Hallitus tekee suomalaisen koulutuksen historiaa. Se on päättänyt lisätä liikuntaa koulupäiviin ja panostaa 21 miljoonaa euroa liikunnan lisäämiseen. Liikunta ja uudet oppimisympäristöt ovat hyviä keinoja syrjäytymisen ehkäisyssä ja yhteisöllisyyden lisäämisessä. Lisäksi, jos toteutuksessa onnistutaan niin, että liikkuvampi arki jää pysyväksi toimintatavaksi, saamme aikaan kuntien sosiaali- ja terveysmenoihin huomattavia säästöjä. Ei tule myöskään unohtaa liikunnan merkitystä maahanmuuttajien hyvinvointiin, kotoutumiseen ja sopeutumiseen.
Tällä hetkellä väestön ja etenkin poliitikkojen puheet ja huolenaiheet liikkuvat aivan muualla kuin koululaisissa. Painavien ajankohtaisten aiheiden alle on jäänyt hallituksen hyvät aikeet uudistaa yhteiskuntamme rakenteita ja sen sisällä koulutusta. Liikkuminen parantaa oppimista. Se lisää osallisuutta ja edistää hyvinvointia. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että tämä kärkihanke ymmärretään laajasti ja huomioidaan koko oppimispolulla, myös varhaiskasvatuksessa ja korkea-asteella.
Koululiikunnan lisäksi liikunnan on tultava osaksi ihan kaikkea opetusta
Suomen koulutusjärjestelmä on maailman parhaimpia ja se tavoittaa myös kattavasti väestömme. Koululla on myös suuri valta vaikuttaa yhteiskunnan jäsenten tuleviin elintapoihin ja tottumuksiin. Opettajien jatkuva kouluttaminen, hyvien käytäntöjen ja uusimman tiedon jakaminen on avainasemassa. Parhaat ideathan kehittyvät kuitenkin käytännön työssä. Myös oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua uusien liikkumismuotojen kehittämiseen. Koululiikunnan lisäksi liikunnan on tultava osaksi ihan kaikkea opetusta. Liikkuva koulu –hankkeesta on kokemuksia jo viiden vuoden ajalta ja hankkeessa on tänä päivänä yli 1000 koulua mukana. Nyt tämä työ tulee toivottavasti rikastuttamaan kaikkien suomalaisten koululaisten elämää. Liikkuvan koulun periaate on, että jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan.
Aiemmin tänä vuonna on julkaistu kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi. Istumisen todennetut terveyshaitat vähenevät lasten ja nuorten osalta oppituntien uudelleen suunnittelulla ja liikkumista suosivia käytäntöjä lisäämällä. Koulupäivän aikainen liikunta on todettu edistävän kouluviihtyvyyttä ja edistävän työrauhaa koulussa.
Liikunnan lisääminen kouluihin on hyvä alku. Liikunta pitää tuoda osaksi käytäntöjä myös työpaikalla ja arjessa. Ehkä liikkuvasta koulusta siirrymmekin sujuvasti Liikkuva työpaikka –hankkeeseen? Myös kunnissa on otettava entistä aktiivisempi ote liikunnan lisäämiksi ja huomioonottamiseksi kaikessa päätöksenteossa ja osaksi kunnan hyvinvointistrategiaa. Kunnilla on paljon mahdollisuuksia edistää liikkuvaa elämäntapaa.
Liikkumisen päätös on aina yksilöllinen ja elämäntapoihin vaikuttaa ensisijaisesti oma lähipiiri ja perhe, mutta päätöksenteolla voimme vaikuttaa siihen että liikkumisen kynnys olisi mahdollisimman matala.