Puhe eduskunnassa 30.9.2015
Valtioneuvoston tiedonanto kilpailukykyä vahvistavista toimista
Arvoisa puhemies,
Tänään julkistetun raportin mukaan olemme tilanteessa, jossa Suomen pitkän aikavälin talouden kasvuedellytyksiä mittaava kilpailukyky on huonoimmillaan 2000 luvulla. Talouskasvun edellytykset ovat heikentyneet merkittävästi ja kustannuskilpailukyky verrattuna kilpailijamaihimme on heikko. Nyt käsiteltävät toimet ovat merkittävä askel suuntaan, jossa työllisyydelle annetaan mahdollisuus kasvaa.
Työpaikat syntyvät yrityksissä. Siksi on tehtävä toimia, jotka kannustavat yrityksiä kasvamaan ja työllistämään. Nyt ehdotettavat uudistukset tähtäväät siihen, että entistä useammalla suomalaisella olisi töitä. Ilman riittävän korkeaa työllisyyttä ja menestyviä yrityksiä, meillä ei ole palveluiden ja tulonsiirtojen maksamiseen tarvittavia verotuloja.
Hyvä puhemies,
On hyvä, että hallitus määrätietoisesti pitää tavoitteistaan kiinni mutta on kuitenkin valmis joustamaan keinoista. Sunnuntai- ja ylityölisien poisto olisi kohtuuttomasti kurittanut naisvaltaisia vuorotyöaloja. Näillä aloilla lisät muodostavat huomattavan osan palkasta. Ehkä tässäkin löytyisi tulevaisuudessa jotain korjattavaa?
Hallituksen päätös tasata vanhemmuuden kustannuksia on oikea askel tasa-arvoisen työelämän edistämiseksi ja tulee edistämään naisten työmarkkina-asemaa sekä helpottamaan yrittäjien taakkaa naisvaltaisilla aloilla. Meillä on kuitenkin suuri joukko korkeasti koulutettuja naisia, joille ei tällä hetkellä työmarkkinat aukea pitkien perhevapaiden jälkeen. Työtä tasa-arvoisen työelämän edistämiseksi vielä riittää, jotta kaikilla aloilla naisen euro olisi yhtä suuri kuin miehen euro.
Arvoisa puhemies,
Hallitus käyttää nyt niitä keinoja, joita sillä on. Kukaan ei halua ehdoin tahdoin heikentää tärkeää työtä tekevien julkisen sektorin työntekijöiden, kuten lastentarhan opettajien, poliisien tai hoitoalalla työskentelevien asemaa. Nyt pallo tasapuolempien keinojen esittämiseksi on työmarkkinajärestöillä. Hallitus on omien sanojensa mukaan valmis keskustelemaan keinoista, mutta tavoitteesta ei tingitä. Olen varma siitä, että niin työntekijät kuin työnantajatkin ovat valmiita tekemään osansa Suomen tulevan hyvinvoinnin eteen – toivottavasti keinoista vielä päästään järjestötasolla yhteisymmärrykseen. Tasa-arvoinen ratkaisu toivottavasti löytyy loppujen lopuksi myös sairauslomien karenssipäivien suhteen liittojen välisissä neuvotteluissa.
Arvoisa puhemies,
Toinen merkittävä asia on työllistämisen esteiden purkaminen. Lainsäädännön on oltava nykyajassa mukana. Työn tekemisen on aina oltava kannattavaa, ja verotuksen tulee kannustaa siihen. Nyt on aika tehdä myös muita työelämän uudistuksia. Esimerkkinä tästä ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kesto. Meidän ei pitäisi tukea työttömyyttä vaan työttömien työllistymistä. Se on inhimillisesti ja valtiontalouden kannalta kestävin ratkaisu, sillä työ on parasta sosiaaliturvaa.
Hyvä puhemies,
Hallitus on lähtenyt reippaasti uudistusten tielle. Uudistuksia on jatkettava ja normien purku otettava merkittäväksi osaksi yrittäjyyden edellytysten helpottamista. Toivon myös, että liitot tekevät myös kaikkensa saadakseen aikaan maltillisen palkkaratkaisun. Tarvitsemme nyt kaikki keinot työllisyyden – ja sitä kautta Suomen talouden saattamisessa nousuun.