by Sari Multala | 22.01.2022 | Yleinen
Vantaalla ja Keravalla pitää pyrkiä mitalisijoille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Liike on lääke, joka ehkäisee niin terveydellisiä kuin sosiaalisia ongelmia. Riittävä liikunta auttaa koululaisia oppimaan, se pitää yllä hyvää mielen terveyttä ja hyvä toimintakyky on edellytys vanhusten hyvälle voinnille ja kotona asumiselle. Panostukset liikunnan ja liikkumisen lisäämiseen maksavat itsensä takaisin. Tilanne on hälyttävä: noin 40% 5. ja 8. luokan oppilailla fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla. Varusmiesten paino nousee ja kestävyyskunto heikkenee. Riittävällä liikunnalla on yhteys paitsi oppimistuloksiin, se ennaltaehkäisee elintapasairauksia ja edistää mielen hyvinvointia – tutkitusti. Tiedämme tutkimustuloksista, että liikkuvien vanhempien lapset liikkuvat todennäköisemmin myös aikuisena. Erityisen merkityksellistä on perheen yhteinen liikunta ja liikkuminen. Aikuisiällä liikkumisen ja liikunnan lisääminen vähän liikkuvilla vaatii usein kannustusta ja apua. Vantaalla on käytössä liikuntaohjaus: lääkärin katsoessa ihmisen siitä hyötyvän, asiakas ohjataan liikunta- ja elämäntapaohjaukseen. Se voi tarkoittaa yhteisiä kävelylenkkejä, käyntejä kuntosalilla ja ravintoneuvontaa. Tätä toimintatapaa tulee jatkaa ja vahvistaa myös Vantaa-Kerava -alueella. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii useita toimenpiteitä, niin uusilla alueilla, kunnissa kuin näiden yhteistyönäkin. Tässä muutamia ehdotuksiani liikunnan ja liikkeen lisäämiseksi: Neuvoloista vanhemmille lisää tietoa yhdessä liikkumisen vaikutuksesta lapsen liikuntatottumuksiin ja pallo äitiyspakkaukseen Lisää työvälineitä kasvattajille ja opettajille huomioida liikkuminen osana varhaiskasvatusta ja koulupäivää MOVE-mittaustulosten yhdistäminen laajoihin terveystarkastuksiin ja keskusteluihin vanhempien kanssa Liikunnanohjausta, liikuntareseptejä ja elämäntapaneuvontaa terveydenhuoltoon Lisää kuntoutusta kotihoitoon vanhuksille Pidetään lähiliikuntapaikat ja virkistysalueet kunnossa, huolehditaan kevyen liikenteen väylistä Kaikille lapsille vähintään yksi mieluinen...
by Sari Multala | 17.01.2022 | Yleinen
Hyvinvointialueilla tärkeintä on, että ihminen saa tarvitsemansa palvelut mahdollisimman nopeasti ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Se tarkoittaa, että esimerkiksi hoitoon pääsyä tulisi helpottaa tarjoamalla etä- ja digipalveluita sekä palveluseteleitä nykyistä laajemmin. Tasapaino tulojen ja menojen kesken turvaa parhaiten sen, että palvelut ovat hyvin saatavilla myös tulevaisuudessa. Aluevaaleissa valitaan päättäjät uusille hyvinvointialueille. Ne vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä. Tulevan hyvinvointialueen toiminta näkyy kansalaiselle konkreettisesti: mitkä palvelupisteet ovat auki, saako valita palveluja myös järjestöistä tai yksityiseltä ja miten nopeasti pääsee hoitoon. Ammattilaisille muutos näkyy jälleen uutena hallinnon uudistuksena, mutta muutos on aina myös mahdollisuus: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella voimme parantaa työskentelyolosuhteita antamalla työntekijöille entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikoilla työn tekemiseen ja kuunnella asiakkaita palveluiden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat juuri niitä, joita suomalaiset arvostavat varsin korkealle. Tästä huolimatta olemme kansainvälisesti vain keskitasoa sote-palvelujen saatavuudessa. Tilanne ei parane, ellemme ota laajasti käyttöön myös yksityisen ja järjestösektorin osaamista palvelujen tuottajina. Ennaltaehkäisevät, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut myös tukevat korkeaa työllisyysastetta, mikä on edellytys hyvinvointipalvelujen rahoitukselle. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tulee määrittää palvelutakuu, jonka puitteissa pääsee hoitoon – tai saa palvelusetelin käyttöönsä. Palvelusetelit ovat ylivoimainen keino lyhentää jonotusaikaa ja saada määritetty palvelu vapaana olevalta ammattilaiselta. Se myös antaa ihmisille aidon mahdollisuuden valita sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pitää yllä kilpailua parhaista sosiaali- ja terveyspalveluista. Monet ovat tottuneet työterveyshuollossa joustavaan asiointiin, eikä mikään estä tulevia päättäjiä tuomasta etä- ja digipalvelua yhä laajemmin käyttöön myös julkisiin hyvinvointipalveluihin. Etävastaanotto ja muut digitaaliset tai liikkuvat palvelut helpottavat omien ja läheisten asioiden hoitamista – ja vapauttavat vastaanottoaikoja fyysistä kohtaamista tarvitseville. Palvelut on tuotettava laadukkaasti mutta samalla kustannustehokkaasti, jotta vältytään veronkorotuksilta. Maan hallituksen valmistelema maakuntavero nostaisi kokonaisveroastetta...
by Sari Multala | 11.01.2022 | Yleinen
Mielenterveysongelmat koskettavat yhä useampaa suomalaista. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiselle. Koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat lisänneet riskiä mielenterveysongelmien puhkeamiselle tai pahenemiselle. Vanhemman uupumisella, psyykkisten ongelmien syventymisellä tai päihteidenkäytön lisääntymisellä on vaikutuksia myös lasten hyvinvointiin. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet jo aiemmin, mutta nyt koronan myötä lisääntynyt etäopetus ja tauolla olleet harrastukset yhdessä lisääntyneen epävarmuuden kanssa ovat pahentaneet tilannetta entisestään. Vantaalla lisäsimme vuodelle 2022 resursseja mielenterveyspalveluihin ja sen avulla voidaan merkittävästi parantaa hoitoon pääsyä erityisesti nuorilla. Nyt tehtyä panostusta mielenterveyspalveluihin tulee jatkaa tulevalla hyvinvointialueella ja toteuttaa terapiatakuu kaikille. Parantamalla mielenterveyspalveluihin pääsyä voitaisiin vähentää merkittävästi mielenterveysongelmista johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Mielenterveysjärjestöjen mukaan terapiatakuun myötä noin 7500 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä voisi kuntoutua vuosittain etuuksien piiristä työelämään. Toimivat mielenterveyspalvelut tarkoittavat erityisesti perustason mielenterveyspalvelujen parantamista. Terapiatakuun tavoitteena on, että jatkossa harvempi tarvitsisi erikoissairaanhoitoa, kun oireita ja avuntarvetta vastaavaa hoitoa saisi jo varhaisessa vaiheessa perusterveydenhuollossa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on esittänyt sen toteuttamista omassa vaihtoehtobudjetissaan. Esteenä sen toteutumiselle on enää maan hallitus, joka ei ole antanut tukeaan terapiatakuun toteuttamiselle. Hoitotakuun kiristäminen ei lupauksista huolimatta sisällä terapiatakuuta, sillä perustason mielenterveyspalvelut on rajattu hoitotakuun ulkopuolelle. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason koko Suomeen. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin jokaiselle sitä tarvitsevalle, lapsista vanhuksiin. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden lisäksi on kehitettävä ongelmien ennaltaehkäisyä: toimivat perheiden palvelut, perheneuvola ja jokaisessa oppilaitoksessa ja koulussa oppilas- ja opiskeluhuolto sisältäen kuraattorin ja psykologin saavutettavat palvelut ennaltaehkäisevät pitkäaikaisempaa palveluiden...
by Sari Multala | 02.01.2022 | Yleinen
Mistä aluevaaleissa on kyse? Kyse on siitä, kuinka palvelumme järjestetään ja tuotetaan. Kyse on siitä, että valtio antaa alueille kerran vuodessa vakiosumman rahaa. Tämä rahasumma on saatava riittämään kaikkien alueen asukkaiden palveluihin: sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen. Erikoissairaanhoidolla ei ole enää jatkossa ’’omaa’’ taloutta vaan rahoitus tulee hyvinvointialueiden kautta. Hyvä yhteistyö perustason ja erikoistason palveluiden välillä on edellytys rahojen riittävyydelle ja samalla oikea-aikaiselle hoidolle. Aluevaltuustot eivät voi ottaa velkaa eikä alueilla ole verotusoikeutta – jos palvelut tuotetaan tehottomasti tai rahaa ohjataan liikaa toisaalle, se on jostain muualta pois. Vantaa-Kerava -alueella suurimmat haasteet alkuvaiheessa liittyvät siihen, miten palvelut onnistutaan siirtämään turvallisesti kaupungeilta uudelle alueelle. Valmisteluun on valtiolta niukasti rahoitusta ja aikataulu on todella tiukka. Heti aluevaalien jälkeen valittavat valtuutetut tulevat tekemään päätöksiä siitä, miten hallinto ja päätöksenteko organisoidaan. Palveluiden järjestämisen osalta rahoitus on Vantaa-Kerava – alueelle alkuvaiheessa riittävä. Haasteet kuitenkin piilevät tulevaisuudessa: palveluntarpeen kasvusta rahoitetaan vuodesta 2025 alkaen vain 80 prosenttia, kaikkialla Suomessa. Palvelut on siis kyettävä tuottamaan vähitellen tehokkaammin. Sosiaali- ja terveyspalvelut on uudistettava 2020-luvulle hyödyntämällä nykyistä vahvemmin tietoa, teknologiaa ja tekoälyä. Digitaaliset ja liikkuvat palvelut ovat keino parantaa merkittävästi hoitoon pääsyn sujuvuutta. Esimerkiksi etävastaanottoja lisäämällä voidaan parantaa asiakastyytyväisyyttä, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja kohdentaa perinteisiä vastaanottopalveluita niitä tarvitseville. Ihmisten mahdollisuus valita palveluntarjoaja kirittää hyvinvointialuetta järjestämään palvelut laadukkaasti ja saavutettavasti. Uudet innovaatiot paremmista toimintatavoista syntyvät silloin, kun niitä on paine kehittää. Palvelut tulee tuottaa laadukkaasti mutta samalla kustannustehokkaasti, jotta niitä riittää kaikille tarvitseville. Palveluiden jatkuva parantaminen on ennen kaikkea palveluiden käyttäjien etu. Sillä ei ole merkitystä sillä, mikä taho palvelut tuottaa. Hyvinvointialueillakin palvelut voidaan parhaiten turvata, kun niitä tuottavat yhteistyössä hyvinvointialue, yritykset ja järjestöt. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että...
by Sari Multala | 09.08.2021 | Yleinen
Tänään, suomalaisen taiteen päivänä, suomalainen esittävä taide on ennennäkemättömässä kriisissä. Koronapandemia on tehnyt osansa, mutta niin myös myöhässä tehdyt, välillä riittämättömät tuki- ja avaustoimet. Pitkään jatkuneet rajoitukset ovat varjostaneet kulttuuri- ja tapahtuma-alaa eikä loppua ole näkyvissä. Jatkuvassa epävarmuudessa toimiminen ei ole kenenkään etu. Jo lähes puolentoista vuoden ajan on kulttuuri- ja tapahtuma-ala odottanut ennakoivia päätöksiä, oikea-aikaisia ja -tasoisia osallistujarajoituksia, sekä riittävää ja tasapuolista rahallista tukea. Ala tarvitsee selkeät ohjeistukset, millä edellytyksin tapahtumia voidaan järjestää terveysturvallisuus huomioon ottaen. Hallitus on laatinut turvallisten tapahtumien periaatteet, mutta nämä eivät ole näkyneet rajoituksia koskevassa päätöksenteossa. Kesän ulkotapahtumissa oli helppo pitää turvavälejä ja huolehtia terveysturvallisesta toteutuksesta. Niin olisi myös muun muassa elokuvateattereissa, konserttisaleissa ja oopperassa. Silti suurin osa kesän tapahtumista peruuntui ja vain harvalukuinen joukko ihmisiä pääsi töihin verrattuna entiseen normaaliin. Syksyn näytökset pitäisi myydä nyt. Montako ihmistä teatteriesitykseen saa syksyllä ottaa? Emme tiedä vieläkään, vaikka esityskausi teattereissa alkaa nyt. Kokoomus ehdotti tapahtuma-alan lailla koronapassin käyttöönottoa jo huhtikuussa. Passi tarkoittaa, että esimerkiksi yleisötapahtumiin pääsisi rokotuksella, negatiivisella testituloksella tai todistuksella sairastetusta koronataudista. Koronapassi on käytössä jo useissa maissa, joissa yhteiskuntaa on sen avulla pystytty avaamaan. Tapahtuma-alan toimijat ovat maamme parhaita tapahtumien järjestäjiä. He jos ketkä tietävät, miten tapahtuma voidaan järjestää ottaen erilaiset terveysturvallisuuteen liittyvät näkökulmat huomioon. Nyt olisi vihdoin aika kuunnella asiantuntijoita. Koronapassin avulla pystytään vähentämään vahinkoja, ettei yhä useampia työpaikkoja menetetä. Myös ihmisten mielenterveys paranee, kun he pääsevät kulttuuritapahtumiin. Suomalainen taide ja kulttuuri tarvitsee tekoja ja niitä pitää tehdä nyt. Yhteiskuntaa pystytään pitämään auki vaikeasta tautitilanteesta huolimatta – siihen meillä on...
by Sari Multala | 08.06.2021 | Yleinen
Matkailua ollaan Euroopassa asteittain avaamassa, mutta Suomessa hallitus näyttää kulkevan vastavirtaan. STM:n valmistelema lakiesitys itse asiassa jopa kiristää nykyisiä matkailun rajoituksia ja sotii EU:n yleistä linjaa vastaan. Pahimmillaan se paitsi estää matkailun elpymistä ja aiheuttaa mittavia käytännön ongelmia rajoilla, esitys voi toteutuessaan jättää tuhannet ihmiset työttömyyteen ja tehdä tyhjiksi Finnairin ja Helsinki-Vantaan suunnitelmat lentoaseman asemasta Euroopan johtavana porttina Aasiaan. Laki sellaisenaan edellyttäisi Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta todistusta joko kahdesta koronarokotteesta, sairastetusta taudista, tai korkeintaan 72 tuntia vanhaa todistusta negatiivisesta koronatestistä, sekä omaehtoista karanteenia. Lisäksi jos matkustaja saapuu Suomeen vain koronatestillä, hänen pitäisi mennä Suomessa toiseen testiin sakon uhalla. Koronatodistusta ei tarkistettaisi lähtömaassa vaan Suomeen saapuessa, joka ruukauttaisi asemat ja vaatisi tuhansia ihmisiä toteuttamaan tarkastukset. Lähtökohtana tulee olla terveysturvallinen matkustaminen. Siksi yleiseurooppalaisena linjana on, että terveystarkastus tehdään lähtömaassa. Näin voidaan varmistaa se, että matkustettaessa yleisellä liikennevälineellä, matkustetaan terveenä. Suomella ei ole kapasiteettia testata kaikkia matkailijoita rajojensa sisäpuolella varsinkin, jos hallitus edelleen edellyttää testaajan olevan terveydenhoitoalan ammattilainen ja lähes kaikki tulijat testataan. Pahimmillaan lakimuutos pudottaa Suomen ulkomaisten turistien matkakohteiden listalta. Esimerkiksi lapsiperheiden testikustannukset ja testien aiheuttama vaiva olisivat lain sellaisenaan toteutuessa niin suuret, että lapsiperheet valitsisivat matkakohteekseen Suomen sijasta jonkin toisen maan, jossa lapsiperheiden asema ymmärretään paremmin. Sillä vaikka aikuisilla olisi rokotetodistukset eikä heidän tarvitsisi mennä toiseen testiin, esityksen mukaan perheen 13-16 vuotiaille lapsille tulisi järjestää toiset testaukset vielä Suomessa ja heidän tulisi olla Suomessa karanteenissa. Koronakriisin aikana on kuultu monta kertaa, että lakien ja esitysten pitäisi olla välttämättömiä, tehokkaita, oikeasuhtaisia ja tarkkarajaisia. Sitä tämä esitys ei ole. Nyt vaarannetaan Suomen pääsy mukaan matkustamisen elpymiseen, vaikka Suomella olisi siihen muita maita paremmat edellytykset suuren rokotekattavuuden vuoksi. Lentoliikenteen markkinoita jaetaan jo nyt uudelleen. Jos...
