Arvoisa puhemies,
’’Emme varustaudu sotaan siksi, jotta siihen joutuisimme. Varustaudumme sotaan, jotta emme siihen koskaan joutuisi.’’ Näin totesi Ilkka Kanerva viime eduskuntakaudella UTP-selonteon käsittelyssä. Arvostetun ja liian aikaisin menettämämme kollegan, ministeri Ilkka Kanervan viisaus ja kyky hakea yhteisymmärrystä ja yhtenäisyyttä Suomelle tärkeitä ratkaisuita tehtäessä on sitä, mitä me juuri nyt eduskunnassa kipeästi tarvitsemme.
Valtioneuvoston selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta on tiivis kuvaus Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen seurauksista Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristölle. Selonteossa todetaan, kuinka Suomen puolustuskykyä vahvistetaan, lainsäädäntöä päivitetään ja kyberpuolustukseen liittyvät vastuut ja toimivaltuudet selvennetään. Kyberpuolustuksen rakentaminen on tärkeä ja kiireellinenkin toimenpide, sillä tulemme näkemään mitä todennäköisimmin paitsi häirintää ja mielipidevaikuttamista, myös kyberhyökkäyksiä tulevien kuukausien aikana.
Selonteossa käydään läpi tiiviisti, mutta perusteellisesti ne vaihtoehdot, joita Suomella tässä tilanteessa on. Käytännössä selonteko ei sisällä merkittävää uutta tietoa, mutta johtopäätökset on selonteon pohjalta selvästi luettavissa. Aiemmin Suomessa puhuttiin paljon mahdollisesta EU:n puolustusratkaisusta. EU-maista 21 on kuitenkin valinnut puolustusratkaisukseen NATO-jäsenyyden. Vaikka Euroopan Unioni on Suomelle nyt ja myös tulevaisuudessa erittäin arvo-, talous- ja turvallisuusyhteisö, se ei korvaa jäsenyyttä puolustusliitossa. Tämä todetaan selonteossa suoraan. Samoin todetaan myös Suomen ja Ruotsin välisestä puolustusyhteistyöstä: edes syvetessään se ei ole Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva eikä sitä korvaava järjestely.
Nato-jäsenyys parantaisi turvallisuuttamme ja vahvistaisi puolustustamme. Kuten selonteossa todetaan, ”Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Jäsenyyden myötä Suomi pääsee Naton turvatakuiden piiriin ja mahdollinen hyökkääjä joutuisi ottamaan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liittokunnan sotilaallinen voima ja viime kädessä ydinaseiden suoja.” Merkittävin perustelu Suomen Nato jäsenyydelle onkin se pidäke, jonka se Suomea vastaan toimiville toisi. Jos haluamme rauhaa, meidän on varustauduttava sotaan. Ja kun sekään ei riitä, liittoudumme, jotta emme olisi enää koskaan yksin.
Arvoisa puhemies,
Venäjä on määritellyt Suomen koko EU:n kanssa vihamieliseksi maaksi. Myös lännen asetoimitukset tulkitaan Venäjällä vihamielisenä toimintana. Olemme siis yhä selvemmin osa Venäjän kokemaa viholliskuvaa. Moni Venäjää syvällisemmin tunteva on todennut, että Venäjän silmissä olemme jo pitkään olleet osa länttä ja Nato-maa. Meillä on kaikki Naton haitat ilman mitään sen hyötyjä. Venäjän uhkailu vastatoimilla mahdollista Nato-jäsenyyttä hakiessamme on kuitenkin otettava tosissaan. Tulemme varmasti näkemään paitsi kyberhyökkäyksiä, mahdollisesti hybridivaikuttamista rajoillamme, ehkä myös muita ja vakavampia reaktioita. Näihin kaikkiin on varauduttava.
Suomen turvallisuuden tärkeimpiä ratkaisuja ei tule tehdä vastatoimien pelossa – saati lyhyen aikavälin hyötyjen vuoksi. Mikään ei takaisi sitä, että pysymällä puolustusliiton ulkopuolella, säästyisimme kaikelta harmilta. Toimimatta jättäminenkin on ratkaisu ja päätös. Nato on puolustusliitto, jonka keskeinen tavoite on rakentaa rauhaa. Nato-jäsenyys on itsenäisen maan puolustusratkaisu.
Ymmärrettävästi nopeasti muuttunut tilanne on asettanut monet puolueet ja kansanedustajat uuden tilanteen eteen. Aikaa ja tilaa harkinnalle on annettava, mutta samalla on ymmärrettävä, ettei vallitsevassa tilanteessa voi odottaa liian pitkään. Historia osoittaa, miten tärkeää on osata tarttua eteen avautuviin tilanteisiin määrätietoisesti. Siksi eduskunnan on asetettava Suomen turvallisuuden kannalta tärkein asia eli tämän selonteon käsittely etusijalle. Jokaisella kansanedustajalla on oltava mahdollisuus muodostaa kantansa riittävien tietojen pohjalta.
Haluan kiittää valtionjohtoamme ja hallitusta siitä, että olette toimineet määrätietoisesti Suomen turvallisuuspoliittisten ratkaisujen mahdollistamiseksi nopeallakin aikataululla. Ei ole jäänyt epäselväksi, kenen joukoissa Suomi seisoo: olemme osa länttä ja autamme Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin. Nyt Suomen oman turvallisuuden kannalta tärkein ratkaisu on eduskunnan harkittavana. Option käyttämisen aika on nyt. Ei enää koskaan yksin.