by Sari Multala | 08.06.2021 | Yleinen
Matkailua ollaan Euroopassa asteittain avaamassa, mutta Suomessa hallitus näyttää kulkevan vastavirtaan. STM:n valmistelema lakiesitys itse asiassa jopa kiristää nykyisiä matkailun rajoituksia ja sotii EU:n yleistä linjaa vastaan. Pahimmillaan se paitsi estää matkailun elpymistä ja aiheuttaa mittavia käytännön ongelmia rajoilla, esitys voi toteutuessaan jättää tuhannet ihmiset työttömyyteen ja tehdä tyhjiksi Finnairin ja Helsinki-Vantaan suunnitelmat lentoaseman asemasta Euroopan johtavana porttina Aasiaan. Laki sellaisenaan edellyttäisi Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta todistusta joko kahdesta koronarokotteesta, sairastetusta taudista, tai korkeintaan 72 tuntia vanhaa todistusta negatiivisesta koronatestistä, sekä omaehtoista karanteenia. Lisäksi jos matkustaja saapuu Suomeen vain koronatestillä, hänen pitäisi mennä Suomessa toiseen testiin sakon uhalla. Koronatodistusta ei tarkistettaisi lähtömaassa vaan Suomeen saapuessa, joka ruukauttaisi asemat ja vaatisi tuhansia ihmisiä toteuttamaan tarkastukset. Lähtökohtana tulee olla terveysturvallinen matkustaminen. Siksi yleiseurooppalaisena linjana on, että terveystarkastus tehdään lähtömaassa. Näin voidaan varmistaa se, että matkustettaessa yleisellä liikennevälineellä, matkustetaan terveenä. Suomella ei ole kapasiteettia testata kaikkia matkailijoita rajojensa sisäpuolella varsinkin, jos hallitus edelleen edellyttää testaajan olevan terveydenhoitoalan ammattilainen ja lähes kaikki tulijat testataan. Pahimmillaan lakimuutos pudottaa Suomen ulkomaisten turistien matkakohteiden listalta. Esimerkiksi lapsiperheiden testikustannukset ja testien aiheuttama vaiva olisivat lain sellaisenaan toteutuessa niin suuret, että lapsiperheet valitsisivat matkakohteekseen Suomen sijasta jonkin toisen maan, jossa lapsiperheiden asema ymmärretään paremmin. Sillä vaikka aikuisilla olisi rokotetodistukset eikä heidän tarvitsisi mennä toiseen testiin, esityksen mukaan perheen 13-16 vuotiaille lapsille tulisi järjestää toiset testaukset vielä Suomessa ja heidän tulisi olla Suomessa karanteenissa. Koronakriisin aikana on kuultu monta kertaa, että lakien ja esitysten pitäisi olla välttämättömiä, tehokkaita, oikeasuhtaisia ja tarkkarajaisia. Sitä tämä esitys ei ole. Nyt vaarannetaan Suomen pääsy mukaan matkustamisen elpymiseen, vaikka Suomella olisi siihen muita maita paremmat edellytykset suuren rokotekattavuuden vuoksi. Lentoliikenteen markkinoita jaetaan jo nyt uudelleen. Jos...
by Sari Multala | 05.05.2021 | Yleinen
Arvoisa puhemies! Suomen menestystarina on perustunut korkeaan osaamiseen ja koulutusmahdollisuuksiin, joiden ansiosta kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Koulutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa sivistystä. Sivistys ei ole vain sitä, että olet saavuttanut tutkinnon ja oppiarvon. Sivistys on laaja-alaista maailman ymmärtämistä ja itsensä jatkuvaa kehittämistä. Tarve jatkuvalle itsensä kehittämiselle ja elämänpituiselle oppimiselle on ilmeinen. Kokonaisia aloja poistuu, uusia työtehtäviä ja osaamistarpeita syntyy. Koulutuskenttä toivoo vakautta, näkymää pitkälle tulevaisuuteen. Jatkuvista kehityshankkeista halutaan kohti ennakoitavaa rahoitusta ja selkeää yhteistä näkymää tulevaan. Jotta selonteko kantaa yli hallituskausien, on sen perusteella tehtäville toimille oltava parlamentaarinen hyväksyntä. Selonteon valmistelu jätti tässä suhteessa runsaasti toivomisen varaa. Meillä on nyt eduskunnassa edelleen mahdollisuus muodostaa yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan koulutuspolitiikkaa on Suomessa kehitettävä. Selonteossa on tunnistettu hyvin varhaisten vuosien merkitys osana koulutuspolkua. Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite pitkällä aikavälillä maksuttomasta varhaiskasvatuksesta näyttää jakavan kaikkien puolueiden hyväksynnän. Kaksivuotinen esiopetus tulisi kuitenkin toteuttaa pysyvästi, jotta kaikki lapset pääsevät maksuttoman, pedagogisen varhaiskasvatuksen piiriin viimeistään viisivuotiaina. Kokoomuksen mielestä Suomen tärkein tavoite on, että jokaisella peruskoulun päättävällä on riittävät perustaidot, joilla oppimisen jatkuminen toisella asteella onnistuu ja yhä useammalla opintopolku jatkuu korkea-asteelle. Oppivelvollisuusiän nosto ei tähän haasteeseen vastaa, vaan tarvitaan riittävästi oikea-aikaista tukea ja ohjausta peruskoulun alaluokilta ja varhaiskasvatuksesta asti. Viime vaalikaudella toteutettiin onnistuneesti niin ammatillisen koulutuksen reformi kuin lukiouudistus. Tarvitsemme tulevaisuudessakin lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta, joilla on omat tärkeät tehtävänsä. Tästä on pidettävä kiinni. Yhteistyö eri koulutusmuotojen välillä on kannatettavaa, mutta sitä ei saa pakottaa koulutuksen laadun kustannuksella. Suomalaiset nuoret ovat avarakatseisia, uteliaita ja kansainvälisiä. Jotta yhä useampi saisi mahdollisuuden kansainvälisyyteen, tulee englanninkielinen ylioppilastutkinto mahdollistaa ja varmistaa ammatillisessa koulutuksessa mahdollisuus kansainvälisiin tutkintoihin. Jatkuvan oppimisen uudistuksella oli oma parlamentaarinen työnsä, jonka yhteenveto on tässä selonteossa...
by Sari Multala | 04.03.2021 | Yleinen
Koronatilanne erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta kiihtyvästi koko maassa on menossa edelleen huonompaan suuntaan. Uudet virusmuunnokset aiheuttavat päänvaivaa ja rokotteiden saatavuus on edelleen hidasta. Vaikuttaa siltä, että edessämme on vaikea kevät. Kriisitietoisuutta nostaakseen hallitus julisti maanantaina poikkeusolot yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Tämä tehtiin erityisesti sen vuoksi, että haluttiin säätää ravintoloiden sulkemisen kolmeksi viikoksi mahdollistava laki. Samalla ilmoitettiin kolmen viikon sulkutilasta, jonka ajaksi yläkoululaiset laitetaan etäkouluun ja kaikki tartuntatautilain mahdollistamat rajoitukset otetaan käyttöön leviämisalueilla, kuten pääkaupunkiseudulla. Lisäksi hallituksen oli tarkoitus ottaa joitakin valmiuslain pykäliä osittain käyttöön – kuitenkin ilman käyttöönottoasetusta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi kuitenkin, että tätä ravintoloiden sulkemista varten ei olisi tarvinnut julistaa poikkeusoloja. Lisäksi valmiuslain käyttöönotto vaatii oikeusoppineiden mukaan aina asetuksen jälkitarkastuksen eduskunnassa. Pääministeri totesikin pian, että valmiuslain pykälien käyttöönotossa otetaan aikalisä. Tartuntatautilain muutosta valmisteltiin koko syksy ja se tuli voimaan viimeviikolla. Muutoksen piti antaa mahdollisuus sulkea myös yritysten tiloja, mutta tätä laki ei kuitenkaan mahdollista. Valmistelun aikana oikeusministeriö kiinnitti huomiota tähän yksityiskohtaan niin lausuntokierroksella kuin eduskuntakäsittelynkin aikana. Sosiaali- ja terveysvaliokunta nosti myös erilaisten tilojen tulkinnan haasteen esiin mietinnössään. Siksi onkin erikoista, että pääministeri vielä maanantaina A-studiossa väitti, että tämä ei olisi tartuntatautilain valmistelussa tullut esiin, ettei laissa määriteltyjä yritysten tiloja voida lain perusteella kokonaan sulkea. Uudistetun tartuntatautilain pykälät toteavat selvästi, että tilat voidaan sulkea vain yli kymmenen hengen osallistujamäärältä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös asiassa sai viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriön takajaloilleen. Kuitenkin hallituksen omat perustelut toteavat selvästi kymmenen hengen osallistujamäärän. Hallituksen omassa esityksessä sanotaan selvästi, että uuden tartuntatautilain niin sanotun sulkupykälän ”58 g §:n mukaisesti tilat voitaisiin sulkea sisätiloissa vain yli 10 hengen ja ulkotiloissa vain yli 50 hengen osallistujamäärältä”. AVI:n ja STM:n julkinen miekkailu heikentää ihmisten ja yritysten uskoa viranomaisiin ja...
by Sari Multala | 27.10.2020 | Yleinen
Julkisuudessa on puhuttu paljon koronan vaikutuksista matkailuun ja palveluelinkinoihin. Finnairin viimeviikkoisten uutisten myötä etenkin eteläisen Suomen matkailu- ja elämystuottajien hälyttävä tilanne alkaa konkretisoitua. Finnairin kohdalla kyseessä ovat tällä hetkellä Suomen suurimmat irtisanomiset. Aviapolis-alue on kansantaloudellisesti merkittävä. Lentoasema-alue on työllistänyt suoraan tai välillisesti noin 100 000 ihmistä. Alue kerryttää jopa neljä prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta. Myös Suomen kongressi- ja tapahtumamatkailu on keskittynyt hyvin vahvasti Uudenmaan alueelle. Arvioiden mukaan alan yritykset menettivät keväällä yli 90 prosenttia liikevaihdostaan viime vuoteen verrattuna. Matkailun muille toimialoille aiheuttamat kerrannaisvaikutukset mukaan luettuna tulomenetykset kipuavat yli miljardiin euroon. Matkailu ja siihen kytkeytyvät tukipalvelut ovat erittäin merkittäviä toimialoja Uudellamaalla. Jos kriisi vielä pitkittyy, tulemme Uudellamaalla menettämään pelottavan suuren määrän työpaikkoja yksin ravintola- ja hotellialoilla, logistiikassa sekä huolto- ja tukitoiminnoissa. Meidän on puolustettava nykyisiä työpaikkoja ja luotava edellytyksiä uusille. Ilman päättäväisiä toimia työttömyys uhkaa kasvaa inhimillisesti sietämättömän korkealle tasolle. Jo nyt työttömyysprosentti on Vantaalla kaksinkertaistunut vuodentakaiseen verrattuna. Kaikkein kovimmin on pahentunut alle 25-vuotiaiden työttömyys, joka on noussut vuoden takaiseen verrattuna yli 100 prosenttia. Samaan aikaan kun ihmisiä irtisanotaan ja työpaikkojen ovia laitetaan kiinni, hallitus päätti työllisyystavoitteen toteutumisen siirtämisestä tämän vuosikymmenen loppuun. Jos hallitusohjelman tavoitteesta 75 prosentin työllisyysasteesta vaalikauden loppuun mennessä pidettäisiin kiinni, tarvittava työllisten määrän kasvu olisi reilusti yli 100 000. Nyt kun työpaikkoja katoaa koronan vaikutuksesta, hallituksen pitäisi tehdä entistä suuremmalla syyllä töitä työllisyyden vahvistamiseksi. Juuri tässä tilanteessa pitäisi yrittää valaa uskoa tekemällä päätöksiä. Suomalaiset tarvitsevat työpaikkoja nyt, ei vasta kymmenen vuoden päästä. Osa työllisyystoimista vaikuttaa heti, osa pitkällä aikavälillä. Siksi korona ei ole syy lykätä työllisyyspäätöksiä vaan se on syy niitä kiirehtiä. Meidän tulee rakentaa kannustavaa yhteiskuntaa, jossa jokainen työikäinen ja työkykyinen saa töitä. Jotta pääsemme tähän, tulee...
by Sari Multala | 20.10.2020 | Yleinen
Suomen kansallispuistojen kiinnostavuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Ensimmäiset puistot perustettiin vuonna 1938 ja Suosituimmassa eli Pallas–Yllästunturilla käy vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä. Uusin, vuonna 2017 perustettu kansallispuistomme Hossa keräsi noin 100 000 kävijää viime vuonna. Ympäristöministeri Mikkonen kertoi lokakuun alussa esittävänsä Suomeen kahta uutta kansallispuistoa. Samaan aikaan näiden reittien rakentamiseen ja vanhojen kunnostamiseen ei ole osoitettu riittävää rahoitusta. Korjausvelka kansallispuistojen suhteen on kasvanut vuosi vuodelta. Rahoitukseton korjausvelka on vuoden 2021 osalta noin 10 miljoonaa euroa. Kansallispuistojen reitistöt, autiotuvat ja nuotiopaikat ovat monin paikoin päässeet niin huonoon kuntoon, että niiden purkaminen on jo aloitettu. Metsähallituksen luontopalveluiden vastuulle on siirtynyt myös erityisesti rannikolla ja saaristossa sijaitsevia historiallisia kohteita, joiden kunnostus on kallista. Joissakin kohteissa on myös tarvetta purkutyölle, jotta arvokkaat luontokohteet eivät vaarantuisi. Tällainen on esimerkiksi Jussarön saari. Tämän kesän aikana kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet 24 – 62 prosenttia viime vuoden kävijämääristä. Erityisesti kaupunkien ja taajamien lähistöllä sijaitsevien kansallispuistojen käyntimäärät räjähtivät heti maaliskuun viikonloppuina koronavirusrajoitusten astuttua voimaan. Sekä retkeilyrakenteet että historiakohteet tarvitsevat resursseja, jotta verkosto voidaan pitää kunnossa. Ilman riittävää reititystä ja opastusta luonto kuluu ja köyhtyy. Eduskunta on säännönmukaisesti lisännyt rahoitusta Metsähallitukselle. Jatkossakin on varattava riittävät määrärahat kansallispuistojen palvelu- ja opasvarustukseen. Metsähallituksen korjausvelkarahan osalta on tärkeää huolehtia myös aiemmin perustettujen kansallispuistojen reitistöjen kunnostamisesta sekä rakentamisesta. Lisäksi erikseen pitäisi kohdistaa resursseja kiinteistöjen purkuun ja kunnostukseen. Yhtenä esimerkkinä on Sipoonkorven kansallispuisto, jonka kehittäminen on edennyt melko hitaasti voimakkaasti kasvaneista kävijämääristä huolimatta. Tämän vuoksi olen jättänyt eduskunnalle talousarvioaloitteen 5 miljoonan euron lisärahoituksesta metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin. Parhaimmillaan kansallispuisto on vetovoimatekijä, joka tuo matkailijoita ympäri maailmaa ihastelemaan suomalaista luontoa. Suomi valittiin juuri maailman parhaaksi luontomatkailukohteeksi eikä vähiten kansallispuistojemme vuoksi. Kansallispuistolla on myös merkitystä luonnonsuojelun ja luonnon...
