Kansalaisaloite synnytysasetuksesta eduskunnassa – Äitien ja lasten terveys laitettava etusijalle

Kansalaisaloite synnytysasetuksesta eduskunnassa – Äitien ja lasten terveys laitettava etusijalle
Viime viikolla eduskunnan lähetekeskustelussa oli  kansalaisaloite päivystysasetuksen muuttamisesta synnytyssairaaloissa. Aloite tähtää siihen, että pieniä synnytysyksiköitä ei tarvitsisi lakkauttaa. Tämä aloite on erittäin tervetullut ja tulee varmasti liittymään laajempaankin keskusteluun sote-uudistuksesta.

Synnytys on tapahtumana arvaamaton ja etenkin ensikertalaiselle pelottavakin kokemus. Etukäteen on mahdotonta tietää, miten synnytys etenee, milloin tulisi lähteä sairaalaan, miten koviksi kivut yltyvät ja millaista apua synnyttäjä ja syntyvä lapsi tarvitsee. Ymmärrän erittäin hyvin epävarmuuden ja pelot siitä, mitä tapahtuu, jos synnytyssairaaloita lakkautetaan ja välimatkat kasvavat. Supistelujen ollessa kovia, ei pitkän matkan kulkeminen ole kenenkään toiveissa, saati se, ettei ehdi perille asti. Synnyttäjiä ohjeistetaan olemaan kotona mahdollisimman kauan ja usein tämä onkin perusteltua. Välillä kuitenkin käy niin, että sairaalaan ei ehditä riittävän ajoissa ja lapsi syntyy matkalle.

Omasta ensisynnytyksestäni on nyt vajaat kaksi vuotta aikaa. Vaikka jännitin etukäteen juuri sairaalaan pääsyn aikaisuutta, jälkikäteen se murhe tuntui turhalta. Vaikka synnytys on luonnollinen tapahtuma, liittyy siihen edelleenkin paljon riskejä. Synnyttäessäni esikoiseni Kätilöopiston Sairaalassa tunsin oloni luottavaiseksi – mitä tahansa olisikin tapahtunut, olin pätevien ammattilaisten ohjauksessa. Arvostukseni kätilöitä kohtaan nousi korkealle heidän rauhallisen ammattitaitoisen työotteensa vuoksi. Synnytykseni sujui (asiaan kuuluvista kivuista huolimatta) hyvin. Kaikilla ei kuitenkaan näin ole. Siksi ensiarvoisen tärkeää synnytyssairaalaverkkoa pohdittaessa on mielestäni synnyttävien äitien ja syntyvien lasten paras mahdollinen hoito.

  Ensiarvoisen tärkeää synnytyssairaalaverkkoa pohdittaessa on synnyttävien äitien ja syntyvien lasten paras mahdollinen hoito

On tärkeää, että päivystävät lääkärit päivystävät sairaalassa. Alle 2500 gramman painoisina syntyneiden kuolleisuus on 0,2 prosenttiyksikköä pienempi verrattuna sairaaloihin, joissa lääkärit päivystävät kotonaan. Ero johtuu etenkin hätäsektioista: sairaalapäivystyssairaaloissa kuolee 1,6% hätäsektioilla syntyneistä, mutta kotipäivystyssairaaloissa jopa 4%. Lisäksi vain riittävän suuri synnytysmäärä (vähintään 1000 synnytystä vuodessa) antaa selvitysten mukaan mahdollisuuden kehittää henkilöstön erityisosaamista riittävälle tasolle hätä- ja erityistilanteissa. Keskittämällä synnytykset riittävän suuriin yksiköihin, voitaisiin säästää jopa 3-4 lapsen henki vuodessa. Jokainen vanhempi ymmärtää, kuinka arvokas pienikin pudotus menehtyneiden lasten määrässä on.

 Jokainen vanhempi ymmärtää, kuinka arvokas pienikin pudotus menehtyneiden lasten määrässä on

Matkasynnytysten määrä on viime vuosina noussut, mutta alueilla, joissa sairaalaan ei ole pitkä matka – välimatka ja matkasynnytysten määrä eivät siis korreloi keskenään.

Eduskunta päätti eilen lähettää kansalaisaloitteen sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmisteltavaksi. Syksyllä valiokunta kuulee varmasti laajasti asiantuntijoita ja aloitteen jättäneitä. Kuulemisten aikana saadaan varmasti myös lisätietoa aloitteen puolesta ja sitä vastaan – jään kiinnostuneena odottamaan aloitteen etenemistä eduskunnassa.

Sari Multala

Submit a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *