Olen hakenut vaalitukea Pro Markkinataloudelta. Avoimuuden vuoksi julkaisen vastaukset hakemuksessa esitettyihin kysymyksiin. Voit lukea vastaukseni alta.
- Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.
Suomen talouskasvu ja kilpailukyky syntyy siitä, että työnteko ja yrittäjyys on kannattavaa. Sekä Suomessa että Euroopan unionissa on huolehdittava reilusta kilpailusta ja vakaasta toimintaympäristöstä välttämällä poukkoilevaa politiikkaa. Työn verotusta tulee laskea ja yrittäjyyden verotuksen on oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä ja Suomessa investointeihin ja kasvuun kannustavaa. Yrittäjien eläketurvaa tulee kehittää, mutta siten, että se perustuu työtuloihin, ei mediaaniansioihin. Suomen velkaantumista on vähennettävä määrätietoisesti tulevilla hallituskaudella ja tehtävä työn vastaanottamisen kannusteita parantavia työllisyysuudistuksia, kuten ansiosidonnaisen porrastaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen. - Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?
Ansiotuloverotusta eikä yritysverotusta saa kiristää. Lähtökohtana tulee olla verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen. Lisäksi kokonaisveroaste ei saa nousta. Tämä tarkoittaa, että ansiotuloverotusta tulisi keventää ja yritysverotuksen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä. Verokannustimin tulee tukea investoimaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. - Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?
Yksityiset yritykset ovat tärkeä osa palvelutuotantoa niin lakisääteisissä palveluissa täydentämässä julkista palvelua ja tuomassa kustannustehokkuutta palveluiden tuottamiseen. Hyvinvointialueilla kaikki sellainen tukipalveluiden tuotanto, jolle löytyy toimivat markkinat ja joka ei ole laissa säädetty julkisesti tuotettavaksi tulee avata kilpailutukselle. Inhouseyhtiöitä ei siis tulisi käyttää esimerkiksi siivous- tai ateriapalveluissa. Lakisääteissä palveluissa palvelusetelit ovat erinomainen tapa mahdollistaa palveluiden tuottaminen myös yrityksissä. - Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?
Rakenteelliset työllisyysuudistukset, kuten ansiosidonnaisen porrastaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen ja työntekoon kannusta sosiaaliturva, ovat tärkeitä työllisyysasteen vahvistamisessa. Koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen on panostettava. Suomeen tulee luoda esimerkiksi ’’minitutkintoja’’ tai ’’osaamissertifikaatteja’’, jotta osaamista voi päivittää ja tunnistaa myös korkeakouluissa ilman kokonaan uuden tutkinnon suorittamista. Ammatillisessa koulutuksessa työssäoppimista tulee lisätä parantamalla koulutussopimuksen tunnettuutta ja oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja tulee lisätä erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla ja alueilla, joissa on vähän aloituspaikkoja suhteessa nuorten määrään. Lisätään työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa nopeuttamalla lupakäsittelyä ja ottamalla käyttöön sertifioitujen yritysten avulla tarveharkinnasta luopuminen. - Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?
Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa Euroopan Unionin jäsenmaana unionin sääntelyyn jo ennakolta ja myös virallisen prosessin aikana. Tämä edellyttää hyviä suhteita muihin samanmielisiin maihin ja toisaalta selkeää kantaa EU:ssa käsiteltävien asioihin. Sisämarkkinoilla on tärkeä varmistaa markkinaneutraliteetti ja välttää ylisääntelyä. Toisaalta Suomen on kyettävä säilyttämään kilpailukykynsä ja pyrittävä tuomaan esiin maamme erityispiirteitä, kuten pitkiä etäisyyksiä ja metsiemme merkitystä. - Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?
On panostettava entistä vahvemmin tutkimukseen ja tuotekehitykseen niin verokannustimin kuin rahoittamalla yliopistoja ja tukemalla suoraan yritysten tutkimus- ja tuotekehitystyötä vaikuttavin instrumentein. Jotta investoinnit uuteen, puhtaampana teknologiaan olisivat mahdollisia, tarvitaan vakaata toimintaympäristöä ja sujuvampaa maankäytön sääntelyä. Luvitusta tulee nopeuttaa ja kaavoitusta sujuvoittaa uudistamalla maankäyttö- ja rakentamislaki edellisen hallituskauden tavoitteiden pohjalta.