Hyvinvointialueilla tärkeintä on, että ihminen saa tarvitsemansa palvelut mahdollisimman nopeasti ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Se tarkoittaa, että esimerkiksi hoitoon pääsyä tulisi helpottaa tarjoamalla etä- ja digipalveluita sekä palveluseteleitä nykyistä laajemmin. Tasapaino tulojen ja menojen kesken turvaa parhaiten sen, että palvelut ovat hyvin saatavilla myös tulevaisuudessa.
Aluevaaleissa valitaan päättäjät uusille hyvinvointialueille. Ne vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä. Tulevan hyvinvointialueen toiminta näkyy kansalaiselle konkreettisesti: mitkä palvelupisteet ovat auki, saako valita palveluja myös järjestöistä tai yksityiseltä ja miten nopeasti pääsee hoitoon.
Ammattilaisille muutos näkyy jälleen uutena hallinnon uudistuksena, mutta muutos on aina myös mahdollisuus: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella voimme parantaa työskentelyolosuhteita antamalla työntekijöille entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikoilla työn tekemiseen ja kuunnella asiakkaita palveluiden kehittämisessä.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat juuri niitä, joita suomalaiset arvostavat varsin korkealle.
Tästä huolimatta olemme kansainvälisesti vain keskitasoa sote-palvelujen saatavuudessa. Tilanne ei parane, ellemme ota laajasti käyttöön myös yksityisen ja järjestösektorin osaamista palvelujen tuottajina. Ennaltaehkäisevät, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut myös tukevat korkeaa työllisyysastetta, mikä on edellytys hyvinvointipalvelujen rahoitukselle.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tulee määrittää palvelutakuu, jonka puitteissa pääsee hoitoon – tai saa palvelusetelin käyttöönsä. Palvelusetelit ovat ylivoimainen keino lyhentää jonotusaikaa ja saada määritetty palvelu vapaana olevalta ammattilaiselta. Se myös antaa ihmisille aidon mahdollisuuden valita sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pitää yllä kilpailua parhaista sosiaali- ja terveyspalveluista.
Monet ovat tottuneet työterveyshuollossa joustavaan asiointiin, eikä mikään estä tulevia päättäjiä tuomasta etä- ja digipalvelua yhä laajemmin käyttöön myös julkisiin hyvinvointipalveluihin. Etävastaanotto ja muut digitaaliset tai liikkuvat palvelut helpottavat omien ja läheisten asioiden hoitamista – ja vapauttavat vastaanottoaikoja fyysistä kohtaamista tarvitseville.
Palvelut on tuotettava laadukkaasti mutta samalla kustannustehokkaasti, jotta vältytään veronkorotuksilta. Maan hallituksen valmistelema maakuntavero nostaisi kokonaisveroastetta ja heikentäisi työllisyyttä. Päätöksentekoon tarvitaan päättäjiä, jotka kykenevät uudistamaan toimintatapoja, jotta rajallisella rahamäärällä saadaan aikaan hyvät palvelut.