Arvoisa puhemies!
Suomen menestystarina on perustunut korkeaan osaamiseen ja koulutusmahdollisuuksiin, joiden ansiosta kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.
Koulutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa sivistystä. Sivistys ei ole vain sitä, että olet saavuttanut tutkinnon ja oppiarvon. Sivistys on laaja-alaista maailman ymmärtämistä ja itsensä jatkuvaa kehittämistä. Tarve jatkuvalle itsensä kehittämiselle ja elämänpituiselle oppimiselle on ilmeinen. Kokonaisia aloja poistuu, uusia työtehtäviä ja osaamistarpeita syntyy.
Koulutuskenttä toivoo vakautta, näkymää pitkälle tulevaisuuteen. Jatkuvista kehityshankkeista halutaan kohti ennakoitavaa rahoitusta ja selkeää yhteistä näkymää tulevaan.
Jotta selonteko kantaa yli hallituskausien, on sen perusteella tehtäville toimille oltava parlamentaarinen hyväksyntä. Selonteon valmistelu jätti tässä suhteessa runsaasti toivomisen varaa. Meillä on nyt eduskunnassa edelleen mahdollisuus muodostaa yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan koulutuspolitiikkaa on Suomessa kehitettävä.
Selonteossa on tunnistettu hyvin varhaisten vuosien merkitys osana koulutuspolkua. Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite pitkällä aikavälillä maksuttomasta varhaiskasvatuksesta näyttää jakavan kaikkien puolueiden hyväksynnän. Kaksivuotinen esiopetus tulisi kuitenkin toteuttaa pysyvästi, jotta kaikki lapset pääsevät maksuttoman, pedagogisen varhaiskasvatuksen piiriin viimeistään viisivuotiaina.
Kokoomuksen mielestä Suomen tärkein tavoite on, että jokaisella peruskoulun päättävällä on riittävät perustaidot, joilla oppimisen jatkuminen toisella asteella onnistuu ja yhä useammalla opintopolku jatkuu korkea-asteelle. Oppivelvollisuusiän nosto ei tähän haasteeseen vastaa, vaan tarvitaan riittävästi oikea-aikaista tukea ja ohjausta peruskoulun alaluokilta ja varhaiskasvatuksesta asti.
Viime vaalikaudella toteutettiin onnistuneesti niin ammatillisen koulutuksen reformi kuin lukiouudistus. Tarvitsemme tulevaisuudessakin lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta, joilla on omat tärkeät tehtävänsä. Tästä on pidettävä kiinni. Yhteistyö eri koulutusmuotojen välillä on kannatettavaa, mutta sitä ei saa pakottaa koulutuksen laadun kustannuksella.
Suomalaiset nuoret ovat avarakatseisia, uteliaita ja kansainvälisiä. Jotta yhä useampi saisi mahdollisuuden kansainvälisyyteen, tulee englanninkielinen ylioppilastutkinto mahdollistaa ja varmistaa ammatillisessa koulutuksessa mahdollisuus kansainvälisiin tutkintoihin.
Jatkuvan oppimisen uudistuksella oli oma parlamentaarinen työnsä, jonka yhteenveto on tässä selonteossa mukana. Elinikäisen oppimisen tarve tunnistetaan ja tunnustetaan, mutta ratkaisuna ei voi olla pelkästään uusi virasto. Eduskunnassa meidän on pohdittava, miten osaamisen täydentäminen ja päivittäminen mahdollistuisi kaikilla koulutusasteilla. Tässä voisi hyödyntää digitaalisia alustoja ja edetä kokeiluin.
Korkeakouluilla on Suomessa sivistyksellisen itseisarvon ja korkeatasoisen tiedon tuottamisen lisäksi ollut myös muita tärkeitä rooleja. Kannustamme yliopistoja edelleen profiloitumaan ja löytämään alueet, joilla ne pystyvät tavoittelemaan maailman kärkeä. Tarvitaan riittävästi aloituspaikkoja, jotta 2030 saavutamme jo viime vaalikaudella hyväksytyn tavoitteen, että vähintään puolella ikäluokasta on korkeakoulututkinto. Tälle on myös varmistettava rahoitus.
Kokoomus jakaa aiemmin yhteisesti sovitun tavoitteen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuuden nostamisesta 4 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Tämä edellyttää julkisen vallan lisäpanostuksia, mutta myös yksityisen sektorin yhteistyötä. Haluamme vahvistaa korkeakoulujen taloudellista autonomiaa ja kykyä vastata nykypäivän haasteisiin miljardiluokan pääomituksilla.
Korkeatasoinen tiede ja tutkimustoiminta voivat parhaimmillaan johtaa uusiin innovaatioihin, joilla luodaan työtä tai pelastetaan jopa ihmishenkiä. Korkeakouluilla on suuri merkitys paitsi tieteen, tutkimuksen ja tiedon tuottajina, alueellisen elinvoiman ja osaavan työvoiman takaajina.
Koulutuspoliittista selontekoa käsitellään poikkeuksellisissa olosuhteissa. Korona-aika on tuonut esiin sen, kuinka suuri merkitys koululla erityisesti lapsille ja nuorille on. Koulu ei ole vain muodollista oppimista varten. Se on yhteisö, joka parhaimmillaan opettaa paitsi oppimaan, toimimaan osana yhteisöä ja ottamaan vastuuta yhteisestä kehittymisestä.
Varhaiskasvattajat, opettajat ja esihenkilöt ovat joutuneet venymään äärimmilleen. Heidän työhyvinvointiinsa ja jaksamiseensa on panostettava. Alan on oltava houkutteleva myös tulevaisuudessa.
Meille kokoomuksessa koulutuksellinen tasa-arvo on tärkeää. Meille sen toteuttaminen tarkoittaa, että jokaiselle on annettava tarpeidensa mukaan. Yksi tarvitsee tukea oppimiseen, toinen hyötyy pienryhmäopetuksesta. Kolmas tarvitsee lisähaastetta motivoituakseen. Hyvinvointi lisääntyy ja oppimistulokset parantuvat, jos liikuntaa onnistutaan lisäämään osana koulupäivää.
Arvoisa puhemies,
koulutuspolitiikkaa ei voida tehdä ylhäältä ohjaten korjaamalla yksittäisiä ongelmia.
Sen sijaan on ymmärrettävä ongelmien syyt, jotta voimme vahvistaa jokaisen päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen kykyä ennaltaehkäistä ongelmia ja tarjota riittävät työkalut ongelmien ratkaisemiseen siellä, missä niitä ilmenee. Näin huolehdimme, että Suomessa on tulevaisuudessakin maailman parhaat koulut.