Eilen julkistettiin tulevan hallituksen strateginen ohjelma ”Ratkaisujen Suomi”. Paperilla on nyt yhteiset tavoitteet ja toimenpiteistä jatketaan neuvotteluja kun ensin saadaan hallitus muodostettua. Strateginen ohjelma on toimintatapana ihan uusi ja lopputulos -36-sivuinen tavoiteohjelma- herättää vielä paljon kysymyksiä. Tässä vaiheessa neuvotteluja on kuitenkin saatu suuret linjat ratkaistua. Puhutaan suurista summista: hallitus sitoutuu 10 miljardin sopeutuksiin eli säästöihin ja rakenteellisia uudistuksia koskevien päätösten tekemiseen. Lisäpanostuksista on sovittu ainoastaan tiestön korjausrahojen osalta – jäljellä olevasta miljardista sovitaan hallituksen muodostamisen jälkeen.
Seuraavina päivinä tullaan hallitusohjelmaa ruotimaan julkisuudessa sen viimeistä pilkkua myöten ja samalla eduskunnassa päätetään hallituksen muodostamisesta. Ohjelma on kaikille uusi ja siinä riittää pureskeltavaa. Siinä on visio, siinä on tilannekuva ja siinä on poliittiset linjaukset tulevalle neljälle vuodelle. Visiossa on hienoja sanoja, kuten vapaus, vastuu, luottamus, kunnioitus ja tavoitteena siintää avoin ja kansainvälinen maa, jossa kannustetaan luovuuteen ja uteliaisuuteen ja jossa saa myös epäonnistua. Tilannekuva on hyvin realistinen ja painottaa oikeita asioita: uudistumisen tarvetta, kilpailukykyä, tasa-arvoa ja avoimuutta. Linjausten osalta ohjelma on rehellinen: sanotaan suoraan, että sopeutustoimet tulevat koskettamaan kaikkia, mutta toisaalta myös, että ”kenenkään palkkaverotus ei kiristy” ja ”velaksi eläminen lopetetaan”. Uutta ja kekseliästä on myös työmarkkinajärjestöjen sitouttaminen yhteiseen projektiin: ilman yhteiskuntasopimusta ja maltillista palkkaratkaisua hallitus joutuu tekemään 1.5 miljardin ehdolliset säästöt ja veronkorotukset. Nämä sisältävät vieläkin vaikeampia asioita kuin jo nyt toteutettavat säästöt.
Hallituksen tärkein tavoite on nostaa työllisyysastetta ja purkaa kannustinloukkuja.
Hallituksen tärkein tavoite on nostaa työllisyysastetta ja purkaa kannustinloukkuja. Suomessa onkin ihan liian pitkään kasvatettu sosiaaliturvaa siihen suuntaan, että se jopa estää työn vastaanottamisen. Hallituksen päätökset kajota työttömyysturvaan tulevat varmasti saamaan paljon arvostelua. Toimien tavoitteena on kuitenkin luoda edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle ja tätä kautta parantaa työttömien mahdollisuuksia työllistyä. Sääntelyn purkaminen, kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, paikallisen sopimisen edistäminen ja yrittäjiin suunnatut verohelpotukset tarvitaan, jotta saadaan Suomeen uusia työpaikkoja. Lisäksi hallituksen päätös hakea säästöt muualta kuin tuloveroista kannustaa työntekoon. Hallituksen lupaamat miljardin euron työtulovähennykset helpottavat erityisesti pieni- ja keskituloisten asemaa.
Linjaus nostaa ravinteiden kierrätys 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä on Itämerelle erittäin hyvä uutinen. Visio hyvinvoivasta Suomesta ei olisi mahdollista ottamatta vastuuta luonnosta ja sen merkityksestä suomalaisille – ja Suomen menestykselle. Hallitusohjelmassa sitoudutaan myös kivihiilen käytöstä luopumiseen, tuontiöljyn puolittamiseen, 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamiseen jo vaalikauden aikana sekä uusiutuvan kotimaisen energian lisäämiseen.
Koulutukseen liittyvistä linjauksista ilahduttaa linjaus liikunnan lisäämisestä kouluissa: tunti liikuntaa päivässä.
Koulutukseen liittyvistä linjauksista ilahduttaa linjaus liikunnan lisäämisestä kouluissa: tunti liikuntaa päivässä. Tämä niin kutsuttu liikuntalupaus toteutettaisiin esimerkiksi laajentamalla Liikkuva koulu –hanketta koko maan kattavaksi. Yksityiskohdista ei kuitenkaan vielä ole päätetty. Kokonaisuudessaan hallitusohjelman vaikein osa on koulutukseen kohdistuvat säästöt. Erityisesti varhaiskasvatuksen säästöt ja perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen käytetyn hankerahan poisto ovat päätöksiä, jotka antavat kunnille mahdollisuuden säästää, mutta antavat myös aihetta prioriteettien miettimiseen. Sama koskee ns. vapaakuntakokeilua, jossa osa lakisääteisistä tehtävistä muutetaan vapaaehtoisiksi. On kuitenkin hyvä, että työelämään siirtymistä pyritään vauhdittamaan ja opintoja uudistamaan työelämän tarpeisiin. Lisäksi oppimisympäristöjä uudistetaan, opettajakoulutusta kehitetään, korkeakouluja ja ammattikouluja uudistetaan. On mielenkiintoista nähdä, miten hallituksessa tullaan toteuttamaan taiteen perusopetuksen lisääminen sekä alueellinen kielten opetuksen kokeilu.
Kuntien toimintaan tämä hallituskausi tulee varmasti vaikuttamaan paljon. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään 1 miljardilla eurolla. Vaalikauden aikana ei myöskään lisätä kuntien velvoitteita. Kuntaliitoksia tähän asti hankaloittanut viiden vuoden irtisanomissuoja poistetaan. Soteuudistus tulee muodostamaan ihan oman lukunsa, etenkin jos se tullaan toteuttamaan maakuntapohjaisesti omilla vaaleilla. Uudistus on kuitenkin välttämätön ja toivon, että tällä vaalikaudella harjoitus saadaan vihdoin maaliin. Hyvää on myös se, että uudistus tulee pitämään sisällään palvelusetelin laajentamisen sekä palvelulupauksen ja huomioi yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat mahdollisuudet palveluntarjontaan.
Tämän hallituskauden aikana tulee varmasti tämä talo tärisemään muustakin kuin eduskuntatalon rakennustöiden räjähdysten voimasta. Säästöjä on helppo kritisoida, sillä ne tuntuvat konkreettisesti ihmisten arjessa eivätkä yksittäisinä säästöinä välttämättä tunnu oikeudenmukaisilta. Näin suuren säästö- ja uudistusmäärän tekeminen olisi kuitenkin mahdotonta niin, ettei se näkyisi ja tuntuisi jokaisen arjessa. Velkaantumisen ja kestävyysvajeen taittamiseksi päätökset ovat kuitenkin välttämättömiä.