valtion tukemien asuntojen ohjaaminen eniten apua tarvitseville. Esimerkiksi asunto ensin –periaate on onnistunut vähentämään asunnottomuutta kaupungeissa. Elämänhallintaa on vaikea saada kuntoon, jos ei ole pysyvää asuntoa. Asunnottomuuden torjunta edellyttää laajaa ennaltaehkäisyä ja puuttumista sen juurisyihin. Luottotietohäiriöt ovat keskeinen syy joutua asunnottomaksi. Kaikkein vaikeimmin asutettavien ryhmään kuuluvat juurikin ne, joilla on toistuvia maksuhäiriömerkintöjä. Jos tuloja ei ole ja luottotiedot ovat menneet, on tilannetta vaikea korjata. Onkin hienoa, että tällä hallituskaudella oikeusministeri Antti Häkkänen on kiinnittänyt huomiota kasvavaan ylivelkaantumisongelmaan suitsemalla pikavippejä, parantamalla neuvontapalveluita ja suunnittelemalla positiivista luottotietorekisteriä....
Budjettiriihessä panoksia tutkimukseen ja apua Itämeren tilanteeseen

Budjettiriihessä panoksia tutkimukseen ja apua Itämeren tilanteeseen

Vuoden 2019 talousarvio tulee olemaan tämän hallituksen viimeinen. Hallitusohjelman kunnianhimoinen tavoite työllisyysasteen nostamisesta on jo saavutettu. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä vasta lähemmäs 80% työllisyysasteella voimme säilyttää nykyisentasoiset hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot. Vaikka jälleen budjettiriihessä päätettiin lisätoimenpiteitä työllisyyden nostamiseksi, lisää tarvitaan. Osaavan työvoiman saatavuus alkaa jo nyt olla talouskasvun pullonkaula ja avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät parhaalla mahdollisella tavalla kohtaa. Siksi oli ensiarvoisen tärkeää, että budjettiriihessä kohdennettiin panoksia koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Ensi vuonna tutkimukseen ja kehitystoimintaan tehdään pysyvä 112 miljoonan euron määrärahatason korotus. Panostamalla tutkimukseen, tieteen tekemisen edellytyksiin ja tutkijoiden työhön panostamme samalla tulevaisuuteen ja hyvinvointiin. Suomen Akatemian myöntövaltuutta nostetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla. Tämä määräraha kohdennetaan erityisesti nuorten tutkijoiden työn tukemiseen, sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja uudistumiskyvyn vahvistamiseen. Huippututkimusta ei synny tyhjästä ilman vahvaa perustaa. Meidän on pidettävä huoli siitä, että tutkijoilla on riittävät taloudelliset edellytykset tärkeän työnsä tekemiseen. Erityisesti nuorten, tutkijauransa alussa olevien tieteentekijöiden tukemiseen oli nyt tärkeää saada taloudellista lisävoimaa. Jatkuva epävarmuus työn jatkuvuudesta ei edistä tieteen ja innovaatiotoiminnan kehittymistä tai luovan tutkimustyön tekemistä ylipäätään. Myös ammattikorkeakouluissa tehtävää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tuetaan 5 miljoonalla eurolla. Lisäksi Business Finlandin yrityslähtöisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan myöntövaltuuksiin lisätään 69 miljoonaa euroa. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on saamassa 7 miljoonan euron lisärahoituksen, ja valtion tutkimusrahoitukseen yliopistosairaaloissa lisätään 6 miljoonaa euroa. Yliopistosairaaloiden tutkimusrahoitus pysyy näin ollen tämän vuoden tasolla. Osaajapulaa helpotetaan myös lisäämällä 20 miljoonaa euroa toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen. Määrärahoja kohdennetaan muun muassa työttömien koulutukseen, maahanmuuttajien kielikoulutukseen, uuden lukiolain toimeenpanoon ja ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoon. Lisäksi syksyn aikana eduskuntaan tulee useita lakiehdotuksia, joilla mahdollistetaan nopeat täydennys-, lisä, ja muuntokoulutukset nykyistä joustavammin. Koulutuksen periytyvyys on edelleen yksi...
Koulun loppu on uuden alku

Koulun loppu on uuden alku

Tänään ylioppilaat painavat päähänsä lakit. Tällä viikolla on valmistuttu ammatteihin. Peruskoulunsa päättävät ovat uuden edessä. Tänään on teidän juhlanne! Koulun loppuminen on uuden alku. Ystävät ja opit, jotka olette saaneet, kantavat pitkälle loppuelämään. Unelmoikaa ja tehkää töitä unelmienne eteen. Pystytte mihin vain. Omasta kouluajastani on jäänyt mieleen se, kuinka koulun päättyessä olo oli paitsi iloinen, myös haikea ja vähän epätietoinen. Valinnat tuntuivat tärkeiltä ja lopullisilta. Nuorelle itselleni sanoisin: oma juttu löytyy kyllä ennemmin tai myöhemmin ja suuntaa voi aina muuttaa. Lämpimät onnitteluni jokaiselle tänään koulupolkunsa päättäville ja seuraavat askeleensa ottaville. Olette tehneet kovan työn. Olkaa uteliaita. Olkaa innostuneita. Te teette tulevaisuuden.   Sari Multala ...
Uusi varhaiskasvatuslaki vahvistaa moniammatillista työotetta

Uusi varhaiskasvatuslaki vahvistaa moniammatillista työotetta

Varhaiskasvatuksen merkitys ymmärretään yhä paremmin. Se tasaa perhetaustoista johtuvia eroja, luo pohjaa lapsen oppimiselle ja vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja. Varhaiskasvatus on pedagogisesti laadukasta toimintaa, josta vastaavat alan koulutetut ammattilaiset. Varhaiskasvatusta on aiemmin pidetty osana kuntien sosiaalihuoltoa. Toimialan ohjaus ja valvonta siirrettiin vasta 2010-luvulla sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Iso osa alan käytänteistä on muovautunut kahden toisistaan hyvinkin poikkeavan hallinnonalan alla. Uutta varhaiskasvatuslakia on valmisteltu lapsen etu edellä. Tämä myös tunnustetaan lain pykälätasolla. Lapsen etu ohjaa lain soveltamista ja se tulee huomioida kaikessa toiminnassa. Laki päivittää varhaiskasvatuksen säädöspohjaa ja luo ammattilaisille selkänojan oman tärkeän työnsä tueksi. Laki on pitkään kaivattu ja odotettu uudistus niin ammattilaisten kuin muiden alan toimijoiden keskuudessa. Viime aikoina julkisuudessa on kuitenkin esitetty virheellisiä väittämiä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden henkilöstörakennetta koskien. On väitetty, että pätevyydet menetetään. On väitetty, että varhaiskasvattajat jaetaan eri luokkiin. Lakiehdotuksen mukaan meillä on jatkossa kolme eri kelpoisuutta varhaiskasvatuksen tehtäviin: varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Tämän lisäksi on varhaiskasvatuksen erityisopettajia sekä perhepäivähoitajia. Henkilöstörakennetta pyritään lainsäädännöllä kehittämään siihen suuntaan, että jatkossa yhä useampi varhaiskasvattaja olisi korkeakoulutuksen saanut henkilö. Koulutusasteen nostamisella vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua ja varmistetaan henkilöstön tarvittava osaaminen. On kuitenkin muistettava, että henkilöstörakenteen osalta siirtymäaika on aina vuoteen 2030 asti. Pitkä siirtymisaika varmistaa sen, että pystymme vastaamaan koulutustarpeeseen ja kunnissa pystytään rekrytoimaan riittävä määrä kelpoisuusehdot täyttäviä varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Jatkossakin nykylainsäädännön mukaisen lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö säilyttää kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen opettajana on taustalla kasvatustieteen kandidaatin tai sosionomin tutkinto. Kelpoisuuden säilyttävät myös lain voimaantulon jälkeen opintonsa aloittavat sosionomit, mikäli he valmistuvat vuoden 2023 aikana. Kenenkään jo sosionomiksi valmistuneen lastentarhanopettajan kelpoisuus ei tule lainsäädännön muutosten myötä poistumaan. Varhaiskasvatuksessa korkeakoulutetun henkilöstön lisääminen vahvistas pedagogista osaamista ja näin varhaiskasvatuksen laatua....
Koulutus, kasvu ja osaaminen ovat kehysriihen suurimmat voittajat

Koulutus, kasvu ja osaaminen ovat kehysriihen suurimmat voittajat

Eri puolilla maata on selvä työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma. On löydettävä keinoja työvoiman osaamisen kehittämiseen ja uudelleen kouluttamiseen. Multalan mielestä hallitus on nyt ottanut tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan. Osaavan työvoiman kokonaisuudessa vahvistetaan ja lisätään oikeutta täydennys- ja muuntokoulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen puolestaan luodaan pilotteja, joilla pystytään suorittamaan ei-tutkintoon johtavia pienempiä opintokokonaisuuksia. Nämä ovat erinomaisia keinoja osaajapulan taittamiseksi. Hienoa, että hallitus otti tämän asian yhdeksi prioriteetiksi. Työllisyysasteen nostaminen on tämän hallituksen tärkein tavoite. Ilman osaavaa työvoimaa emme pysty takaamaan yritysten kasvumahdollisuuksia. Tämän vuoksi on aivan välttämätöntä varmistaa, että työnhakijoiden osaaminen vastaa paremmin yritysten tarpeisiin kaikkialla Suomessa. Elinikäisen oppimisen, muuntokoulutuksen ja uudelleen kouluttautumisen tarve ei ainakaan vähene tulevaisuudessa. Osaamisen päivittämisestä ja kokonaan uuden osaamisen hankkimisesta on tehtävä hänen mielestään nykyistä joustavampaa. On valtavasti mahdollisuuksia uusien elinikäisen oppimisen ja esimerkiksi työn ohessa tapahtuvan koulutuksen kehittämisessä. Nyt käynnistettävä Osaava Suomi –hanke antaa ihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia kouluttautua ja päivittää omaa osaamistaan. Kasvun ja hyvinvoinnin eväät löytyvät osaavista tekijöistä. Olen vilpittömän innoissani uudistushankkeista, joista kehysriihessä osaamiseen liittyen nyt päätettiin. Ainoa oikea tie on se, että kehitämme uudenlaisia väyliä ja tapoja kouluttautua ja täydentää osaamista eri elämänvaiheissa. Tutkintokeskeisyydestä on päästävä osaamiskeskeisyyteen. Muussa tapauksessa pula osaavasta työvoimasta kasvaa entisestään. Siihen meillä ei kansakuntana ole varaa. Aikuisten osaamisen kehittämisen lisäksi kehysriihessä päätettiin kohdentaa 10 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen tasa-arvorahaan. Peruskouluissa positiivisesta diskriminaatiosta on hyviä kokemuksia ja nyt rahoitus laajennetaan päiväkoteihin. Tällä rahalla voidaan esimerkiksi pienentää ryhmäkokoja palkkaamalla enemmän työntekijöitä haasteellisilla alueilla. Viesti varhaiskasvatuksen kentältä on se, että tälle rahalle on suuri tarve. Olen todella iloinen, että hallitus on kuullut tämän viestin.   Sari...