by Sari Multala | 04.03.2021 | Yleinen
Koronatilanne erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta kiihtyvästi koko maassa on menossa edelleen huonompaan suuntaan. Uudet virusmuunnokset aiheuttavat päänvaivaa ja rokotteiden saatavuus on edelleen hidasta. Vaikuttaa siltä, että edessämme on vaikea kevät. Kriisitietoisuutta nostaakseen hallitus julisti maanantaina poikkeusolot yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Tämä tehtiin erityisesti sen vuoksi, että haluttiin säätää ravintoloiden sulkemisen kolmeksi viikoksi mahdollistava laki. Samalla ilmoitettiin kolmen viikon sulkutilasta, jonka ajaksi yläkoululaiset laitetaan etäkouluun ja kaikki tartuntatautilain mahdollistamat rajoitukset otetaan käyttöön leviämisalueilla, kuten pääkaupunkiseudulla. Lisäksi hallituksen oli tarkoitus ottaa joitakin valmiuslain pykäliä osittain käyttöön – kuitenkin ilman käyttöönottoasetusta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi kuitenkin, että tätä ravintoloiden sulkemista varten ei olisi tarvinnut julistaa poikkeusoloja. Lisäksi valmiuslain käyttöönotto vaatii oikeusoppineiden mukaan aina asetuksen jälkitarkastuksen eduskunnassa. Pääministeri totesikin pian, että valmiuslain pykälien käyttöönotossa otetaan aikalisä. Tartuntatautilain muutosta valmisteltiin koko syksy ja se tuli voimaan viimeviikolla. Muutoksen piti antaa mahdollisuus sulkea myös yritysten tiloja, mutta tätä laki ei kuitenkaan mahdollista. Valmistelun aikana oikeusministeriö kiinnitti huomiota tähän yksityiskohtaan niin lausuntokierroksella kuin eduskuntakäsittelynkin aikana. Sosiaali- ja terveysvaliokunta nosti myös erilaisten tilojen tulkinnan haasteen esiin mietinnössään. Siksi onkin erikoista, että pääministeri vielä maanantaina A-studiossa väitti, että tämä ei olisi tartuntatautilain valmistelussa tullut esiin, ettei laissa määriteltyjä yritysten tiloja voida lain perusteella kokonaan sulkea. Uudistetun tartuntatautilain pykälät toteavat selvästi, että tilat voidaan sulkea vain yli kymmenen hengen osallistujamäärältä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös asiassa sai viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriön takajaloilleen. Kuitenkin hallituksen omat perustelut toteavat selvästi kymmenen hengen osallistujamäärän. Hallituksen omassa esityksessä sanotaan selvästi, että uuden tartuntatautilain niin sanotun sulkupykälän ”58 g §:n mukaisesti tilat voitaisiin sulkea sisätiloissa vain yli 10 hengen ja ulkotiloissa vain yli 50 hengen osallistujamäärältä”. AVI:n ja STM:n julkinen miekkailu heikentää ihmisten ja yritysten uskoa viranomaisiin ja...
by Sari Multala | 27.10.2020 | Yleinen
Julkisuudessa on puhuttu paljon koronan vaikutuksista matkailuun ja palveluelinkinoihin. Finnairin viimeviikkoisten uutisten myötä etenkin eteläisen Suomen matkailu- ja elämystuottajien hälyttävä tilanne alkaa konkretisoitua. Finnairin kohdalla kyseessä ovat tällä hetkellä Suomen suurimmat irtisanomiset. Aviapolis-alue on kansantaloudellisesti merkittävä. Lentoasema-alue on työllistänyt suoraan tai välillisesti noin 100 000 ihmistä. Alue kerryttää jopa neljä prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta. Myös Suomen kongressi- ja tapahtumamatkailu on keskittynyt hyvin vahvasti Uudenmaan alueelle. Arvioiden mukaan alan yritykset menettivät keväällä yli 90 prosenttia liikevaihdostaan viime vuoteen verrattuna. Matkailun muille toimialoille aiheuttamat kerrannaisvaikutukset mukaan luettuna tulomenetykset kipuavat yli miljardiin euroon. Matkailu ja siihen kytkeytyvät tukipalvelut ovat erittäin merkittäviä toimialoja Uudellamaalla. Jos kriisi vielä pitkittyy, tulemme Uudellamaalla menettämään pelottavan suuren määrän työpaikkoja yksin ravintola- ja hotellialoilla, logistiikassa sekä huolto- ja tukitoiminnoissa. Meidän on puolustettava nykyisiä työpaikkoja ja luotava edellytyksiä uusille. Ilman päättäväisiä toimia työttömyys uhkaa kasvaa inhimillisesti sietämättömän korkealle tasolle. Jo nyt työttömyysprosentti on Vantaalla kaksinkertaistunut vuodentakaiseen verrattuna. Kaikkein kovimmin on pahentunut alle 25-vuotiaiden työttömyys, joka on noussut vuoden takaiseen verrattuna yli 100 prosenttia. Samaan aikaan kun ihmisiä irtisanotaan ja työpaikkojen ovia laitetaan kiinni, hallitus päätti työllisyystavoitteen toteutumisen siirtämisestä tämän vuosikymmenen loppuun. Jos hallitusohjelman tavoitteesta 75 prosentin työllisyysasteesta vaalikauden loppuun mennessä pidettäisiin kiinni, tarvittava työllisten määrän kasvu olisi reilusti yli 100 000. Nyt kun työpaikkoja katoaa koronan vaikutuksesta, hallituksen pitäisi tehdä entistä suuremmalla syyllä töitä työllisyyden vahvistamiseksi. Juuri tässä tilanteessa pitäisi yrittää valaa uskoa tekemällä päätöksiä. Suomalaiset tarvitsevat työpaikkoja nyt, ei vasta kymmenen vuoden päästä. Osa työllisyystoimista vaikuttaa heti, osa pitkällä aikavälillä. Siksi korona ei ole syy lykätä työllisyyspäätöksiä vaan se on syy niitä kiirehtiä. Meidän tulee rakentaa kannustavaa yhteiskuntaa, jossa jokainen työikäinen ja työkykyinen saa töitä. Jotta pääsemme tähän, tulee...
by Sari Multala | 20.10.2020 | Yleinen
Suomen kansallispuistojen kiinnostavuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Ensimmäiset puistot perustettiin vuonna 1938 ja Suosituimmassa eli Pallas–Yllästunturilla käy vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä. Uusin, vuonna 2017 perustettu kansallispuistomme Hossa keräsi noin 100 000 kävijää viime vuonna. Ympäristöministeri Mikkonen kertoi lokakuun alussa esittävänsä Suomeen kahta uutta kansallispuistoa. Samaan aikaan näiden reittien rakentamiseen ja vanhojen kunnostamiseen ei ole osoitettu riittävää rahoitusta. Korjausvelka kansallispuistojen suhteen on kasvanut vuosi vuodelta. Rahoitukseton korjausvelka on vuoden 2021 osalta noin 10 miljoonaa euroa. Kansallispuistojen reitistöt, autiotuvat ja nuotiopaikat ovat monin paikoin päässeet niin huonoon kuntoon, että niiden purkaminen on jo aloitettu. Metsähallituksen luontopalveluiden vastuulle on siirtynyt myös erityisesti rannikolla ja saaristossa sijaitsevia historiallisia kohteita, joiden kunnostus on kallista. Joissakin kohteissa on myös tarvetta purkutyölle, jotta arvokkaat luontokohteet eivät vaarantuisi. Tällainen on esimerkiksi Jussarön saari. Tämän kesän aikana kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet 24 – 62 prosenttia viime vuoden kävijämääristä. Erityisesti kaupunkien ja taajamien lähistöllä sijaitsevien kansallispuistojen käyntimäärät räjähtivät heti maaliskuun viikonloppuina koronavirusrajoitusten astuttua voimaan. Sekä retkeilyrakenteet että historiakohteet tarvitsevat resursseja, jotta verkosto voidaan pitää kunnossa. Ilman riittävää reititystä ja opastusta luonto kuluu ja köyhtyy. Eduskunta on säännönmukaisesti lisännyt rahoitusta Metsähallitukselle. Jatkossakin on varattava riittävät määrärahat kansallispuistojen palvelu- ja opasvarustukseen. Metsähallituksen korjausvelkarahan osalta on tärkeää huolehtia myös aiemmin perustettujen kansallispuistojen reitistöjen kunnostamisesta sekä rakentamisesta. Lisäksi erikseen pitäisi kohdistaa resursseja kiinteistöjen purkuun ja kunnostukseen. Yhtenä esimerkkinä on Sipoonkorven kansallispuisto, jonka kehittäminen on edennyt melko hitaasti voimakkaasti kasvaneista kävijämääristä huolimatta. Tämän vuoksi olen jättänyt eduskunnalle talousarvioaloitteen 5 miljoonan euron lisärahoituksesta metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin. Parhaimmillaan kansallispuisto on vetovoimatekijä, joka tuo matkailijoita ympäri maailmaa ihastelemaan suomalaista luontoa. Suomi valittiin juuri maailman parhaaksi luontomatkailukohteeksi eikä vähiten kansallispuistojemme vuoksi. Kansallispuistolla on myös merkitystä luonnonsuojelun ja luonnon...
by Sari Multala | 11.09.2020 | Yleinen
Urheilu koskettaa, innostaa ja liikuttaa lähes kaikkia suomalaisia. Kaupallinen sektori liikuttaa miljoonaa ihmistä viikossa ja urheiluseurat yli miljoonaa. Kesän aikana ja erityisesti viime viikkoina ovat eri lajien urheilijat ja toimijat lähestyneet monesta suunnasta ja innostaneet minua tähän ilmoitukseen. Olen nöyrän kiitollinen ja otettu siitä, että toimintani urheilun parissa on koettu niin että siitä on ollut hyötyä ja apua. Omalla urallani kilpailin 13 arvokisamitalia Suomelle. Urheilin olympialaisissa Sydneyssä, Ateenassa ja Lontoossa. En olisi pystynyt urheilemaan ammattimaisesti ilman lajiliiton ja Olympiakomitean tukea. Urheilijan vuosibudjeteissa heidän roolinsa olivat 50%, usein ylikin. Urheilu-uran aikana opiskelin kauppatieteitä (KTM) ja olin uran jälkeen päävalmentajana purjehdusliitossa. Viime vuosina olen ollut mukana seuratoiminnassa omien lasteni harrastamisen kautta. Koen että on korvaamattoman tärkeää kokea urheilu joka kulmasta: lasten liikunnasta ammattiurheiluun. Unohtamatta kaikkien sukupolvien liikuttamista. Vuodesta 2013 asti on ollut etuoikeutettua saada olla ihmisten asialla ja heidän valitsemanaan eri rooleissa, muun muassa kansanedustajana ja kotikaupunkini Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Olen tehnyt kaikkeni, että näissäkin rooleissa onnistuisin ihmisten sujuvan arjen ja tietenkin liikunnan ja urheilun puolustajana. Tämä vuosi on nostanut vaikeuskertoimen aivan uudelle tasolle. Välillä koen riittämättömyyttä vaikeiden asioiden edessä. Mutta periksi antaminen ei ole ollut koskaan vaihtoehto. Tämä vuosi on ollut meille kaikille haasteellinen, mutta me selviämme tästäkin – yhdessä. Olenko urheilun käytettävissä Olympiakomitean puheenjohtajana? Ehdottomasti olen. Olen ollut aina käytettävissä urheilun ja liikunnan luottamustehtäviin hoitamaan yhteisiä asioita. Monen mielestä nyt on korkea aika sille, että naisehdokas olisi varteenotettava vaihtoehto. Kun voitin ensimmäisen maailmanmestaruuden, ihmeteltiin miten nainen purjehtii. Toisen mitalin jälkeen enää kukaan ei ihmetellyt ja uran lopussa lähes kaikki mitalistimme olivat naisia. Miksi urheilujohtaja ei voisi olla nainen? Tietysti voi, jos on riittävän osaava eli paras tehtävään. Sukupuoli ei...
by Sari Multala | 27.08.2020 | Yleinen
Puhtaan luonnon merkitys on tänä vuonna korostunut, kun moni suomalainen on löytänyt kotimaanmatkailun aivan uudella tavalla. Meidänkin perheemme vietti tuttuun tapaan suuren osan kesästä purjeveneessä. Etenkin Saaristomeri on lounaisen Suomen ehdoton helmi, josta olen tänäkin vuonna saanut nauttia purjehtien, uiden ja kalastellen. Saaristomerestä nauttiminen ympäri vuoden edellyttää kuitenkin sitä, ettei meri tukehdu loppukesällä leväpuuroon. Saaristomeri on se osa Suomen luonnosta, joka on eniten sairas ja jota meidän ihmisten aiheuttamat muutokset ekosysteemiin eniten rasittavat. Itämeren tilaa on saatu vuosien aikana parannettua. Esimerkiksi viljelijät ovat tehneet paljon työtä maatalouden aiheuttaman vesistökuormitusriskin vähentämiseksi. Viime vaalikaudella loimme 50 miljoonan euron meripaketin, jonka avulla rantapeltojen ravinteita sidotaan nyt monin paikoin kipsin avulla. Se ei yksinään auta. Vesistä huolehtiminen vaatii jatkuvaa toimintaa, sillä Itämeri toipuu hitaasti ja edelleen tarvitaan voimakkaita toimia ravinnevalumien vähentämiseksi ja ravinteiden poistamiseksi. Toimintaa on tehostettava ja kehitettävä, jotta pääsemme lähemmäs vesiensuojelutavoitteita. Hallitus aikoo suunnata kaudellaan yhteensä yli 250 miljoonaa euroa ravinnekiertoon liittyviin toimiin. Monien pienten hankkeiden sijaan tarvitaan alueellista ja asiallista tehokkuutta ja resurssit on keskitettävä niin, että muutos tapahtuu. Muuten olemme viiden vuoden päästä tilanteessa, jossa emme näe parannusta Saaristomeren tilassa ja ennusteissa.Ruoantuotannon ja meren etu yhtyy, kun fosfori kiertää Suomen sisällä. Lannan tehokas ja järkevä käyttö on tehokkain keino vesistöjen tilan paranemiseen. Tuki tulee kohdentaa nimenomaan lannan fosforin siirtoon. Silloin kannustetaan myös lannan tehokkaan prosessoinnin kehittämistä ja luodaan dynaamisia vaikutuksia. Kipsikäsittelyn toimet on suunnattava Saaristomeren valuma-alueelle sellaisille peltolohkoille, joilla on suurin eroosioherkkyys ja korkeimmat fosforipitoisuudet. Käynnissä olevan Vesiensuojelun tehostamisohjelman peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen. Lisäksi lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään. Meidän kannattaa satsata myös tuntuvasti ravinteen poistamiseen...
